Harvaan asutuilla alueilla hyödytään aivan varmasti valtion talouden tervehdyttämisestä joka on meidän ohjelman ytimessä. Tämän lisäksi ehdokkailla on tiettyjä tavoitteita jotka kohdistuvat nimenomaan vaikkapa Kainuun perukoille. 

Yksi tavoitteistani on saada metsien ja maan omistajille mahdollisuus tienata passiivista tuloa hiilinieluilla osana päästökauppaa. Nythän siellä pörssissä tehdään kauppaa päästöillä - tavoitteena olisi että jatkossa tehdään kauppaa myös hiilinieluilla.

Elinkeinotoiminnan monopoleista luopuminen ja sääntelyn purkaminen avaa syrjäseuduille uusia liiketoimintamanhollisuuksia. Esimerkiksi Kanadassa kannabiksen viljelystä on tullut mijardiliiketoimintaa - ja melkoinen osa kohdistuu aluielle joissa on tilaa viljellä.

Perustulon toteutuminen antaa perustoimeentulon kaikille myös syrjäseuduilla eikä satunnaisista ansio- tai yrittäjätuloista rangaista kuten nykyisin.

Online palvelut terveydenhuollossa tuovat palvelut lähelle myös peräkylällä. Online palvelu voi olla vaikka sitä että lääkäri voi joissain tapauksissa tavata potilaan etänä sen sijaan että jomman kumman pitäisi matkustaa paikan päälle. Itse myyn parhaillaan suomalaisia oppimisratkaisuja Kaakkois-Aasiassa ja tiedän varsin hyvin että viidakkokoulu jossa ei ole sähköä vaatii erilaisen ratkaisun kuin valokuidun päässä oleva kaupunkikoulu. Sama pätee näissä terveyspalveluissa syrjäkylille: ajan ratkaisumallia jossa asiakas voisi valita parhaiten toimivan ratkaisun ja huonot joko tippuu pois tai on pakotettuja parantamaan juoksuaan.

Apteekkien sääntelyn purkaminen helpottaa sekä itsehoitolääkkeiden että säännöllsesti tarvittavien reseptilääkkeiden saatavuutta.

Omaishoitoon tulee panostaa. Omaishoitajuus ei saa tarkoittaa sitä, että muista tuista ja palveluista tingitään.

Toki. Nopea ja tehokas jolla toissijaista omaisuutta muutetaan nopeasti rahaksi olisi Alkon ja Veikkauksen myyminen. Se toisi välittömästi rahaa kassaa muutaman miljardin sekä jatkuvaa kassavirtaa lisenssimaksuista ja veroista jotka liittyisivät lainsäädönnön uudistuksiin jota tuollainen muutos toki edellyttäisi. Ei ole missään mielessä valtion ydintoimintaa myydää viinaa ja pyörittää uhkapelejä.

Kannabiksen viljelyn vapauttaminen voisi tuoda maahan merkittävästi uutta liiketoimintaa ja verotuloja kuten esimerkiksi Kanadassa.

EI. Liberaalit ei leikkaa koulutuksesta, terveydenhoidosta eikä turvallisuudesta.

Koulupudokkaat on ongelma joka vaatii tuen kohdistamista nivelvaiheeseen yläkoulussa. Se parisataa miljoonaa joka laitettiin oppivelvollisuusiän nostamiseen olisi tuonut siellä paremman tuloksen. En osaa vielä sanoa mistä saadaan nyt lisää rahaa siihen - kun myös siihen oppivelvollisuusiän nostamiseen varatut rahat eivät riitä siihenkään tarkoitukseen.

Uskon kuitenkin että merkittävin muutos olisi oppisopimuksen TES-palkkavaatimuksesta luopuminen. Nykyisellään sitä ei haluta käyttää kun ei yrittäjillä riitä siihen rahkeet. Luulen että melkoinen joukko pudokkaista saataisiin opiskelemaan ammatti oppisopimuksella esimerkiksi Saksan mallilla jossa palkkaa aletaan maksaa vasta kun ammattitaito on kehittynyt ja oppilas alkaa tuottamaan yritykselle. 

Tämä on aika yleinen väärinkäsitys. Liberaalipuolue ei ole leikkaamassa lasten harrastuksista, vaan keskusjärjestöiltä ja siirtämässä rahoitusta suoraan tukeen perheille liikuntasetelillä.

Mun ajatusmaailmassa suurin ongelma on että siellä on pukit kaalimaan vartijana joka mahdollistaa tällaisen (kts linkki). Kun päätösvalta siirretään lapsille ja heidän vanhemmilleen, tuki kohdistuu sinne mihin sen kuuluukin mennä.

Systeemiä pitää muuttaa niin että rahan suunta muuttuu. Nyt keskusjärjestöt keräävät rahaa sekä valtiolta että seuroilta. Meidän esittämällä muutoksella raha tulee perheiltä seuroille ja seurat voivat ostaa rahalla palveluita keskusjärjestöltä jos katsovat sen tarpeelliseksi.

Kirjoitin tästä blogin

Ei ole ääni SDP:lle. Varsinkin Kokoomuksen kannattajalle, se on ääni paremmalle Kokoomukselle. Mielestäni nykyisestä Kokoomuksesta on tullut entisaikojen SDP samalla kun demarit on siirtynyt aiempaa vasemmalle. Ääni nykyiselle Kokoomukselle tukee tätä kehitystä. Mikäli haluaa enemmän oikestoliberaalia poliitikkaa, ääni Liberaaleille vaikuttaa kahdella tasolla:

1. Suoralla vaikuttamisella Liberaalipuolueen kansanedustajien kautta. Läpimurto on mahdollinen: Virossa Eesti200 sai vaaleissa 14 edustajaa kun aiemmin niitä oli nolla.

2. Vipuvaikutuksella Kokoomuksen toimintaan. Mitä enemmän Liberaalipuole saa porukkaa Arkadianmäelle, sitä enemmän Kokoomuksen puoletoimistossa otetaan oikeistoäänestäjien huoli tosissaan.

Kiitos tsemppitoivotuksista. Meillä on Oulussa 6 hyvää ehdokasta!

TOP2:

1. Yleissitovuuden poistaminen: mahdollistaa dynaamisen työmarkkinan. Minimiehdot voidaan kirjata lakiin ja asetuksiin.

2. Pienyritysten työllistämiskynnystä madalletaan mahdollistamalla irtisanominen ilman takaisinottovelvollisuutta. Mahdollistaa henkilön vaihtamisen jos tuli palkattua väärä tyyppi.
   
   

Huoltovarmuus ja viljelijöisen toimeentuo turvataan tuotantofutuurilla joka on monella tapaa parempi kuin nykysysteemi. Se kannustaa tehokkaaseen tuotantoon eikä pitämään peltoja paketissa.

Futuuri tarkoittaa käytännössä sitä, että valtio lupaa ostaa tuottajilta huoltovarmuuden kannalta välttämättömät tuotteet ennakkoon määriteltyyn hintaan. 

Te viljelijät tiedätte ennen hyvissä ajoin ennakkoon minkä hinnan vähintään saatte. Jos markkinahinta onkin tätä minimihintaa korkeampi, niin voitte myydä suoraan markkinoille sillä paremmalla hinnalla. Jos markkinahinta on taas minimihintaa pienempi, niin valtio lunastaa futuurit, eli ostaa tuotteet ja myy ne eteenpäin tappiolla. Tappion määrä on maataloustuki. 

Eli ei lopeteta suomalaisen maatalouden tukemista, vaan kohdennetaan tuet paremmin. 

1. Suomi tarvitsee lisää veronmaksajia. Meidän pitäisi kyetä houkuttelemaan maahan työvoimaa ja maksavia opiskelijoita. Työperäisen oleskeluluvan voi sitoa työpaikkaan samoin kuin monissa muissa maissa.

2. Sosiaaliturvan tulisi kannustaa työntekoon. Pitkässä juoksussa kannatan perustulon tai perustilin tyyppistä ratkaisua joka yksinkertaistaa toimeentuloturvaa ja samalla kannustaa työntekoon. Lyhemmällä tähtäimellä ratkaisuna voisi olla Tanskan malli jossa työttömyysturva on aluksi anteias mutta heikkenee ajan myötä.

3. Kaikkien liittojen sekä työntekijä- että työnantajapuolella tulee maksaa veroja sijoitus- ja liiketoiminnann tuloistaan 

4. Suomen olisi tullut liittyä Natoon jo samanaikaisesti Baltian maiden kanssa. Sillä on ensisijiaisesti voimakas estävä vaikutus joutua sotilaallisen hyökäyksen kohteeksi ja toissijaisesti se varmistaa materiaalien saamisen ja tuen konfliktitilanteessa.

Vastaan Albert Einsteinin kuuluisaa lainausta mukaillen: "Hulluus on sitä, että äänestää joka kerta samaa, mutta odottaa silti eri tulosta."

Olemme toistaiseksi keskittyneet siihen miten toissijaiset kulut saadaan karsittua pois jotta olisi rahaa kehittää peruspalveluja. 

Olen samaa mieltä ettei solmua ratkaista ilman yksityisiä toimijoita. Mielestäni oikea ratkaisu ei ole kuitenkaan massiivinen ulkoistussopimus yhdelle tai parille isolle toimijalle vaan palveluseteli. 

Palvelusetelimalli mahdollistaa kaiken kokoisten, myös pienten ja mikroyritystenkin, kilpailemisen isoja vastaan palvelun laadulla tai hinnalla. Tämä pakottaa myös isot paitsi kustannustehokkuuden niin myös laadun ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseen.

Ehdottomasti pitäisi. Nykyinen systeemi on aivan kohtuuton eikä kannusta tulojen hankkimiseen. Pahimman laatuinen kannustinloukku.

Rautatieinfra tulee pitää kunnossa ja avata liikennöintiä kilpailulle. Uusia hankkeita voi harkiten kehittää ja pääosin pyrkiä saamaan investointeihin yksityistä rahaa - se varmistaa investoinnin järkevyyden. 

Suomi on iso ja vähäväkinen maa, joten emme tule toimeen ilman toimivaa autoliikennettä. Maantiet, juurikin Koillis-Suomessa on todellakin luokattomassa kunnossa ja ylläpitoa on laiminlyöty jo pitkään. Kuntoonhan ne on laitettava. Lähtökohtahan on että kaikkien väylien tulee olla liikennöintikelpoisia ja turvallisia käyttää. En ole asiantuntija siinä edellyttääkö se sitten priorisointia jos rahasta on tiukkaa -  mutta vähintäänkin kaupunkien ja suurempien taajamien väliset väylät on oltava kunnossa. Kyllä perusinfran ylläpito on valtion ydintoimintoja. 

Mielestäni sähköautoihin pakottaminen on virhe ihan sen vuoksi ettei päätös kuulu poliitikoille. Tavoitteet, esimerkiksi päästöistä, on poliittinen päätös, mutta ei voittavan teknologian valitseminen. Sähköautojen suosiminen sulkee pois vaihtoehtoiset teknologiat ja niiden kehittämisen ja innovoinnin. Markkinat kyllä valitsee voittajat tarjolla olevista teknologioista jotka täyttää päästökriteerit. 

Liberaalipuolue on toistaiseksi keskittynyt siihen miten toissijaiset kulut saadaan karsittua pois jotta olisi rahaa kehittää peruspalveluja, kuten sotea.

Omia ajatuksia:

Ensinnäkin alueita on liikaa jos keskitämisellä tavoiteltiin hallinnon säästöjä. Viiden yliopistosairaalan ympärille rakentuva malli olisi ollut looginen.

Soten ongelmia ei ratkaista ilman yksityisiä toimijoita. Oikea ratkaisu ei ole kuitenkaan massiivinen ulkoistussopimus yhdelle tai parille isolle toimijalle vaan palveluseteli.

Palvelusetelimalli siirtää laadun arviointia ja kontrollia asiakkaille jotka voivat äänestää jaloillaan jos palvelu ei tyydytä. Se mahdollistaa kaiken kokoisten, myös pienten ja mikroyritystenkin, kilpailemisen isoja vastaan palvelun laadulla tai hinnalla. Tämä pakottaa myös isot paitsi kustannustehokkuuden niin myös laadun ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseen.

Tähän vastaaminen nyt on tietysti jälkiviisastelua. En osaa arvioida miten olisin toiminut siinä tilanteessa ja sillä hetkellä käytettävissä olevan tiedon varassa.

Ensinnäkin: Operatiivinen kriisinhallintatiimi, Koronanyrkki. Olisin sen nimittänyt jo ennen Niinistön ehdotusta. Olisi varmaan moni virhe jäänyt tekemättä tai olisi korjattu nopeammin.  

Mitä olisin tehnyt toisin silloin, eli muutamia kohtia joita muistan silloin kritisoineeni oli mm.

1. Tarpeettoman haitan aihuttaminen yrityksille. Esim. ravintoloiden aukioloaikojen säätäminen niin että toiminta oli mahdotonta, mutta ei kuitenkaan laukaissut korvausvelvollisuutta.

2. Maskien kanssa sekoileminen. Niin epäselvää viestintää kuin vain voi ikinä olla. Esim. Aasiassa  maskit ymärrettiin passiivisena suojana ("sun maski suojaa mua ja mun sua") ja viesti oli sen mukainen. Koska tuotantokapasiteettia ei kuitenkaan ollut, sekin olisi pitänyt kertoa suoraan.

3. Kuntosalien, ravintoloiden jne on/off määräykset. Ei millään yrityksellä riitä rahat ja henkilökunta semmoiseen tempoiluun.

4. Ravintoloiden tilapäinen viinin ulosmyynti kassan paikkaamiseen piti olla päätetty "toukokuussa". Mutta pelko Alkon monopolin horjumisesta painoi enemmän kuin yrittäjien kassakriisi.

5. Rokotteiden hankinta: olisin saman tien tehnyt muutaman miljoonan annoksen tilauksen kun Oxford tarjosi (Azra Zeneca) 10 eurolla pilottiasiakkaille.

6. Rokotteiden jakelun olisin antanut kaikille yksityisille lääkäriasemille ja labroille joilla siihen kyky löytyy. Esimerkiksi Malesiassa rokotuspisteitä oli lähes joka korttelissa ja niitä pistettiin puolen miljoonan päivävauhdilla.

Siis #Leikattavaalöytyy listan lisäksi. Kyllä neljälle vuodelle pitää olla enemmän kuin yksi kärkitavoite. Mutta ehkä tämän valitsen kun tiedän kollegoiden mietteitä prioriteeteistä:

Työpaikkaboosti pienyrityksiin. 

Keinoina 

1. Yleissitovuuden poistaminen: mahdollistaa dynaamisen työmarkkinan. Minimiehdot voidaan kirjata lakiin ja asetuksiin. 

2. Irtisanominen ilman takaisinottovelvollisuutta. Mahdollistaa henkilön vaihtamisen jos tuli palkattua väärä tyyppi.

3. Oppisopimuksen TES palkkavaatimuksen poistaminen

Siinä on jo sen verran puuhaa että vaatii ehkä yhden yleislakon kärsimisen.

Kyllä. Enkä pelkästään sitä. Koska alkoholin myynti ei todellakaan ole valtion ydintoimintoja, ehdotan että Alko myydään pois samalla kun alkoholin vähittäismyynti vapautetaan. Valmiille valtakunnalliselle erikoisliikeketjulle kyllä löytyy ostaja. 

Alkoholin jakelua voidaan edelleen rajoittaa toimiluvilla, vähän ravintoloiden anniskelulupien mukaisesti, Ravintoloiden tulee myös saada myydä ulos viinejä. 

Mulla on kokemusta liiketoimintaprosessien virtaviivaistamisesta ja automatisoinnista. Yleensä näissä projekteissa löytyy iso pino kokonaan eliminoitavia työvaiheita joista kukaan ei enää muista tai osaa kertoa miksi niitä tehdään. Tämän jälkeen löytyy automatisoitavia vaikka kuinka paljon. 

Tällä kokemuksella lähtisin ensin eliminoimaan turhat luvat ja hakemukset. Perustulo eliminoi toimeentulopuolella työvaiheita todella paljon. Erilaiset luvat menisi myös leikkuriin. Samoin avustushakemusten käsittelyn byrokratia kun valtion suoria avustuksia leikataan.

Jäljelle jäävälle byrokratialle varmaan löytyy aika paljon tehostettavaa palvelumuotoilun, työn uudelleen organisoinnin ja automaation keinoin.