Tuetusti toiselle asteelle -malli antaa tietoa opetuksen järjestäjälle ja opettajille siitä, mitä tulee huomioida, kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen päättövaiheessa. 

Tuetusti toiselle asteelle -mallissa esitellään menetelmiä ja käytäntöjä, joilla voidaan vahvistaa yläkoulussa opiskelevien maahanmuuttotaustaisten oppilaiden sekä syntyperäisten suomenkielisten oppilaiden perustaitoja. 

Tuetusti toiselle asteelle -malli sisältää myös kuvauksen siitä, miten maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opintopolku etenee Pirkanmaalla. Myös tätä mallia voi soveltuvin osin hyödyntää myös muissa suomalaisissa maakunnissa. 

Malli on päivitetty 1.8. 2025 voimaan tulleen lain mukaan. 

CC BY-SA 4.0 

Asiantuntijaryhmä on laatinut arviointitulosten pohjalta seuraavat toimenpidesuositukset:  

1. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tietoja ja taitoja tulee kartoittaa ja arvioida systemaattisemmin.  

• Kansallisella tasolla tulee kehittää opetuksen järjestäjien ja koulujen käyttöön yhteinen arviointityökalu opetuskielen taitojen kartoittamiseen ja edistymisen seurantaan.  

• Kartoituksesta vastaavan koulun henkilökunnan jäsenen tulee huolehtia, että siitä saatava tieto on eri opettajien käytettävissä.  

• Tiedot pitää esittää yhdenmukaisesti selkeyden vuoksi, esimerkiksi eurooppalaisen viitekehyksen tai kehittyvän kielitaidon asteikon mukaisesti.  

• Kaikkien opettajien tietoisuus oppilaan opetuskielen tasosta helpottaa integraatiota ja opetuksen suunnittelua.  

• Tärkeää on pystyä arvioimaan oppilaiden tietoja, taitoja ja kouluvalmiuksia heidän saapuessaan maahan, vaikka koulun opetuskielen taito on vasta alkavalla tasolla.  

• Opetuksen järjestäjien ja koulujen tulee huolehtia, että oppilaiden perustaitojen kehittymistä arvioidaan ja seurataan systemaattisesti.  

• Perustaitojen seurannassa on tärkeää ottaa huomioon oppilaan muu osaaminen opetuskielen osaamisen lisäksi.  

• Opetussuunnitelman perusteissa ja niiden paikallisessa toteutuksessa tulee nykyistä selkeämmin määritellä, miten oppilaan kehittyvä opetuskielen taito otetaan huomioon oppilasarvioinnissa.  

• Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tulee selventää erilaiset tavat toteuttaa arviointia.  

• Opettajien arviointiosaamisessa ja sen kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon kielitietoisuus ja vielä kehittyvän kielitaidon vaikutus oppilaan suoriutumiseen. Sen tueksi tarvitaan tukimateriaalia ja lisäkoulutusta.  

2. Opetuksen järjestäjien ja koulujen tulee tehostaa kielitietoista opetusta  

• Kielitietoisuus tulee ottaa huomioon kaikessa opetuksessa. Sen juurruttamiseksi tarvitaan tietoisia toimia.  

• Tulevan opetussuunnitelman perustetyössä on selkeytettävä kielitietoisuuteen liittyviä käsitteitä ja sen toteutusta eri oppiaineissa.  

• Oppimateriaalien kustantajien ja niiden laatijoiden tulee ottaa oppimateriaalien tuottamisessa kielitietoisuus paremmin huomioon. Näin vähennetään opettajien päällekkäistä työtä ja tuetaan kielitietoista opetusta.  

• Opettajien osaamisen tukemiseksi opettajankoulutuslaitosten tulee sisällyttää aineenopettajien pedagogisiin opintoihin kielitietoisen pedagogiikan perusteita, kuten on suositeltu myös aiemmassa Karvin arvioinnissa (Venäläinen ym. 2022).  

• Opetuksen järjestäjän on varmistettava, että kielitietoinen opetus huomioidaan paikallisten opetussuunnitelmien lisäksi esimerkiksi lukuvuosisuunnitelmissa, opetuksen kehittämisessä ja henkilöstön täydennyskoulutuksessa.  

• Opetuksen järjestäjän on varmistettava, että rehtoreilla on tätä varten osaamista kielitietoisuudesta.  

• Rehtori luo pedagogisella johtamisella koulun ja koko työyhteisön myönteistä ilmapiiriä kielitietoiseen opetukseen ja henkilöstön täydennyskoulutukseen.  

• Jokaisen opettajan tulee ottaa vastuuta kielitietoisista työtavoista omassa opetuksessaan.  

• Opettajalta vaaditaan taitoa opettaa oppiainetta kielitietoisesti, jotta valmistavan opetuksen jälkeen oppilas pystyy seuraamaan ja osallistumaan opetukseen ja samalla jatkaa opetuskielen oppimista.  

3. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisen tuen toteutuminen tulee varmistaa ja käytänteet systematisoida  

• Opetuksen järjestäjien ja koulujen tulee varmistaa oppimisen tuen yhdenvertainen toteutuminen.  

• Oppimisen tuen rajallisten resurssien vuoksi on varmistettava, että tukitoimet ja tuen tarpeet kohtaavat.  

• Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että tukitoimiin liittyvät toimintatavat ja vastuut on kirjattuna esimerkiksi opiskeluhuoltosuunnitelmaan ja paikalliseen opetussuunnitelmaan.  

• Kaikissa kouluissa tulee olla systemaattiset yhteistyökäytänteet, toimintatavat sekä vastuut myöhään maahan tulleiden oppilaiden oppimisvaikeuksien ja traumaperäisten haasteiden tunnistamiseen.  

• Opetus- ja ohjaushenkilöstöllä sekä esimerkiksi koulukuraattoreilla ja koulupsykologeilla tulee olla mahdollisuus osallistua aiheeseen liittyvään lisä- ja täydennyskoulutukseen.  

4. Oppilastietojärjestelmien kirjaukset tulee olla kunnossa  

• Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että koulut kirjaavat vaadittavat asiat, kuten oppilaan kouluun saapumisajan, valmistavan opetuksen keston ja aiemman kouluhistorian oppilastietojärjestelmiin.  

• Rehtoreiden tulee vastata siitä, että vastuuhenkilöt kirjaavat oppilaiden tiedot asianmukaisesti, jolloin oppilastiedot ovat ajantasaisia.  

• Pedagogisessa johtamisessa tulee ottaa huomioon myös maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetus, esimerkiksi integraatio perusopetukseen.  

• Opetuksen järjestäjän ja rehtorin on otettava selvää erilaisista rahoitusmahdollisuuksista, jotta ne eivät jää tiedonpuutteen takia hyödyntämättä.  

5. Integrointikäytänteitä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen tulee vahvistaa ja nivelvaiheen tiedonsiirtoa tehostaa oppilaiden siirtyessä toiselle asteelle  

• Integroinnin onnistuminen edellyttää yhteisiä toimintatapoja, ennakointia ja opettajien yhteistyötä.  

• Kouluun kiinnittymistä, yhteisöllisyyttä ja kuulumisen tunteen kehittymistä on tärkeää vahvistaa.  

• Opetuksen järjestäjien tulee varmistaa, että valmistavaa opetusta järjestävissä kouluissa on toimivat käytänteet perusopetukseen integrointiin.  

• Koulujen pitää tukea yleisesti oppilaiden vertaissuhteiden kehittymistä.  

• Koulun johdon pitää työjärjestyksiä laatiessaan mahdollistaa vuorovaikutustilanteiden ja erilaisten kohtaamisten lisääminen esimerkiksi joustavien ryhmittelyjen avulla.  

• Vuorovaikutus ja kontaktit koulun opetuskieltä puhuvien oppilaiden kanssa ovat kielenoppimisen, kouluun kiinnittymisen ja motivaation kannalta keskeisiä asioita.  

• Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen tiedonsiirtoon liittyvät sekä muut toimintatavat on määritelty ja opiskelija saa toisella asteella tarvitsemaansa kielellistä tukea tai S2-opetusta.  

• S2-opetuksen tarve tulee selvitä tiedonsiirrossa perusopetuksen ja toisen asteen välillä yhdenmukaisesti.  

• Opetus- ja ohjaushenkilöstön tulee suunnitella oppilaiden koulupolun jatkumoa yhteistyössä, johon tulee olla systemaattiset käytänteet.  

• Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen saatavuus pitää varmistaa kaikille sitä tarvitseville perusopetuslain mukaisesti.  

6. Hankemuotoisen kehittämistyön tulee olla koko koulun yhteinen asia  

• Hanketoiminta tulee liittää osaksi opetuksen järjestäjän perusopetuksen kokonaiskehittämistä.  

• On tärkeää tiedottaa ja osallistaa koulujen johtoa ja henkilöstöä tehtävästä kehittämistyöstä ja sen mahdollisuuksista.  

• Hankkeen suunnitteluvaiheessa ja sen toteutuksen aikana pitää varmistaa koulun johdon avulla hankkeen yhteys koulun toimintaan, jotta koko koulun henkilöstö sitoutuu hankkeen tavoitteisiin.  

• Rehtoreiden merkitystä pitää korostaa, sillä heidän sitoutumisensa ja tukensa on keskeistä kehittämistyössä.  

• Hanketoimijoille tulee järjestää myös tilaisuuksia yhteiseen keskusteluun ja toisilta hankkeilta oppimiseen, jolloin kehittämistyö etenee paremmin.