Sukunimi Puustinen

Sukunimen taustana pidetään venäjän sanaa пуст- ’autio, tyhjä’. Tapio Hämynen arvelee Heinäveden historiassa (osa I), että sukunimi viittaa autiotilan asuttajasukuun (1986, s. 71). 

Mauri Rastas (Lähde: Rastas, M. 2007. Muuttoliikkeestä Karjalasta Savoon) on tutkinut Karjalan asuttamista ja karjalaisia sukunimiä. Hänen mukaansa sukunimi Puustinen kuuluu Säämingin pitäjän itäosan ortodoksiperäiseen nimistöön. Säämingin alueen sukunimistössä on hänen mukaansa jääskeläistä, äyräpääläistä ja suurlappeelaista vaikutusta. Tästä päätellen Puustisten juuret ovat siis vankasti idässä mahdollisesti maustettuna ripauksella Suomen alkuperäisten asukkaiden perintötekijöitä.

”--- monet talonpoikaisnimet meillä Suomessa voivat kerskata vanhuudella ja suuruudella” kirjoittaa O. A. Kallio vuonna 1911 savolaisista suvuista ja sukunimistä. Puustinen kuuluukin niihin Savon vanhimpiin sukuihin, joka on asuttanut yhtäjaksoisesti Suur-Rantasalmen aluetta vähintään vuodesta 1541.

Maamme vanhin tavallisen rahvaan käytössä ollut sukunimijärjestelmä syntyi Saimaan länsirannoille Savilahden eli nykyisen Mikkelin tienoille todennäköisesti jo 1200-luvulla. Ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien ne voidaan todistaa periytyviksi. Itäsuomalaisten sukunimien kantajista muodostuu yhtenäisiä sukuja, ja pääsääntöisesti saman nimen kantajat kuuluvat samaan sukuun. (Paikkala 1997. Sukutieto 4, 4–10.)

1500- ja 1600-luvulla asiakirjoissa kirjoitusasu oli Pŭstin, 1700-luvulla Pustinen ja 1800-luvulla Puustinen. Noin 1840-luvulle asti -(i)nen-loppu kirjoitettiin lyhyempänä muodossa: -(i)n.

Savolaisten naisten sukunimissä esiintyi yleisesti menneinä vuosisatoina johdin -tar < -tär. Niinpä suvun naisten sukunimi oli 1700-luvulla muodossa Pustitar. Naisen sukunimi säilyi kotoa muutettaessa, sillä avioiduttuaankin naisen katsottiin kuuluvan isänsä sukuun. Laillinen pakko miehen sukunimen käyttöön tuli vasta vuoden 1929 avioliittolaissa.

Venäjältä löytyy muuten joki nimeltään Пустыньга sekä pieni Pustingan kylä, jossa on 53 asukasta.

Kyseisistä paikannimistä löytyy samainen autiota-merkitsevä sana.