"Kotkan poikii ilman siipii, maailman myrskyt keinuttaa......" näinhän se Junnukin lauloi.
Meidät se keinutti 50-60-lukujen vaihteesta lähtien Hesaan opiskelemaan tai töitä tekemään; yhteistä oli kuitenkin kotkalaisuuden lisäksi koripallon harrastus vaihelevalla tasolla ja taidoilla.
Aluksi käytiin pelailemassa Jumpan eli voimisteluopettajien valmistuslaitoksen salilla sekä Porthaniassa, mutta koska joukossa oli monta entistä sarjapelaajaa, joilla kilpailuvietti edelleen paloi, heräsi ajatus perustaa kotkalaisten oma korisseura Hesaan
Niinpä lokakuun lopulla 1967 perustettiin Ahtaajat r.y. Nimi viittaa tietenkin kotikaupunkimme Kotkan sydämeen eli satamaan, jossa monet meistä kesälomien aikana ovat ahtaajina hankkineet lisäansioita, ja josta myös tarvittavat juomat on ostettu. Nimen seuralle keksi Eetu Tuurnala.
Seuran perustamisesta kuten myös muistakin kunniakkaista tapahtumista Nappe Kairaneva on ansiokkaasti tehnyt selkoa 25-vuotisjuhlajulkaisussamme.
Ahtaajissa on vuosien mittaan pelannut melkoinen joukko koripallosta kiinnostuneita kotkalaisia; pelitaidot ovat vaihdelleet maajoukkuetasosta vähäisemmät pelitaidot omaaviin. Kaikki on kuitenkin otettu mukaan mielihyvin ja pääasia on ollut pelistä nauttiminen.
Alla olevasta painikkeesta pääset luetteloon seuran pelaajista; toki luettelo on varmaankin hieman epätäydellinen, joten toivon palautetta puuttuvista nimistä.
Ylärivi vasemmalta: Jussi Kallio, Hemppa Vuonamo, Kintsa Väänänen, Veijo Nielsen, Toto Väänänen, Puru Blom ja Jorma Kettunen
Alarivi vasemmalta: Nappe Kairaneva, Pönä Pöntinen ja Seppo Kakko
Yksi Ahtaajien tukipilareista, osuvasti pelinumeroltaan 10, Nappe Kairaneva poistui joukostamme, mutta ei mielistämme 30. lokakuuta 2022.
Osanottomme omaisille.
Sepon tytär Minna Varila sekä pelaajamme Heikki Vuonamo ovat laatineet oheisen muistokirjoituksen Napesta.
Seppo Kairaneva 1940-2022
Innostava palloilumies
Seppo Kairaneva kuoli Vantaalla 82-vuotiaana 30.10.2022. Hän oli syntynyt 12.5.1940 Kotkassa. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi pikkuveli. Nuorena aloitetusta aktiivisesta liikunnan harrastamisesta muodostui polku, joka vei Kairanevaa läpi elämän, niin harrastuksissa kuin työurallakin. Hänen isänsä Tuure Kairaneva oli vahvasti esimerkkinä liikunnallisen elämäntavan vaalijana, ollen mukana Suomen Ladun toiminnassa, aktiivinen kilpa- ja kuntourheilija ja partionjohtaja.
Kairaneva kirjoitti ylioppilaaksi Kotkan lyseosta vuonna 1962. Hän valmistui voimistelunopettajaksi Helsingin yliopiston voimisteluopin laitokselta 1967. Pian valmistumisensa jälkeen hän aloitti Suomen Koripalloliiton toiminnanjohtajana, josta työura jatkui Suomen Kuntourheiluliiton koulutuspäällikkönä. Työ urheilujärjestöissä vaihtui opettajan ammattiin 1970-luvun alkuvuosina ja päätyönään Kairaneva toimi Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa liikunnan- ja terveystiedonopettajana noin 30 vuotta, eläkkeelle siirtymiseensä asti. Kokonaan järjestötyö ja yhdistystoiminta ei kuitenkaan jäänyt, sillä Kairaneva toimi opettajan työnsä ohella Suomen rugby- ja salamapalloliiton puheenjohtajana 1980- luvulla. Tutuksi tuli myös Rotary-toiminta.
Liikunnan harrastaminen oli ensiarvoisen tärkeää Kairanevalle. Nuoruusvuosina jalkapalloilu Kotkan Jäntevässä kilpatasolla sai rinnalleen myöhemmin koripallon, jota hän pelasi aina eläkevuosiin asti. Kairaneva oli vuonna 1967 mukana perustamassa pääkaupunkiseudulle koripalloseura Ahtaajia, joiden pelaajat olivat entisiä kotkalaisia. Kunniapuheenjohtaja ”Nappe” Kairaneva oli nyt jo toimintansa lopettaneen seuran väsymätön puuhamies ja seremoniamestari. Ahtaajien illanvietot päättyivätkin melkein aina Juha ”Junnu” Vainion lauluun Kotkan poikii ilman siipii. Kairaneva luotsasi myös 1980-luvulla koripalloseura Käpylän Panttereiden junioreita, jossa pelaajauransa aloitti mm. Suomen ensimmäinen NBA-pelaaja Hanno Möttölä.
Maanpuolustus oli niin ikään tärkeä elementti Kairanevan arvomaailmassa. Armeijassa hän suoritti reserviupseerikoulun ja hän oli myöhemmin mukana aktiivisesti myös Helsingin reservinupseeripiirin toiminnassa päivätyönsä ohella. Kairaneva oli sotilasarvoltaan reservin majuri.
Vaikka Seppo Kairaneva vietti suurimman osan elämästään pääkaupunkiseudulla, hän pysyi ”Kotkan poikana” koko ikänsä. Yhteydenpito vanhaan kotikaupunkiin, sukulaisiin ja ystäviin, oli tiivistä ja Kairaneva oli ahkerasti mukana erilaisissa kotkalaisissa tapahtumissa. Hän oli mm. puuhaamassa Kotkaan Tervasiltayhdistystä ja oli järjestämässä mm. ”Muistojen Kotka” –tapahtumaa, joka kokosi yhteen etupäässä 1950- ja 1960-luvuilla Kotkassa nuoruuttaan viettäneitä. Koko päivän tapahtuma järjestettiin helmikuussa 1995. Vuonna 2007 julkaistussa ”Miä oon Kotkast”, Muistoja 50-luvun Kotkasta (Minerva Kustannus), toim. Anna-Leena Alivirta ja Mirja Liukkonen), Kairaneva oli yhtenä kirjoittajista.
Aktiivisesta elämäntyylistään huolimatta Kairanevalla oli aikaa perheelle ja myös suvun merkitys oli suuri. Vuonna 1966 solmittu avioliitto päättyi Riitta-vaimon kuolemaan vakavan sairauden jälkeen 1997. Liitosta syntyi kaksi lasta, Minna ja Sami, joiden kanssa isä-Seppo vietti paljon aikaa muun muassa pitkillä kesälomilla. Aikaa riitti myös kahdelle lapsenlapselle, jotka ilahduttivat vaariaan myöhempinä vuosina. Liikunnan ohella Kairaneva nautti mm. musiikista ja matkustelusta.
Seppo Kairaneva muistetaan erinomaisena seuramiehenä ja idearikkaana tapahtumajärjestäjänä, jonka positiivinen elämänasenne valaisi usein niin lähipiirin, lukuisien ystävien, työkavereiden kuin oppilaidensa päivää.
Minna Varila ja Heikki Vuonamo
Kirjoittajat ovat Seppo Kairanevan tytär ja pitkäaikainen ystävä ja pelikaveri.
14.1.2016
Suruviestinä kuulimme, että Ahtaajien jäsen ja koko koripalloväen tuntema korismies henkeen ja vereen oli kuollut syöpään joulukuussa Kotkassa.
Meille Ahtaajille Veijo oli hirmukuntoinen pallojonglööri joka pyöritti nuoremmat vastustajansa sekaisin ja jollei itse tehnyt koria tasapainoisella hyppyheitollaan, niin antoi loistavan syötön helppoon koriin. Aina hänellä oli taktiset kuviot hallussa ja me nuoremmat saimme asiantuntevaa huumorin sävyttämää opastusta. Ja jututhan eivät Veijolta loppuneet koskaan.
Me kaikki Ahtaajat muistamme Veijoa suurella lämmöllä ja ikävällä ja otamme osaa hänen vaimonsa Sirkan, sukulaisten ja ystävien suruun .
-------------------------------------------------------
Veijo oli loppumaton ideageneraattori ja hänellä riitti energiaa myös niiden toteuttamiseen. Siitä lyhyt yhteenveto, joka on poimittu KTP koripallo ry:n ja Koripallomuseon nettisivuilta.
”Veijo Nielsen (1933-2015) tunnettiin erittäin intohimoisena ja analyyttisenä koripallomiehenä. Veijo toimi pelaajana, valmentajana kuin seurojen taustavaikuttajanakin. Veijo Nielsen oli yksi KTP:n v-58 mestarijoukkueen runkopelaajia.
Helsinkiin Veijo Nielsen muutti peliuran jälkeen ja työskenteli siellä kondiittorina. Helsingissä Veijo teki suuren päivätyön NKL-Panttereiden taustalla 70-80 luvulla ja hänen työllä oli suuri vaikutus kun NKL-Pantterit oli tuon ajan yksi Suomen menestyneimpiä junioriseuroja.
Kotkaan takaisin muutettuaan Veijo oli vakiovieras KTP:n miesten kuin junioreidenkin peleissä. Sirkka-vaimon mukaan Veijo koripallosta päänsä täysin pyörälle saanut kaveri, joka innostuessaan sai koko joukon mukaan kaikenlaisiin hassutuksiin. Lajivalinta selvä jo 14 vuotiaana. Koripallopeliin innoittajana toimi mm. Harlem Globetrotters elokuvat, joiden temppuja he matkivat nuorena useaan otteeseen sen viikon aikana kun se Kotkassa esitettiin.
Veijo toimi myös aktiivisesti Koripallomuseon kehittäjänä museon alkuvuosina. Hän esitteli innovatiivisia ideoita toiminnan kehittämiseksi ja oli aina pyyteettömästi museota auttamassa.
KTP Koripallo esittää syvän osanoton Veijo Nielsenin perheelle.”
---------------------------------------------------------------------------
Alla linkki Veijon ja Timo Toikan lyhyeen haastatteluun 17.1.2014 ennen KTP-Pyrintö ottelua.
Tämä kuva lienee KTP:n mestaruusvuodelta 1958
Risto Rousku toivotti kaikki Ahtaajat tervetulleeksi Bahrainiin seuraavaksi pikkujouluksi v. 2014, joten varatkaapa kalenterista aikaa ensi tammi-helmikuuksi. Myös säästäminen matkaa varten kannattaa alkaa viipymättä!
Risto lähetti Hempalle tietoja Bahrainista, jotka ovat alla:
Dubaista on noin 45 min lento Bahrainiin, mutta esim. Turkish Air lentää tänne Helsingistä Istanbulin kautta, on halvin ja ehkä myös nopein yhteys tänne (koneen vaihtoineen n. 9 h)
Antti-Ville on tulossa tänne maaliskuussa, lentoliput maksoivat n. 580 €. Hyviä hotelleja löytyy hintahaarukassa 80-130 Euro/vrk. Hotelleista voi saada erikoishintoja, voin kysellä niitä sitten kun tiedän montako Ahtaajaa on matkassa. En tiedä järjestääkö kukaan pakettimatkoja tänne.
Bahrain on pieni saari, jonka kiertää päivässä, mutta kylläkaupungissa saa muutaman päivän kulumaan.Joku sanoi minulle, että Bahrain on kuin Dubai 10 vuotta sitten. Eliei ole niin hienoa kuin Dubaissa.Bahrain on yksi "vapaimmista" arabimaista, jossa voi olla niinkuin Suomessakin.
Koristakin täällä voi pelata,oltiin eilen katsomassa paikallistapeliä, vauhti hirveä, taitoa hieman vähemmän.
Telttaretki aavikollakin järjestyy - illanvietto ja grillausta.Parimuseota ja moskeijan voi katsastaa,ja joitakin vanhoja linnoituksia.
Ruokaa on monenlaista ja hyvää, perjantai brunssit ovat suosittuja.Hinnat 40-50€, jossa saadaa syödämahansa täyteen ja juoda päänkin täyteen, oluet, viinit ja viinat sisältyvät hintaan.
Ehkä pääsette näillä tiedoilla alkuun...voidaan kesällä tarkastellatilannetta. Siihen mennessä Tiinakin on ehtinyttarkistaa kaikki paikalliset nähtävyydet ym. tarpeelliset kohteet.
Terveisin
Tiina ja Risto
Näin jälkikäteen voi todeta, että valitettavasti tämä matka jäi toteutumatta.
14.2.2014
Tänäkin vuonna Ahtaajat oli taas aikaansa edellä ja vietti v. 2014 pikkujoulua jo helmikuun 14. päivä 2014.
Paikka oli perinteiseen tapaan Suomalais-ranskalaisen yhdistyksen tilat Meritullinkadulla Helsingissä. Nappe ja Hemppa olivat totuttuun tapaan hoitaneet tila- ja ateriajärjestelyt hienoon tapaan; tällä kertaa nautimme turkkilaisen Ani-ravintolan herkkuja.
Paikalle olivat päässeet puolisoineen tai kumppaneineen Timo ja Alpo Tuurnala, Nappe Kairaneva, Hemppa Vuonamo, Kintsa Väänänen, Veijo Blom, Paavo Suomalainen, Ville Keto, Matti Kunnari, Seppo Kakko, Jorma Kettunen sekä Matti Forss, tosin ilman seuralaista. Ilmeisesti hänellä oli muutenkin riittävän kivaa.
Montaa ahtaajaa jäimme kylläkin kaipaamaan, mutta ehkä sitten ensi kerralla saamme vielä lisää peliporukkaa kasaan!
Tilaisuuden hovikuvaajana toimi Seppo Kakko, jonka aikaansaannoksia voit ihailla klikkaamalla allaolevaa painiketta.
23.5.2013
Nappe on kirjoittanut jutun peli matkasta Ruotsiin. Vuosiluku lienee jäänyt unholaan, ja nautituista urheilujuomista johtuen vastuu kertomuksen paikkansapitävyydestä jää lukijalle.
Linkki juttuun löytyy allaolevasta painikkeesta.
19.4.2013
Hemppa ja muutamat muutkin ovat kaivaneet muistilokeroitaan, ja sen tuloksena Hemppa on kirjoittanut matkakertomuksena valokuvineen Riikan matkasta vuodelta 1995. Linkki juttuun löytyy allaolevasta painikkeesta.
Kuulemma on myös valmisteilla juttu Tallinnan pelireissusta, mutta sumuisten muistikuvien takia jutun kokoaminen saattaa vielä kestää.
23.3.2013
Jari Pöntinen kertoi kuulumisiaan lähettämässään mailissa seuraavasti:
"Olen itse ollut melko kuulumaton ja näkymätön viime vuosina, mutta kuten sinä ja jotkut muut tiedätte, olen voimakkaasti siirtänyt Ahtaajat-filosofiaa suomalaiseen yleisurheiluun.
Viime kaudella sain jopa SM-valmentaja kultamitalin, kun adeptini Iida Kalliomäki voitti SM-kultaa kolmiloikassa. Olen myöskin jo usean vuoden aikana toiminut aitajuoksujen piirivalmentajana(Uusimaa-Turunmaa) ja viime viikonloppuna sain ylpeänä Pajulahdessa näyttää Tony Bärlundin(Pajulahden rehtori usean vuoden aikana) muotokuvaa ja kertoa, että hän on yksi syyllisistä siihen, että minä olen täällä piinaamassa nuoria urheilijoita.
Hyvää, kylmää keväänjatkoa kaikille,
Jari"
Hienoa, Jari!
5.3.2013
Seppo Juhani Jäntti In memoriam
Viime sunnuntain (3.3.2013) Helsingin sanomista saimme lukea suru-uutisen, että Ahtaajien alkutaipaleen jäsen, koripalloerotuomari ja Kotkan lyseon kasvatti, Seppo Juhani Jäntti oli kuollut 1. helmikuuta 2013 Espoossa. Seppo oli syntynyt 3.12.1940 Kotkassa.
25-vuotisjuhlajulkaisussamme on Sepon tekemä hauska kirjoitus "Tuomari tuo löylyvettä saunailtaan", joka kannattaa lukea. Se tuo mieleen mukavat ajatukset Seposta.
4.3.2013
"Uutta" kuvasatoal
Ahtaajat 40 v. juhlaottelu
Juhlaottelu pelattiin Myllypuron Liikuntamyllyssä v. 2007. Alla uljasta pelaajarivistöä.
Takarivi vasemmalta: Pauli Posti, Hemppa Vuonamo, Ossi Hänninen, Nappe Kairaneva, Jussi Kallio, Risto Rousku, Toto Väänänen, Veijo Blom, Kintsa Väänänen.
Eturivi: Samuli Ryysy, Eetu Tuurnala, Timo Kemppainen, Seppo Kakko, Ilkka Holmroos.