50-vuotishistoriikki (koonnut Ilpo Nybacka)

Kauhajoen Rotaryklubin synty

Osapuilleen 50 vuotta maailman ensimmäisen rotaryklubin (USA:n Chicagossa) perustamisen jälkeen alettiin Kauhajoella puuhata klubia. Ensimmäisen toimintavuoden vuosikertomus toteaa syntyvaiheita seuraavaa:

” jo pitemmän aikaa oli eräitten Kristiinan rotaryklubin jäsenten, ennen kaikkea sen past charterpreidentin, asessori Erik G. W. Ehrströmin mielessä liikkunut ajatus rotaryklubin perustamiseksi Kauhajoelle. Tammikuussa 1955 sen tarmokkaat jäsenet presidentti Fredrik Stenlund ja sihteeri Gunnar Åsmus ryhtyivät sanoista tekoihin ja niinpä heidän toimestaan pidettiin 27. tammikuuta 1955 Kauhajoen rotaryklubin perustamiskokous, jossa puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Tauno Heikkilä ja sihteerinä dipl. ins. Paavo J. Taskinen. Tässä kokouksessa valittiin suljetulla lippuäänestyksellä klubi johtokuntaan: Tauno Heikkilä, Antero Yli-Vakkuri, Jouko Risku, Kaarlo Pere, Eino Mänty, Evald Palmen ja Paavo Taskinen.

Tammikuun 30. päivänä pidetyssä johtokunnan kokouksessa, jossa lisäksi oli paikalla 76. piirin governor Toivo Rinne, valittiin presidentiksi kunnanjohtaja Tauno Heikkilä, 1. varapresidentiksi eläinlääkäri Evald Palmen, 2. varapresidentiksi nimismies Eino Mänty, sihteeriksi dipl. ins. Paavo J. Taskinen, varasihteeriksi johtaja Kaarlo Pere, rahastonhoitajaksi kauppias Jouko Risku, ja klubimestariksi johtokunnan ulkopuolelta dipl. ins. Erkki Suksi.

Helmikuun 10. päivänä merkittiin Kauhajoen Rotaryklubi jäseneksi Rotary Internationaliin ja oli tämä tapahtunut governorin ilmoituksen mukaan ennätysajassa eli 10 päivässä. Kauhajoen klubin charterjuhlaa vietettiin 16. päivänä huhtikuuta Kristiinan rotaryklubin vuosijuhlan ja rotaryliikkeen 50-vuotisjuhlan merkeissä. Juhlassa governor Erkki Pihlamaa luovutti klubillemme charterkirjan”

Charterjäsenet

Ensimmäisen vuosikertomuksen mukaan ovat klubin charterjäseniä seuraavat: Pentti Haarala, Tauno Heikkilä, Heikki Koivisto, Iisakki Lahtiharju, Tapani Lahtiharju, Olli A Laurila, Juho Lilja, Eino Mänty, Veikko Niemi-Aro, Kaarlo Pere, Evald Palmen, Eino Ratalahti, Jouko J Risku, Pauli Ristolainen, Reino Soini, Erkki Suksi, Paavo J Taskinen, Asser Vainiola ja Antero Yli-Vakkuri eli yhteensä 19 veljeä. Charterjäsenistä jatkavat paikkakunnalta poismuuton takia uusilla kotipaikkakunnillaan Pentti Haarala Mäntsälässä, Kaarlo Pere Raumanmeren rotaryklubissa, Evald Palmen Forssassa ja Erkki Suksi Mikkeli Porrassalmen klubissa.

Rotaryn yksi tärkeimmistä tehtävistä on tehdä sitä tunnetuksi ja levittää sitä. Yksi tehokkaimmista tavoista on perustaa uusia klubeja. Tässä työssä Kauhajoen klubi on toiminut esimerkillisesti, sillä sen toimesta on perustettu neljä uutta klubia. Klubimme taapertaessa vielä itsekin ”vauvanaskelilla” se oli puuhaamassa perustamisvuotenaan rotaryklubia Ilmajoelle. Se hyväksyttiin RI:n jäseneksi helmikuussa 1956. Keväällä 1967 klubimme otti yhteyttä teuvalaisiin veljiin rotaryklubin aikaansaamiseksi paikkakunnalle. Into saatiinkin syttymään ja Teuva merkittiin RI:n jäseneksi 23.8.1967.

Jurvan klubi perustaminen voidaan myös hyvällä syyllä laskea ansioksemme. Jurva on merkitty RI:n rekisteriin päivämäärällä 24.6.1971. Kun Kauhajoki-Aron klubia ryhdyttiin suunnittelemaan klubimme työryhmän piirissä, pohdittiin laajasti sitä, onko maaseutuoloissa kahdella klubilla vireän elämisen mahdollisuus. Pohdinnan tuloksena päädyttiin myönteiseen ratkaisuun, sillä kunnan väkiluku on lähes 15000 ja elinkeinoelämä vilkasta, yhäti laajenevaa. Aro kummiklubin nuorekas toiminta parin vuoden aikana on osoittanut, että rotary elää ja laajenee. Aron klubin charterjuhla pidettiin 21.10.1978 pastgovernor Olavi Airaksisen ja governor Antti Enkovaaran ollessa mukana:

Niin kuin ei ihmisen elämässä kaikki mene laskelmien mukaan, ei myöskään rotaryklubin kaikki suunnitelmat toteudu. Klubimme taholta pyrittiin 1958 aikaansaamaan Jalasjärvelle uusi klubi, mutta puuhassa epäonnistuttiin. Vuonna 1971 sinnekin syntyi rotaryklubi, mutta muiden toimesta.

Jarmo Koskinen

25-vuotis-historiikki, koonnut Jarmo Koskinen