Tunteen tunnistamisella tarkoitetaan kykyä havainnoida omia kehollisia tuntemuksia sekä kykyä yhdistää oma kokemus oikeaan tunnesanaan. Aikuisen sanoittaessa lapsen tunnekokemuksia, lapsi saa omille tunteilleen ymmärrystä ja oma tunnekehoyhteys alkaa vahvistua. Tunteen tunnistaminen on ensimmäinen askel tunnesäätelyn prosessissa, sillä  tunteen tunnistaminen ja sanoittaminen aktivoi tunnesäätelykeskustamme ja voi itsessään jo laskea tunteen voimakkuutta.  Oppiessamme tunnistamaan tunteita myös tunteen säätely mahdollistuu. Keskittyminen voi helpottua, kun lapsi tunnistaa esim. levottomuuden tunteen ja osaa hakeutua hermostoa rauhoittavan toimen pariin. 

Tunteen tunnistamisen taitoon kuuluu myös oleellisena tunnistaa mistä tunne kumpuaa. On tärkeää, että oikean tunnesanan  lisäksi pysähdymme miettimään mitä tunne yrittää meille kertoa. Miksi tunnen näin? Kun opimme kuuntelemaan tunteitamme, opimme samalla ymmärtämään paremmin itseämme, toisiamme ja toimimaan itseä ja toisia kunnioittaen. 

-------

Tunteen sietämisellä tarkoitetaan kykyä sietää tunteen tuomaa ärsykettä ja toimintaimpulssia reagoimatta siihen. Se on kykyä olla tunteen kanssa niin, että tunne saa olla olemassa ilman, että sitä tarvitsee heti poistaa, paeta tai purkaa haitallisesti. Tunteen sietäminen on tunnetaitojen osataidoista vaikein. Sietämisessä tarvitaan taitoa tunnistaa ja kohdata tunne sekä päättäväisyyttä sietää tunteen epämukavuutta hetken aikaa. Lisäksi tarvitaan kykyä toimia itseä ja toisia kunnioittavasti hankalasta olosta huolimatta.

 Tunteen sietämisen taito auttaa meitä olemaan tunteen kanssa ilman, että tunne ohjaa heti toimintaamme. Se mahdollistaa pysähtymisen, tilanteen rauhoittamisen ja harkitumman toiminnan myös vaikeiden tunteiden keskellä. Tunteen sietämisen taito auttaa kohtaamaan vaikeatkin tunteet ilman, että niiden kanssa on pakko toimia heti. 

Tunteen säätelyllä tarkoitetaan taitoa, jonka avulla pystymme vaikuttamaan siihen, miten voimakkaasti tunnemme, kuinka kauan tunne kestää ja miten toimimme tunteen aikana. Tunne ei siis vie mukanaan vaan pystymme ohjaamaan omaa toimintaamme tarkoituksenmukaisella tavalla. Jotta pystymme säätelemään tunnetta, tarvitsemme kykyä tunnistaa tunteen kehollisia merkkejä, tunteen nimeämistä ja ymmärrystä sekä tunteen sietämistä. Tunteen säätely edellyttää tietoutta itselle sopivista tunteensäätelykeinoista. Säätelyn onnistuessa voimme suunnata itsemme rakentavampaan toimintaan tunteemme kanssa. 

Tunteen ilmaisemisella tarkoitetaan sitä, miten ihminen tuo sisäiset tunnetilansa kuten ilon, surun, vihan tai pelon näkyväksi muille tai purkaa niitä itsestään. Tunteen ilmaisua voi tehdä sanallistamisen lisäksi erilaisialla luovilla, kehollisilla tai liikkeellisillä keinoilla. Luova työskentely auttaa keskittymään ja alentaa kortisolin pitoisuutta kehossamme. Aikuisen ja ikätovereiden malli tukee  ilmaisemisen harjoittelemisessa. Tunnekokemuksen jakaminen ryhmässä rohkaisee oppilaita oman tunteen ilmaisuun. Ilmaisu ei ole sitä, että loiskitaan vihaa muiden päälle esim. huutamalla

Kohtaaminen tarkoittaa toisen ihmisen huomioimista aidosti ja kunnioittavasti niin, että hän kokee tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Kohtaaminen on vuorovaiktustaitojen perusta, jonka päälle kaikki muut vuorovaikutuksen osa-taidot rakentuvat. Kohtaaminen luo turvaa ja luottamusta,  vahvistaa itsetuntoa ja osallisuutta, lisää oppimisen edellytyksiä ja motivaatiota, ehkäisee haastavaa käyttäytymistä.

Kuunteleminen on vuorovaikutustataitojen osataito, josta voidaan käyttää myös nimeä aktiivinen kuuntelu. Aktiivisessa kuuntelussa pyritään kuuntelemaan toista ilman omia ennakko-odotuksia/ajatuksia niin, että kuuntelija oikeasti yrittää ymmärtämään eikä vain odota omaa puheenvuoroaan. Aktiivinen kuuntelu rauhoittaa, koska koemme silloin tulevamme kuulluksi ja nähdyksi. Lisäksi aktiivinen kuuntelu vähentää väärinymmärryksiä ja tekee tilaa ratkaisuille. 

Empatialla tarkoitetaan kykyä yrittää havaita ja ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja näkökulmaa sekä reagoida siihen myötätuntoisesti, niin että toinen kokee tulevansa kohdatuksi. Empatia auttaa asettumaan toisen asemaan ja kohtaamaan hänet arvostavasti, vaikka emme itse kokisi asioita samalla tavalla. Empatia vahvistaa turvallista vuorovaikutusta, hyväksyntää ja yhteyttä ihmisten välillä. 

Läsnäolotaidot tarkoittavat kykyä pysähtyä tähän hetkeen ja huomioida tietoisesti omat ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja ympäristö. Läsnäolo auttaa suuntaamaan huomion siihen, mitä juuri nyt tapahtuu. 

mitä tarkoitetaan (yksilö - ja ryhmätasolla) 

mukana huomaa hyvä