Koulupoissaolot

Kouluyhteisöön kiinnittämisen ja poissaoloihin puuttumisen malli

Poissaoloja seurataan osana oppilaan hyvinvointia

Opettaja seuraa oppilaan poissaoloja osana oppilaan hyvinvointia ja oppimista. Pitkittyvät poissaolot ovat hyvinvoinnin ja oppimisen riskitekijä ja vaikuttavat lapsen ja nuoren sosiaalisiin suhteisiin, vuorokausirytmin muutoksiin ja psyykkiseen kuormitukseen. Seuraamalla poissaoloja suunnitelmallisesti ja ottamalla ne puheeksi varhain, voidaan tarvittaessa tukea lasta ja nuorta koulunkäynnissä sekä torjua pidempiaikaisia ja kasautuvia koulunkäynnin haasteita.

Poissaoloja tarkastellaan sosiaalisten suhteiden ja oppimisen valossa: oppilas on poissa kouluyhteisöstä, kaverisuhteista ja yhdessäolosta, ei ainoastaan oppimisesta. Kouluyhteisöön kiinnittämisen ja poissaoloihin puuttumisen toimintamallissa poissaoloihin lasketaan kaikki poissaolot, myös ennalta anotut lomat ja huoltajan selvittämät poissaolot.

Joskus oppilaan koulunkäynnissä tapahtuu muutoksia tai poissaoloihin liittyvässä varhaisessa yhteydenotossa syntyy vaikutelma, että oppilaan tilannetta olisi hyvä pohtia yhteisesti keskustellen. Tällöin opettaja kokoaa yhteistyössä opiskeluhuoltopalveluiden kanssa monialaisen asiantuntijaryhmän. Ryhmään kutsutaan tilanteen kannalta keskeisiksi ajatellut toimijat oppilaan ja huoltajan suostumuksella. Mukana tapaamisessa voivat olla esim. terveydenhoitaja ja kuraattori.

Jokainen koulupäivä on tärkeä oppilaan osallisuuden ja myönteisen kouluun kiinnittymisen näkökulmasta. Oppivelvollisuus on tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää ja huoltajilla on merkittävä rooli koulunkäynnin tukemisessa. Mikäli lapsen tai nuoren koulunkäynti mietityttää, on tärkeää olla yhteydessä kouluhenkilöstöön mahdollisimman matalalla kynnyksellä.