Kuuletko Bredbackasta ensimmäistä kertaa? Moni mellunmäkeläinenkään ei ollut kuullut Brebackasta ennen kuin Helsingin kaupunki ilmoitti kaavoittavansa alueelle naapuruston tuhansille uusille asukkaille lähimetsien ja Mellunkylänpuron uoman paikalle. 

Bredbacka ei varsinaisesti ole mikään paikka – kyseessä on historiallinen Bredbackan tilan nimi. Asukkaat, joiden lähivirkistysalueita kaava koskee, eivät kuitenkaan tunne aluetta tällä nimellä vaan esimerkiksi Ojapuistona. Keksitty ruotsinkielinen nimi vaikeuttaa kaavoituksen seuraamista ja pyrkii luomaan mielikuvia täysin uudesta alueesta, jolla yritetään houkutella uusia asukkaita, mutta ei palvella nykyisiä mellunmäkeläisiä.

1. Bredbacka on arvokas virkistysalue ja Mellunmäen vetovoimatekijä.

2. Täydennysrakentamisessa on painettava jarrua: Mellunmäkeen on jo kaavoitettu rakentamattomia asuntoja yli 3000 asukkaalle.

3. Bredbackan läpi virtaa Mellunkylänpuro. 

4. Bredbacka sijaitsee savimaalla. 

5. Bredbackan alueella esiintyy happamia sulfaattimaita. 

6. Bredbacka sijaitsee pohjavesialueella. 

7. Bredbacka sijaitsee tulvariskialueella. 

8. Bredbackan alueella ja sen läheisyydessä esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä. 

9. Rakentaminen Bredbackaan pirstoisi entisestään Helsingin viherverkostoa. 

10. Bredbacka on osa Helsingin niittyverkostoa. 

Bredbacka on tärkeä lähivirkistysalue, jota ei voi korvata kilometrien päässä sijaitsevilla Mustavuoren tai Vartiokylänlahden virkistysalueilla. Tärkeä syy miksi monet asukkaat ovat muuttaneet Mellunmäkeen on juuri lähiluonto ja ulkoilureitit

Erityisesti kuumina kesäpäivinä Bredbackan metsät toimivat asukkaille turvapaikkoina, joissa ulkoilla puiden varjossa suojassa auringon paahteelta.

Bredbacka on osa Mellunkylänpuron vartta kulkevaa kaupungin laajuista viher- ja virkistysyhteyttä, joka jatkuu Vartiokylänlahdelta Länsimäentien vartta Mellunmäen Aarrepuistoon ja aina Vantaalle asti. Tätä yhteyttä tulisi vaalia ja kehittää Mellunmäen keskeisenä arvona.

Mellunmäkeen ei tarvita uutta rakentamista. Alueella on tällä hetkellä paljon myymättömiä asuntoja ja samaan aikaan kaupunki kaavoittaa uusia asuntoja mm. metroasemalle (noin 800 uutta asukasta) ja metroaseman kehyskortteleihin (asukasmäärän lisäystä ei ole kerrottu). Ounasvaarantie 2:n kortteliin on kaavoitettu asuntoja noin 2000 uudelle asukkaalle. Näistä vain murto-osa on valmistunut.

Jos halutaan, että esimerkiksi metroaseman suunnitelmat toteutuvat, kaupunki ei voi samaan aikaan tuottaa ylitarjontaa asunnoista alueelle, jossa asunnot jo nyt käyvät huonosti kaupaksi. Usean tuhannen asukkaan kaupunginosaa rakentaminen Bredbackan metsiin vie alueen vetovoimatekijät. 

Mellunmäessä on myös rakentamattomia tontteja noin 100:lle pientalolle: Naulakalliontie 5:ssä 23 valmisteltua ja rakentamatonta tonttia, Vehmaistentiellä 29 rakentamatonta tonttia sekä Tankovainiossa 22 rakentamatonta tonttia sekä tontit 24:lle rivitalolle, joille on myös valmisteltu tieyhteydet ja kunnallistekniikka.

Kaupunki on yrittänyt mm. huutokaupata tontteja mm. Tankovainiossa, mutta ostajia ei ole useiden vuosien aikana löytynyt. Bredbackan metsiä ei tarvitse tuhota uuden pientalorakentamisen tieltä, vaan alueen rakentamattomat pientalo tontit mahdollistavat asuntojen rakentamisen sadoille uusille asukkaille.

Bredbackan läpi virtaa Mellunkylänpuro. Puro kulkee Vantaalta Slåttmossenin suolta Mellunmäen halki Vartiokylänlahteen. 2000-luvun alusta puroa on kunnostanut Virtavesien hoitoyhdistys (Virho ry) talkoovoimin. Purossa elää taimenkanta, joka on Suomenlahdella luokiteltu uhanalaiseksi. 

Kaupunki on ehdottanut puron siirtämistä voimalinjan alle – uutta rakentamista taas on sijoitettu puron nykyisen uoman päälle. Voimalinjan alla purolle ei jää tarvittavia suojavyöhykkeitä eikä sen reunamille voi kasvaa varjostavaa kasvillisuutta. Vaikka puron nykyinenkin uoma on ihmisen muokkaama, on sen ekologinen tila parantunut, ja Bredbackassa puron ympärille on kasvanut runsaasti suojaavaa puustoa ja kasvillisuutta. 

Bredbackan maaperä on savea, joka soveltuu heikosti rakentamiseen. Alue on on entistä merenpohjaa, jossa kallio on paikoin kymmenien metrien syvyydessä. Rakentaminen edellyttäisi mittavaa paalutusta ja lisää kustannuksia. 

Alueella on jo havaittu maan painumista naapuritonteilla, mikä korostaa maaperän herkkyyttä rakentamisen vaikutuksille. Paalutus muuttaa paikallisesti maaperän rakennetta ja veden kulkua.

Alueelle aiemmin laaditut kaavat eivät ole toteutuneet maaperän ja rakentamiskustannusten vuoksi. On vaarana, että kaupunki kaavoittaa alueen, käyttää resurssejaan maapohjan ja infran rakentamiseen, eikä lopulta kukaan lähdekään rakentamaan taloja korkeiden kustannusten johdosta.

Bredbackan alueella sijaitsee happamia sulfaattimaita. Happamat sulfaattimaat ovat entisiä merenpohjan sedimenttejä, joihin on kertynyt rautasulfideja. Kun maata kaivetaan, ojitetaan tai rakennetaan, sulfidikerrokset altistuvat hapelle ja muodostavat rikkihappoa. 

Happamoituminen voi liuottaa haitallisia metalleja kuten alumiinia, rautaa ja kadmiumia sekä kulkeuttaa niitä vesistöihin. Seurauksena voi olla kalakuolemia, vesiekosysteemien vaurioita ja rakenteiden korroosiota.

Kaivamisen ja ojituksen minimointi vähentää sulfaattimaiden hapettumista ja siitä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Ojapuiston liikuntapuiston rakennustöiden päästöjen on jo epäilty aiheuttaneen kalakuolemia Mellunkylänpurossa.

Bredbacka sijaitsee pohjavesialueella. Pohjaveden pilaaminen on ehdottomasti kielletty ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:n nojalla. Maaperään tai pohjaveteen ei saa johtaa aineita tai energiaa tavalla, joka voi muuttaa veden laatua terveydelle tai ympäristölle haitalliseksi. Rakentamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia pohjaveden määrään ja laatuun.

Bredbackassa, valuma-alueen itäosassa Mellunkylänpuron alajuoksulla ja Broändanpuron alueella on Vartiokylän pohjavesialue (tunnus 0109105), joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka 1E). Pintavedet tai maaekosysteemit alueella ovat pohjavedestä suoraan riippuvaisia. 

Bredbackan ympäristössä esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä. Bredbackan lehto- ja lehmusmetsät, Mellunmäenluhdan lehto, äärimmäisen uhanalainen (CR) Mellunkylänpuron luontotyyppi sekä Varjakanpuiston–Broändan purolaakson ja Kurkimoision lähteiköt muodostavat ekologisesti kytkeytyvän kokonaisuuden, jonka säilyminen on tärkeää luonnon monimuotoisuudelle ja Mellunkylänpuron vesiekosysteemille. Bredbackan alueella on uhanalaisia lehtoja ja lehmusmetsiä. Mellunmäenluhdan itäosassa ja puron ympäristössä esiintyy kostean lehdon piirteitä. Lähistöllä myös Uussillanpuiston äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) luokiteltu perinnebiotooppiniitty. 

Rakentaminen Bredbackaan pirstoisi entisestään Helsingin viherverkostoa. Luonnonsuojelualueiden pirstoutuminen on yksi merkittävimmistä haasteista, joita kaupunkiluonto kohtaa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Helsingin luonnonsuojelualueet ovat usein pieniä ja toisistaan eristyneitä tiheän kaupunkirakentamisen ja liikenneväylien vuoksi.

Vaikka Helsingissä on kaupungin kokoon nähden poikkeuksellisen suuri osuus luontoa ja arvokkaita kohteita, pirstoutuminen aiheuttaa ekologisia ongelmia, joihin on puututtava ensisijaisesti.

Bredbacka kuuluu Helsingin niittyverkostoon. Helsingin niittyverkosto on keskeinen osa kaupungin ekologista infrastruktuuria, jonka pääasiallisena tarkoituksena on torjua luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja turvata lajien elinolosuhteet avoimissa ympäristöissä. 

Yhä tiheämmin rakentuvassa kaupunkiympäristössä niityt tarjoavat korvaamattomia ekosysteemipalveluja sekä ihmisille että muunlajisille. Helsingissä on noin 700 hehtaaria niittyjä, 700 hehtaaria viljelymaata ja 400 hehtaaria laidunmaata, jotka muodostavat noin 15 prosenttia kaupungin viheralueista.