Hankejulkaisu
Tuettu verkko-opetus - Tuuve
Hankkeen tavoitteissa oli määritelty, että tuetun verkko-opetuksen avulla pyritään luomaan yksilöllisiä oppimispolkuja oppilaille, jotka osallistuvat hankkeeseen kustakin kunnasta. Tarkoitus oli, että jokaisesta osatoteuttajakunnasta osallistuisi pilottikouluja, joissa on oppilas tai oppilaita, jotka ovat vaarassa pudota koulusta ja täten eivät ole saamassa valmiiksi oppimääräänsä. Näiden oppilaiden kohdalla luotaisiin yksilöllisiä tapoja saavuttaa perusopetuksen oppimäärä tarjoamalla heille mahdollisuutta suorittaa tuetun verkko-opetuksen avulla opintojaan.
Otavian tehtävänä oli järjestää verkkokurssitoteutuksia Muikku-oppimisympäristön kautta. Tiedettiin, että jokaisen oppilaan kohdalla tilanne olisi erilainen ja tämän vuoksi mukana toimisi tiiviisti valtion oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Mikael-koulu (Mikkelissä), joka omalla toiminnallaan vahvistaisi yksilöllisen oppimispolun luomista ja toteutumista.
Hankkeessa lähdettiin liikkeelle tekemällä kartoitus kunnille. Kartoituksessa pyrittiin selvittämään, kuinka paljon oppilaille kertyy poissaoloja koulusta, poissaolojen syitä ja mitkä ovat tavat puuttua poissaoloihin. Kartoituksessa kysyttiin myös, kuinka monen oppilaan kunnat arvelisivat hyötyvän tästä hankkeesta. Arvio oli, että noin 100 oppilasta yhteensä hyötyisi hankkeesta.
Otaviassa ryhdyttiin miettimään oppivelvollisille pedagogisesti eheitä oppimateriaaleja. Niistä lisää seuraavassa osiossa.
Otaviassa oli jo valmiina jonkin verran oppivelvollisille tuotettuja kurssikokonaisuuksia, joten heti hankkeen alussa oli mahdollista tarjota kokonaisuuksia kouluille. Ensimmäisenä tuettua verkko-opetusta ryhtyi kokeilemaan Pieksämäki ja sieltä erityisopettaja oppilaidensa kanssa. Pieksämäki otti mukaan oppilaidensa ohjaukseen myös Valterin.
Pieksämäen kokemuksia erityisopettajan kuvaamana
Oppilaani opiskelivat hankkeen aikana osan opinnoistaan Otavian Muikku-oppimisympäristössä. Osa oppilaista opiskeli verkossa itsenäisesti lähikoulun opettajan johdolla, osalla oli lisäksi opetusta etänä oppimis- ja ohjauskeskus Valterin opettajalta. Kaikki olivat vähintään viikoittaisessa yhteydessä lähikoulun opettajaan. Suurin osa kävi opiskelemassa lähikoulussa kontaktiopetuksessa useita kertoja viikossa. Tällöin keskityttiin lähinnä muihin oppiaineisiin, mutta oppilaat saivat tarvitessaan apua myös verkko-opinnoissa. Verkko-opinnot arvioi Otavian opettaja. Todistusarvioinnin antoi lähikoulun opettaja verkko-opintojen arvioinnin pohjalta.
Lähikoulun opettajana haasteena verkko-opintojen ohjaamisessa ja opintojen tukemisessa oli opintomoduuleiden tehtävien puuttuminen omilta sivuiltani, jolloin olin täysin oppilaan sivujen varassa. Toisaalta työkuvani ja ajan puutteen vuoksi en todennäköisesti olisi ko. tehtäviin kovin paljon ehtinyt etukäteen tutustuakaan. Ensimmäistä kertaa kursseissa auttaessani oli kuitenkin haasteita siinä, että yrittää auttaa toisen opettajan laatimien kokonaisuuksien ja tehtävien opiskelussa. Sama ongelma tosin on kontaktiopetuksessa erityisopettajan toteuttaessa aineenopettajan laatimia sisältöjä. Jossain määrin tämä helpottui projektin aikana, kun eri oppiaineiden kurssisisällöt tulivat eri oppilaiden kautta tutuiksi.
Kurssien ”kokoon kursiminen” yhdessä Otavian opettajan kanssa kävi melko helposti ja lopputulokset vastasivat pääosin lähikoulun vuosiluokkaisia sisältöjä. Yhdessä oppiaineessa valitsemamme sisällöt poikkesivat lopuksi aika paljonkin tavoittelemastani, mutta VSOP:n ansioista tämä ei ollut ongelma. Jatkossa olisikin ehkä hyvä, että lähikoulun opettaja näkisi vielä kaikki tehtävät ennen kuin kokonaisuudet avataan oppilaille opiskeltaviksi. Nyt suunnittelimme ne Otavian opettajan kanssa otsikoiden perusteella.
Oppilaat kokivat tehtäväsivut selkeiksi ja softan toimivaksi sekä melko helppokäyttöiseksi. Sivut ja tallennus toimi. Opettajien palaute tuli melko nopeasti. Perusasiat, joita tehtävien tekemiseen tarvittavat tiedot löytyivät hyvin sivuilta, loput pystyi googlettamaan. Ruotsin ja matematiikan opiskelu koettiin vaikeaksi, näihin tarvittiin paljon ohjausta ja lähiopetusta. Esim. matikkaan toivottiin sivuille mm. lisää opetusvideoita.
Yksi oppilaista sai lisäksi etänä Valterin ohjaavan opettajan ohjausta. Tämän hän koki parhaaksi anniksi Muikku-työskentelyssä. Opettajan kanssa sovitut tapaamiset toivat tukea sekä opiskeluun että aikataulutukseen.
Opettajana pidän Muikku-oppimisympäristöä todella hyvänä lisänä VSOP oppilaiden opiskelussa. Opinnot vaativat kuitenkin ehdottomasti vahvan tuen ja selkeän nimetyn ohjaajan lähikoulusta. Oppilailla tulee olla hyvät oppimisen taidot ja motivaatio. Näiden onnistuneiden ja opinnoissa edenneiden oppilaiden lisäksi tällä hetkellä on käynnissä vähemmän onnistuneita opintoja. Oppilaat helposti ajattelevat ensin pääsevänsä helpommalla nettiopinnoissa, mutta käytännössä näin ei ole. Itse pidän tehtävien vaatimustasoa ja laajuutta erittäin hyvinä.
Mikkelin kokemuksia erityisopettajien ja opinto-ohjaajien kuvaamana
Tuetun verkko-oppimisen materiaaleja hyödynnettiin ainakin neljällä yhtenäis-/yläkoululla hankkeen aikana. Oppilaat suorittivat niin yksittäisiä kursseja kuin laajempia kokonaisuuksia verkossa. Opinto-ohjaajat ja erityisopettajat ohjasivat oppilaita verkko-opintojen pariin. Opintojensa etenemiseen oppilaat tarvitsivat tukea eri tavoin. Opintojen aikana he saivat tukea esimerkiksi erityisopettajilta, koulun resurssiopettajalta tai Otavian opettajalta.
Esimerkki 1:
Meillä on hyviä kokemuksia yhden oppilaan kohdalla, kahden eri lukuvuoden ajalta. Oppilas teki matematiikan, suomen kielen ja vieraiden kielten kurssit nettiperuskouluun. Muut opinnot hän suoritti etänä omaan lähikouluunsa. Hänellä oli todella hyvät opiskelutaidot, jotka edesauttoivat opiskelujen etenemistä. Hän sai myös hyvän tuen kotoa ja rohkeni pyytää apua. Nohevana oppilaana hän eteni hyvin itsenäisesti, mutta matikassa tarvitsi tukiopetusta. Sitä hän pyysi meidän resurssiopettajalta - en tiedä kuinka paljon yritti saada sitä verkko-opettajaltaan.
Materiaalien kanssa hän pärjäsi sujuvasti ja menestyi opinnoissaan hyvällä tasolla. Tet-jakson toteutimme hänen kanssaan valtakunnallisen etä-TETin kautta (järjestäjänä TAT). Tämä aiheutti hieman haastetta, kun oman koulun tet-viikot olivat eri aikaan. Joustamalla ja räätälöimällä kuitenkin selvittiin.
Siirtyminen toisen asteen opintoihin ja lähiopetukseen sujuivat aivan suunnitellusti, vaikka sitä useissa ohjaustapaamisissa pohdiskeltiinkin etukäteen. Pyrittiin ennakoimaan sitä, kuinka opiskelu muuttuu, millaisia asioita tulisi harjoitella ennen lähiopetukseen siirtymistä, mitkä asiat muutoksessa jännittävät jne. Monet asiat toki tässä kuviossa jäivät puuttumaan, kuten ryhmäytyminen omaan luokkaan, koulun arjessa "pysyminen" ja sen huomioiminen, että hän on osa meidän kouluyhteisöä vaikka ei olekaan paikalla.
Esimerkki 2:
9. luokan oppilas, joka opiskeli vuosiluokkiin sitomattomasti, suoritti Otaviaan 8. luokan biologiaa.
Minun näkökulmastani opiskelu ja yhteistyö toimivat hyvin Otaviaan. Oppilaalle käyttöliittymä ja tehtävät olivat selkeät ja opettajana pystyin seuraamaan, kuinka aktiivinen nuori oli työskentelyssään. Muun muassa näin, milloin oppilas oli tehnyt tehtäviä ja muistaakseni jollain tavalla näin myös sen, kuinka paljon oli tehnyt. Kun meillä, minulla tai oppilaalla oli kysyttävää, saimme nopeasti vastaukset Otavian opettajalta viestittelemällä. Osa kurssiin liittyvistä tehtävistä pystyttiin tekemään siten, että minä kuittasin tehdyksi (esim. kasvikansio).
Esimerkki 3:
Oppilas teki Otavassa opintoja englannista. Hän selviytyi niistä hyvin, mutta tarvitsi sparrausta koulun ja kodin puolelta, jotta itsenäinen työskentely onnistui.
Esimerkki 4:
Luokallani oli oppilas, joka oli paljon poissa koulusta. Oli tarkoitus, että hän opiskelisi osittain verkossa ja päätimme syksyllä valita verkkoaineeksi biologian ja keväällä maantiedon. Lopulta näistä kumpaakaan hän ei saanut siellä loppuun saakka suoritettua vaan palasimme tekemään perinteisempiä tehtäviä.
Tämän hankkeen myötä oletin heidän räätälöivän peruskoulun opetussuunnitelman mukaisia kursseja. Kokemukseni mukaan sisällöt olivat tarkoitettu aikuisten perusopetukseen. Muistelen, että biologian osalta syksyllä oli joku pieni räätälöinti, mutta keväällä maantieto oli suoraan aikuisten eikä oikeastaan lainkaan sopinut 7. luokan sisältöihin. Koin paremmaksi suorittaa sen muilla tavoin.
Tuetun verkko-oppimisen materiaaleja käytettiin pääsääntöisesti mahdollisuutena toteuttaa perusopetuksen opintoja oppilaille, jotka eivät voineet terveydellisistä syistä osallistua lähiopetukseen. Tämä oppilasryhmä on hyvin kirjava muun muassa opiskelutaitojensa, motivaation ja tuen tarpeen osalta. Verkko-opiskelun koettiin olevan vaativaa. Oppilas tarvitsee ainakin ohjausta ja todennäköisesti myös tukea verkko-opintoihinsa niin Otavian kuin lähikoulun opettajalta. Jos oppilaalla on esimerkiksi neuropsykiatrista oirehdintaa, niin koettiin hänen tarvitsevan runsaasti tukea opintojensa suorittamiseen verkossa. Opintojen etenemisen ja niiden tukemisen kannalta on tärkeää, että myös lähikoulun opettaja pystyy seuraamaan oppilaan valitsemien kurssien etenemistä. Näin pystyttäisiin antamaan tukea opintojen aikana sekä arvioimaan työskentelyä.
Juvan kokemuksia
Juvalta oli tuetun verkko-opetuksen puolella hankkeessa mukana yksi sijoitettu oppilas. Hän opiskeli Muikussa oman sijoitusyksikkönsä ohjaajan tukemana. Myöhemmin hän siirtyi takaisin omaan kotikuntaansa jatkaen edelleen Muikun kursseilla ja hän sai perusopetuksen päättötodistuksen suoritettuaan Muikussa yhteensä 11 kurssia. Osan aineista hän toki teki lähikouluunsa.
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kokemuksia
Oppilaan yksilöllisen tukemisen paketti.
Sain työskennellä erään oppilaan etäopettajana hankkeen aikana. Oppilaalle oli kertynyt poissaoloja omasta koulusta ja syntynyttä oppimisvajetta lähdettiin täyttämään yksilöllisen oppimisen tukemisen paketilla, johon kuului ohjattua opiskelua Muikku-oppimisympäristössä sekä opintoja omassa lähikoulussa.
Alkupalaverin yhteydessä sovimme oppilaan, hänen huoltajan ja koulun erityisopettajan kanssa kursseista, jotka tehdään Muikku-ympäristöön ja mitkä oppiaineet pyritään suorittamaan omassa lähikoulussa. Minulle opettajana oli mielenkiintoista päästä toteuttamaan etävälinein opiskeluiden ohjaamista sekä käyttää Muikku-oppimisympäristöä perusopetuksen päättövaiheen opiskelussa. Tässä tapauksessa oppilaalla oli kykyjä jaksamisensa puitteissa huolehtia opinnoistaan niin Muikku-ympäristössä kuin kotikoulussaankin. Silloin kun jaksaminen ei ollut optimaalista, opinnot eivät itsenäisesti edenneet ja ohjatustikin hitaasti. Vastaavasti, kun jaksamista löytyi, omaehtoinen kurssien suorittaminen sujui oikein hyvin. Opetustilanteissa muokkasin omaa toimintatapaani aina oppilaan senhetkisen jaksamisen mukaan, kuitenkin niin, että aina saimme edes pieniä etenemisen askeleita tehtyä. Joskus taas edettiin laajoja kokonaisuuksia yhden opetustuokion aikana.
Kun oppilas on vaarassa pudota koulunkäynnin kelkasta, ohjattu etävälinein tuettu opiskelu on tehokas, mutta valitettavan vähän vielä käytetty tukimuoto, jota koulutusten järjestäjien ja myös lainsäätäjien tulisi edistää. Pelkkä teknologian tuoma mahdollisuus työskennellä tuetusti etävälinein ei kaikkien oppilaiden kohdalla vielä riitä, sillä monesti oppilas tarvitsee tehostettua ohjausta ja tukea opintojensa tekemiseen myös etävälinein toteutetussa opiskelussa. Tärkeää on säilyttää myös kontaktit lähikouluun ja aina kun vain mahdollista lisätään mahdollisuuksien mukaan opintoja sinne. Siellä on kaverit ja samanikäisistä nuorista koostuvat vertaisryhmät sekä koulun osaavat opettajat. Etävälineet mahdollistavat myös positiivisen ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luomisen opettajan ja oppilaan välillä. Opettajana koin sen tapahtuneen tässäkin tapauksessa, vaikka oppilas ei kymmenien tapaamiskertojen aikana avannut omaa kameraansa. Ehkä se oli yksi juttu, mikä toi myös turvaa yhteiselle työskentelylle.
Otavian kokemuksia
Järjestimme useita Muikku-oppimisympäristön käyttökoulutuksia, joihin osallistui reilu määrä kiinnostuneita opettajia. Meillä oli siis tarjota koulutusta Muikku-oppimisympäristön käyttöön sekä kurssimateriaaleja. Meillä oli tarjolla kaikki aikuisten perusopetuksen päättövaiheen kurssit sekä erikseen nuorten opetussuunnitelman mukaisesti tuotettuja kursseja. Hankkeen aikana nuorten kursseja tuotettiin lisää ja tarkennettiin tuotantoprosessia ja sitä, että millaisia kursseja kannattaisi tuottaa. Hankaluutena tuotantojen kannalta oli se, että nuorten opetussuunnitelmassa ei ole määritelty selkeitä "kurssikokonaisuuksia" vaan sen sijaan tavoitteita ja sisältöalueilta. Keskeiseksi kysymykseksi muodostui se, kuinka tuottaa kokonaisuuksia, joita olisi helppo ottaa käyttöön kouluissa, kun oppilaalta puuttuu juuri tietyt tavoitteet tai sisältöalueet opinnoistaan.
Kokemuksemme oli, että koulujen oli hankala tarttua ja katsoa, mikä kokonaisuus sopisi kullekin oppilaalle. Toiset odottivat valmiita vastauksia ja jos sellaisia ei ollut saatavilla, niin he helposti totesivat, että ei kannata selvittää. Toiset selvittivät hyvinkin tarkkaan oman koulunsa aineenopettajilta, että mikä kokonaisuus vastasi mitäkin oman koulun kokonaisuutta. Kouluilla oli myös mahdollisuus valita, ottaisivatko he Otavian Muikusta pelkän kurssimateriaalin käyttöönsä vai ottaisivatko myös ns. arviointipalvelun Otaviasta. Molempia vaihtoehtoja käytettiin.
Hankkeen aikana huomasimme, että meidän oli puolin ja toisin hankala ymmärtää, mitä pakettiin kuuluisi. Lähikoulujen opettajilla oli selvästi erilaisia resursseja käyttää oppilaan ja oppiaineen ohjaamiseen. Lisäksi oppilailla oli erilaisia tarpeita, osa pystyi etenemään hyvin omaehtoisesti Muikun kursseilla ja osalla oli hankala saada edes Muikkua auki. Tiedettiin toki jo etukäteen, että yleensä jos oppilaalla on haastetta koulunkäymisessä, niin se vaikeus kumpuaa kaikille eri osa-alueille. Jos opiskelutaidoissa ja motivaatiossa on ongelmaa, niin verkko-opiskelu ei ratkaise näitä ongelmia.
Nuorten opetussuunnitelman mukaisesti tuotetut kurssit
Otaviassa on tuotettu jo pitkään aikuislukion ja aikuisten perusopetuksen mukaisia kursseja sähköiseen oppimisympäristö Muikkuun. Osaamista etäopetusmateriaalin ja verkkokurssien tekemiseen oli jo valmiiksi olemassa. Verkkokurssien tuotantoon oli myös olemassa tuotantoprosessi, joka helpotti huomattavasti toimeen ryhtymistä.
Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelma oli siis hyvinkin tuttu jo ennestään, mutta nuorten perusopetuksen opetussuunnitelma ei. Yksi keskeisimmistä eroista on se, että nuorten opetussuunnitelmassa kokonaisuuksia ei ole pilkottu kursseiksi, toisin kuin aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Ensimmäinen ratkaistava kysymys olikin miettiä, miten tehdä kurssimuotoiseksi jotain ei-kurssimuotoista, eli pilkkoa kokonaisuuksia sopivan kokoisiksi ja käytettäviksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi pohdintaa aiheuttivat opetussuunnitelman määrittelemät tavoitteet sekä niiden jakaminen ja toteuttaminen kursseilla.
Kurssikokonaisuuksia lähdettiin muodostamaan tavoitteiden kautta. Ensin tehtiin tuottajaopas, jossa määriteltiin muun muassa kurssien rakenne ja toistuvat elementit, kuten ohjeet, osioiden johdannot sekä itsearvioinnin toteutustapa.
Esimerkki kurssin johdannosta.
Hankkeen aikana tuotettiin yhteensä 17 nuorten opetussuunnitelman mukaista kurssia.
Kurssitarjontaan voi tutustua Muikussa http://otavanopisto.muikkuverkko.fi --> Avoimet materiaalit (valitse koulutusasteeksi perusopetus ja opetussuunnitelmaksi OPS2016)
Suora linkki nuorten opetussuunnitelman mukaisiin kursseihin.
Etäopetus erityistilanteissa (Valterin materiaali)
Etäopetus erityistilanteissa Tuuve & Inkku Otavia.pdfInkluusio - Inkku
Inklusiivisen toiminnan vahvistaminen alueellisesti
Hankkeen tavoitteiden määrittelyn yhteydessä tuotiin esille yksilöllisten oppimispolkujen luomiseen liittyvän läheisesti myös inkluusion ajatuksen. Tavoitteena oli kehittää lähikouluperiaatteen mukaista inklusiivista toimintaa kaikilla tuen tasoilla. Hankkeen myötä oli tarjolla koulutusta, webinaareja ja verkostotapaamisia tästä laajasta aihepiiristä. Nämä antoivat osaltaan eväitä myös moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen. Pedagoginen osaaminen, osaamisen jakaminen ja kehitystyö erilaisten mallien parissa lisääntyivät alueellisesti tarkasteltuina.
Kehitystyö Mikkelissä
Hankkeen myötä toteutettiin laaja kyselytutkimus kaikille Mikkelin perusopetuksen oppilaille, huoltajille ja henkilöstölle syyslukukaudella 2021. Kyselytutkimuksella kartoitettiin kunkin koulun toimintakulttuuria ja toimintaperiaatteita, osallistavan opetuksen periaatteita, inklusiivisia käytäntöjä ja koulunkäynnin tukea. Kyselyssä huoltajat pystyivät antamaan myös avointa palautetta muun muassa opettajille ja rehtorille sekä henkilöstö nimeämään kehittämiskohteita. Saadut tulokset antoivat kuvaa siitä, missä ollaan menossa lähikouluperiaatteen toteutumisen kannalta Mikkelissä, millaisia arvoja koulu välittää oppilaille sekä huoltajille ja mitä olisi tarve kehittää tai mistä olisi tarvetta saada lisää tietoa.
Hankkeen aikana ja jo ennen hanketta Mikkelissä on kehitetty toimintamalleja kohti inklusiivista opetusta. Ohessa tietoa koulukohtaisesta kehitystyöstä.
Rantakylän yhtenäiskoulu
Rantakylän yhtenäiskoulu on yhteneväisillä arvoilla toimiva laadukasta perusopetusta tarjoava, yli 700 oppilaan koulu. Koulun vahvuutena on toisia arvostava, tukeva ja vahvistava työyhteisö, jossa jokainen tekee työtään työyhteisön arvostuksesta nauttien. Tähän pääseminen on ollut neljän vuoden aikainen monitahoinen prosessi, joka on ajoittain ollut myös vaikea kokea, sietää ja olla osallisena. Osallisuuden vahvistuessa jokainen henkilöstöön kuuluva pystyy muodostamaan henkilökohtaisen ymmärryksen ”meistä lähiopetusta tarjoavana kouluna”. Edellä kuvattuun prosessiin on osallistunut koko henkilöstö ja sitä on ohjannut koulun johto hyödyntäen ulkopuolisia asiantuntijoita prosessin eteenpäin viemiseksi. Tuuve&Inkku -hanke on niveltynyt tähän kehitystyöhön, jossa on myös rakennettu uusia toimintamalleja kouluarkeen.
Tuen kolmiportaisuus ja yleisen tuen vahvistaminen
Laadukkaan perusopetuksen toteutuksessa on vahvistettu eri ammattikuntien ammatillisuutta, yhteistä näkemystä sekä yhteistoimijuutta yleisopetuksen, kolmiportaisen tuen, erityisopetuksen sekä ohjaustoiminnan puitteissa. Yhdessä on prosessoitu ja määritelty laadukas yleinen tuki, tuen kolmiportaisuus, opettajien vastuualueet sekä ohjaajien asiantuntijuus. Samalla on rakennettu monia yhteisiä toimintamalleja arkeen toiminnan kehittämiseksi.
Työyhteisön jäsenet tukevat kaikkien oppilaiden oppimista. Jokaisella luokalla on koulussa oma kohdennettu erityisopettaja. Tätä kuvataan erityisopetusmoduulilla, joissa nimetty erityisopettaja vastaa toiminnasta omassa moduulissaan. Opettajat, ohjaajat sekä oppilashuollon henkilöstö, oppilaat sekä vanhemmat tietävät kenen puoleen tarvittaessa kääntyä pohdinnoissaan. Vastuuerityisopettaja vastaa tuen kohdentamisesta vastuuluokkien oppilaille ja huolehtii resurssitarpeen muutosten tiedottamisesta johdolle. Jokainen oppilas kuuluu osana yleisopetuksen luokkaa (paitsi JOPO). Oppilaalle räätälöidään hänen tarvitsevansa tuki.
Työyhteisössä on vahvistettu tuen kolmiportaista mallia ja muodostettu toimivia tapoja rakentaa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea lapsen omaan lähikouluun. Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia on ehkäisty esim. tekemällä tiivistä yhteistyötä oppilaan, huoltajien ja työyhteisön kesken. Laadukkaaseen yleiseen tukeen kuuluvat myös luokissa olevat konkreettiset ennakoinnin ja strukturoinnin toiminnat. Opetusta ja läksyjä eriytetään, tarjotaan tukiopetusta sekä läksyparkkia. Yleisellä tuella tarkoitetaan yleisiä matalan kynnyksen tuen muotoja, jotka ovat nopeasti saavutettavissa.
Yläkoulun painotukset; JOPO- luokka ja RAUTU-opetus
Oppilaat ovat joko yleisopetusluokan tai JOPO-luokan oppilaita. JOPOn eli joustavan perusopetuksen tarkoituksena on tukea nuoria saamaan peruskoulunsa päätökseen ja tukea kiinnittymistä yhteiskuntaan koulun, tet-jaksojen ja jatko-opintojen muodossa. JOPO-luokka toimii yleisopetuksen tuntimäärin, tavoittein ja sisällöin, mutta tarvittaessa myös yksilöllisin tavoittein. Oppilaita JOPOssa voi olla kaikilta tuen portailta: yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen portailta.
Rantakylän koulussa toimii myös rauhallisen työskentelyn ryhmä, joka on osoittautunut erinomaiseksi toimintamalliksi psyykkisesti vakavasti oirehtivien sekä haastavasta perhetilanteesta tulevien oppilaiden tukemiseksi. Pienryhmässä annetaan yksilöllistä, räätälöityä opetusta ja tukea niille nuorille, jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä turvaamaan koulunkäyntiään. Osalla oppilaista opetus on vuosiluokkiin sitomatonta. Tavoitteena on, että nuori pystyisi palaamaan omaan luokkaansa opiskelemaan. Tämä toteutetaan suunnitelmallisesti ja oppilaan jaksaminen ja tuen tarve huomioiden.
Rautu-opetusryhmä toimii viitenä päivänä viikossa ja kolme tuntia päivässä. Lukujärjestys räätälöidään siten, että nuorella on mahdollisuus osallistua oman luokkansa opetukseen voimavarojensa mukaan. Tässä ryhmässä yhteistyö aineenopettajien, perheen ja verkoston kanssa on tärkeää. Opiskelusta osa voi tapahtua kotona tai muissa oppimisympäristöissä (esim. Muikku).
Rautu-ryhmä on muodostunut koulun tarpeesta käsin ja ryhmän toimintaa on kehitetty kahden lukuvuoden aikana. Toiminta on osoittanut, että RAUTU- ryhmän toimintaan liittyvät vahvat psykiatriset haasteet, perheen systeemisyyden ymmärtäminen sekä erittäin laaja verkostotyö.
Urheilupuiston yläkoulun inkluusiokokeilu
Urheilupuiston yläkoulussa on kehitetty erityisopetuksen pienryhmän ja yleisopetuksen välistä yhteistyötä kolmen lukuvuoden ajan. Koulussa on kolme erityisopetuksen pienryhmää, kullakin vuosiluokkatasolla omansa. Lukuvuonna 2022-23 nämä kaikki erityisopetuksen pienryhmät työskentelevät tiiviisti yleisopetuksen yhteistyöluokan kanssa.
Ns. inkluusiokokeilu aloitettiin syksyllä 2020 7.luokalla, mutta koronatilanteesta johtuen tiiviimpi yhteistyö luokkien välillä pääsi alkamaan kunnolla vasta talven 2020-21 aikana. Lukuvuonna 2021-22 8.luokalla jatkettiin yhteistyötä ja inkluusiokokeilua heti syyslukukauden alettua. Joukkoa on ryhmäytetty, työskentelyä kehitetty ja muokattu kokemusten sekä palautteiden pohjalta. 9.luokalla edelleen jatketaan opiskelua käyttäen erilaisia yhteistyön muotoja. Pienryhmässä on ollut vaihteleva joukko (n.7-8) erityisen tuen oppilaita ja yhteistyöluokka on muodostunut 19 oppilaan ryhmästä. Yhteistyöluokalla on yksi erityisen tuen oppilas ja aiemmin oli myös yksi tehostetun tuen oppilas.
Samankaltainen inkluusiokokeilu alkoi myös syksyllä 2021 7.luokalla. Kevään 2021 aikana tulevan 7.luokan erityisluokanopettaja ja koulun laaja-alainen erityisopettaja kävivät yhdessä seuraamassa tulevia oppilaita alakouluilla. Hakemusten, seurannan ja opettajien palautteen pohjalta jaettiin erityisen ja tehostetun tuen oppilaat pienryhmään ja yhteistyöluokalle. Viime hetken muutoksia tuli kuitenkin vielä syksyllä yhteistyöluokan kokoonpanoon. Loppujen lopuksi pienryhmässä on kuusi erityisen tuen oppilasta. Yhteistyöluokalla on 19 oppilaista, joista neljällä on erityinen tuki ja kahdella tehostettu tuki.
Lukuvuonna 2022-23 9. ja 8.luokat ovat jatkaneet kokeiluaan. Myös 7.luokat aloittivat edellä kuvatun kaltaisen yhteistyön pienryhmän ja yhteistyöluokan välillä.
Kuvaus opettajien yhteistyöstä
Jaksojärjestelmän myötä yhteistyön muodot vaihtelevat jakson työjärjestyksen mukaisesti. Aivan kaikkia oppiaineita ei ole ollut mahdollista järjestää samaan aikaan molemmille ryhmille kussakin ikäluokassa. On pyritty kuitenkin siihen, että vieraat kielet, suomen kieli, matematiikka, historia sekä fysiikka ja kemia olisivat samaan aikaan. Kunkin pienryhmän erityisluokanopettajat ja yhteistyöluokan aineenopettajat tekevät viikoittain tiivistä yhteistyötä. Tämän koetaan vievän paljon aikaa. Yhteistyö on tuntien suunnittelua, kehittämistyötä, oppilaiden tuen tarpeiden suunnittelua ja yhteistyötä muiden aineenopettajien kanssa.
Yhteistyöluokan aineenopettajan ja erityisluokanopettajan työjärjestyksessä on viikoittain sovittu pysyvä suunnittelutunti. Suunnittelun lisäksi oppilaspalaverit on pidetty yhdessä. Osa viikoittaisesta suunnittelutunnista meneekin myös yhteisten oppilaiden asioiden hoitamiseen tai tiedonvaihtoon. Yhteistyötuntia on hyödynnetty myös muiden yhteistyömuotojen suunnitteluun oppilaille kuin oppituntien.
Samanaikaisopetusta tai pienempiä ryhmiä
Samanaikaisopetusta on käytetty monissa oppiaineissa joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Esimerkiksi liikuntatunneilla se on toiminut erittäin hyvin. Kolmen aikuisen (aineenopettaja, erityisluokanopettaja ja koulunkäynninohjaaja) voimin kaikki saavat tukea ja tunneista on ollut mahdollisuus rakentaa monipuolisia. Suurin osa kemian ja fysiikan tunneista on tapahtunut samanaikaisopetuksena. Muun muassa näissä oppiaineissa aineenopettajan osaamisen harjoitustöissä on koettu olevan lähes korvaamatonta. Osa tunneista on aiheen mukaan voitu jakaa pienempiin ryhmiin tuen tarpeen mukaan. Lisäksi teoria- sekä kertaustunteja on pidetty omissa ryhmissä.
Maantiedon ja biologian opiskelussa samanaikaisopetusta on käytetty satunnaisesti. Ryhmät ovat olleet välillä yhdessä muun muassa ryhmä- ja paritöitä tehdessä tai retkiä toteutettaessa. Historiaa on opiskeltu samanaikaisopetuksena, mutta ryhmätöiden tekeminen on toteutettu pienemmissä ryhmissä hyödyntäen erillisiä tiloja. Näissä oppiaineissa on myös tarvittaessa eriytetty tai karsittu sisältöjä oppilaan tilanteen mukaan.
Oppilaiden siirtyminen tuen tarpeen mukaan
Inkluusiokokeilu on mahdollistanut samanaikaisopetuksen rinnalla oppilaiden jakamista pienempiin ryhmiin tuen tarpeen mukaan, johon on käytetty useampia luokkatiloja. Esimerkiksi matematiikan ja kielten oppitunneilla oppilaita on voinut siirtyä joustavasti pienryhmän ja yhteistyöluokan välillä vaikka jakson aikanakin. Tämä on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä aineenopettajan ja erityisluokanopettajan kesken, jotta on pystytty seuraamaan oppilaiden pärjäämistä ja reagoimaan tuen tarpeisiin. Lähtökohtaisesti kuitenkin matematiikan ja englannin tunneilla erityisen ja tehostetun tuen oppilaat ovat opiskelleet erityisluokanopettajan opetuksessa. Apuna on ollut säännöllisesti koulunkäynninohjaaja.
Systeemi on myös joustanut siltä osin, kun on tuntunut, että yhteistyöluokan tunneille integroitu pienryhmän oppilas tarvitsee välillä enemmän tukea tai pienryhmän rauhaa, voi hän välillä opiskella taas pienryhmässä ja palata myöhemmin isompaan ryhmään. Tällä hetkellä haastetta on tuonut oppilaiden toistuva psyykkinen oirehdinta. Heidän on haastavaa olla isommassa ryhmässä ja silloin on räätälöity heille yksilöllisiä ratkaisuja ja annettu mahdollisuus jatkaa opiskelua pienryhmässä.
Samaan tahtiin eteneminen ja materiaalin jakaminen
Edellä kuvatun kaltainen yhteistyö oppilasryhmien välillä on mahdollista, kun erityisluokanopettaja ja aineenopettaja pyrkivät etenemään samaan tahtiin kaikissa oppiaineissa, vaikka samanaikaisopetusta tai oppilasvaihtoa ei sillä hetkellä tapahtuisikaan. Kielissä tämä ei ole ollut aina mahdollista muun muassa tuen tarpeista johtuen. Samaan tahtiin etenemällä on oppilaan mahdollista vaihtaa toiseen opetusryhmään tarvittaessa opiskelun häiriintymättä. Jakson vaihtuessa tämä on vaatinut paljon työtä alkavien oppiaineiden osalta. Usein on jäänyt erityisluokanopettajan vastuulle selvittää, mitä aineenopettaja on suunnitellut, vaikka osa aineenopettajista on jo oppinut oma-aloitteisesti laittamaan viestiä suunnitelmistaan.
Yhteistyötä on pyritty tekemään myös kokeiden ja materiaalien osalta. Pääosin pienryhmän oppilaat tekevät samat arvioitavat työt kuin yhteistyöluokan oppilaat. Mahdollisuuksien mukaan kokeita on suunniteltu yhdessä tai toinen on tehnyt tekee rungon, jota kumpikin opettaja tahollaan on muokannut sopivaksi oppilailleen. Yksilöllistettyjen tai muuten eriytettyjen oppilaiden osalta erityisluokanopettaja on eriyttänyt tai laatinut kokeet kokonaan itse. Myös muita materiaaleja, kuten tuntitehtäviä ja pistareita on jaettu keskenään. Jakso- ja tuntisuunnitelmien tekemisessä ja materiaalien jakamisessa on hyödynnetty Google Drive- ympäristöä.
Oppilaiden välinen yhteistyö
Kunkin vuosiluokan pienryhmää ja yhteistyöluokkaa on pyritty ryhmäyttämään alusta alkaen. Yhteistyöluokan luokanvalvojina toimii aineenopettajia, jotka opettavat useita oppitunteja viikossa joukolle ja he ovat olleet halukkaita kehittämään yhteistyötä erityisluokanopettajan kanssa. Oppituntien lisäksi näille oppilaille/ryhmille on suunniteltu myös muuta yhteistoimintaa ja vahvistettu yhteenkuuluvuutta seuraavin keinoin:
yhteinen ryhmäytymispäivä
valokuvaus yhtenä ryhmänä
yhteinen monialaisen kokonaisuuden viikko
yhteiset luokkien pikkujoulut, retkiä, vierailuja
yhteisiä tunne- ja vuorovaikutustunteja (1h/kk)
yhteisiä tukioppilaiden vetämiä oppitunteja
yhteinen vanhempainilta
välitodistusten jakaminen/juhla yhdessä
luokanohjaajantunnit yhdessä
Eri vuosiluokkien yhteistyöporukat ovat ryhmäytyneet hyvin ja osa oppilaista viettää paljon aikaa yhdessä välitunneilla, ruokailussa ja vapaa-ajalla. Oppilaat mieltävät heidän olevan enemmän yksi ryhmä kuin kaksi ryhmää yhdessä. Kaiken kaikkiaan oppilaiden sosiaalisuus ja itsetunto ovat vahvistuneet.
Oppilaille ja huoltajille on teetetty muutamia kyselyjä yhteistyöluokkien toiminnasta kokeilun aikana. Saatu palaute on kannustanut jatkamaan kehitystyötä, jota olisi tehty ilman Tuuve&Inkku-hankettakin. Kehitystyössä mukana olleet erityisluokanopettajat ja aineenopettajat ovat myös jakaneet kokemuksiaan omassa työyhteisössä sekä laajemmin esitelleet kehitystyötään eri verkostoissa.
Ohessa linkki lukuvuoden 2021-22 7.luokkien sivuille: https://sites.google.com/sivistys.mikkeli.fi/yhteistyoluokka/etusivu
Loppuyhteenveto
Tuetun verkko-oppimisen materiaaleja käytettiin pääsääntöisesti mahdollisuutena toteuttaa perusopetuksen opintoja oppilaille, jotka eivät voineet terveydellisistä syistä osallistua lähiopetukseen. Kuten todettua tämä ryhmä on hyvin moninainen opiskelutaitojensa, motivaation ja tuen tarpeen osalta. Verkko-opiskelu on jo lähtökohtaisesti vaativa opiskelumuoto. Oppilas tarvitseekin ohjausta ja myös tukea verkko-opintoihinsa niin Otavian kuin lähikoulun opettajalta. Jos oppilaalla on esimerkiksi neuropsykiatrista oirehdintaa, niin hän tulee tarvitsemaan runsaasti tukea opintojensa suorittamiseen verkossa. Vahvan tuen lisäksi oppilailla tulee olla hyvät oppimisen taidot ja motivaatio.
Opintojen etenemisen ja niiden tukemisen kannalta onkin jatkossa tärkeää, että myös lähikoulun opettaja pystyy seuraamaan oppilaan valitsemien kurssien etenemistä oppimisympäristössä reaaliajassa. Näin pystytään antamaan tukea opintojen aikana sekä arvioimaan työskentelyä.
Erityisopettajat kokivat haasteena sen, että materiaalit ovat toisen tuottamia ja ottaa aikansa päästä sisään kurssikokonaisuuksiin. Sama ongelma tosin on kontaktiopetuksessa erityisopettajan toteuttaessa aineenopettajan laatimia sisältöjä. Otaviassa on hankkeen aikana tuotettu opettajien tueksi opettajien oppaita kullekin kurssille, joten näin materiaalien käyttäminen olisi sujuvampaa.
Oppilaat, joilta kokemuksia kysyttiin, kokivat tehtäväsivut selkeiksi ja verkko-alustan toimivaksi sekä melko helppokäyttöiseksi. Opettajien palaute kursseilla tuli melko nopeasti. Ruotsin ja matematiikan opiskelu koettiin vaikeaksi, näihin tarvittiin paljon ohjausta ja lähiopetusta. Lähiopettajan kanssa sovitut tapaamiset toivat tukea sekä opiskeluun että aikataulutukseen.
Erityisopettajat/ohjaajat kokivat myös haastavaksi löytää sopivia kurssikokonaisuuksia oppilailleen olemassaolevasta tarjonnasta. Tarjonta onkin tarpeiden mukaan hankkeen aikana lisääntynyt ja monipuolistunut ja tulee jatkossakin kehittymään. Lisäksi ilmeni selvä tarve selkeälle HOPS-vertailulle eli olisi hyvä olla "taulukko" tai muu vastaava työkalu, josta olisi helppo nähdä mitä kokonaisuuksia omasta opsista mikäkin kurssi vastaa.
Inkluusion osalta kokemukset tulivat pääosin Mikkelin kouluista. Mikkelin Urheilupuiston koulussa toimintaan osallistuneilta oppilailta ja huoltajilta kerätyt palautteet ovat kannustaneet jatkamaan ns. inkluusiokokeilua ja sen kehittämistä. Oppilaat ovat kokeneet hyvänä sen, että on muutama tutumpi opettaja, joita tapaa päivittäin tai useana päivänä viikossa. Näin on matalampi kynnys pyytää neuvoa ja tulla kohdatuksi. Myös joustava tuen järjestäminen joko yhteistyöluokan mukana tai pienryhmässä on koettu hyvänä niin oppilaan, huoltajan kuin opettajien silmin. Opettajat kokivat tällaisen yhteistyön kehittämisen antaneen heille paljon, mutta vaatineen myös työaikaa. Tiiviimpi yhteistyö erityisluokanopettajan ja aineenopettajan välillä on mahdollistanut työn jakamista, kehittämistä, antanut valmiuksia kohdata erilaisia oppilaita ja rohkaissut muitakin mukaan työyhteisössä. Koulunkäynninohjaajan työkenttä on toisinaan laajentunut pienryhmästä myös yleisopetuksen yhteistyöluokan tueksi. Luonnollisesti palautetta on kertynyt erinäisistä oppilaspalavereista, tapaamisista jne. eri ryhmiltä ja niitä on pyritty kokoamaan yhteen mm. hankejulkaisuun.
Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulussa kerätään oppilailta, huoltajilta ja henkilöstöltä säännöllisesti kirjallista palautetta. Koulun laatimilla kyselyillä on saatu vastauksia mm. inklusiivisen toiminnan kehittämiseksi ja jokaisen oppilaan oppimisen tukemiseksi. Oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön palautteen sekä yhdessä muodostetun kehitystyön tuloksina on rakennettu uusia toimintamalleja arkeen. Kehitystyö on jatkunut ja jatkuu lähikouluperiaatteen vahvistamiseksi.
Mikkelissä toteutetussa laajassa kyselytutkimuksessa oppilaat ja huoltajat kokivat tärkeänä sen, että lapsi voi opiskella omassa lähikoulussaan ja valtaosa koki lähikoulun parhaana mahdollisena kouluna. Huoltajat saivat antaa arvosana (4-10) lapsensa koulujärjestelyistä. Arvosanojen keskiarvoksi muodostui 8,5. Tämä antaa myönteistä kuvaa kehittämistoiminnan positiivisista vaikutuksista niin koulu- kuin yksilötasolla. Kyselytutkimuksen tuloksia on hyödynnetty kehitystyössä niin koulu- kuin koko kaupungin tasolla. Aineisto kannustaa vahvistamaan lähikouluperiaatteen toteutumista, mutta myös huomioimaan sekä vahvistamaan niitä lukuisia keinoja, jotka tukevat kaikkien oppilaiden oppimista.
Hankkeessa saatiin paljon kokemuksia tuetun verkko-oppimisen käytänteistä erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisista inklusiivisista ratkaisuista sekä vielä enemmän ajatuksia siitä, miten näitä asioita voi kehittää jatkossa. Eli tämä työ ei todellakaan jää tähän! Kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille!