Sisäilma

Tiedote 22042024.pdf
Tarkastuskertomus-2024_5071-Ikaalisten-kaupunki-20240410.pdf
Ikaalisten yhteiskoulun tiedote 15.4.2024.pdf
Ikaalisten yhteiskoulun tiedote 8.4.2024
Tiedote 25032024.pdf

Tiedote 25.3.2024

Tiedote 18032024.pdf

Tiedote 18.3.2024

Tiedote150324.pdf

Tiedote 15.3.2024

Ikaalisten yläkoulu_korjausten tilanne_valtuustoseminaari_Esitys_12.3.2024.pdf

Valtuustoseminaari 13.3.2024

Oheinen diaesitys on tiistain valtuustoseminaarista, jossa yhteiskoulun korjausrakennustilanne esiteltiin valtuustolle, tekniselle lautakunnalle ja sivistyslautakunnalle. Korjaukset ovat viivästyneet suunnitellusta aikataulustaan erityisesti IV-laitteissa havaittujen ongelmien takia. Hiihtoloman aikana IV-koneet on saatu toimimaan tasaisesti, ja ilmanvaihtuvuus luokkatiloissa on nyt A-Insinöörien tekemien laskelmien mukaista.

Käytännössä kaikki muut suunnitelmanmukaiset toimenpiteet on tehty. Merkkiainekokeissa on havaittu, että alakerran maanvastainen seinä ei ole vielä riittävän tiivis. Niiltä osin työ jatkuu urakoitsijan ilmoittaman aikataulun puitteissa.

Laadunvarmistustyö jatkuu Freesin mitta-antureiden avulla, eli antureiden antamaa tietoa verrataan mm. ilmanvaihdon mitattuihin säätöarvoihin. Opetustilojen käyttäjät voivat antaa palautetta sisäilman laadusta QR-koodin kautta omilla puhelimillaan.

Sisäilmatyöryhmän kokous 14.12.2023

A-insinöörien Elina Manelius esitteli kokouksen aluksi koosteen tehdyistä toimenpiteistä, havainnoista ja kohdatuista ongelmista yhteiskoulurakennuksessa. Ohessa poimintoja siitä:

konetta (TK1 aula, käytävät, TK2 luokkahuoneet, TK3 kirjasto ja TK4 erityisopetuksen tilat). 


Kokouksessa todettiin, että sekä henkilöstön että oppilaiden keskuudessa on edelleen ongelmia työskennellä yhteiskoululla, ja että oireet viittaavat sisäilmaan. Keskusteluun nousi mahdollisuus siirtää alakerran erityisopetus väistötilojen myötä vapautuneisiin luokkatiloihin, mutta todettiin, että luokkahuonetiloja on vapautunut yksittäisten tuntien osalta eri puolilla koulua. Lisäksi yläkerran luokat eivät täysin vastaa kaikkiin erityisopetuksen tarpeisiin.


Henkilöstöpalaverin ajankohdasta käytiin keskustelua: palaveri päätettiin pitää sitten kun ongelmakohdat on saatu ratkaistua.


Kokouksen lopuksi pohdittiin, miten voi olla mahdollista, että ilmanvaihdon aiempien mittauspöytäkirjojen perusteella kaikki olisi pitänyt olla kunnossa, ja silti nyt on jouduttu tekemään mittavia muutoksia, jotta säätöarvoihin päästäisiin. Tekninen puoli ottaa harkintaan mittauttaa muidenkin kaupungin kohteiden ilmanvaihtojärjestelmiä uudelleen; esimerkiksi nostettiin Ikaalisten Valkean ruusun päiväkoti.

Väistötilat, yhteiskoulun remontti ja sisäilmatyöryhmän kokous 26.10.

Väistötilat ovat valmistumassa 1.11.2023. Valmistumisen jälkeen tiloihin tuodaan kalusteet sekä IT-laitteet, joten odotettavissa on, että koulunkäynti tiloissa aloitetaan viikolla 45. Käyttöönottopalaveri on sovittu pidettäväksi 31.10.

Sisäilmatyöryhmän kokouksessa kuultiin A-insinöörien Elina Maneliuksen kooste yhteiskoulun remontin työvaiheesta. Esityksestä koottuna rakennuksessa on tehty seuraavia toimenpiteitä:

Suosituksia ja tarkennuksia:

Hankintapäätös 10.7.2023


Ikaalisten kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti yhteiskoululle on päätetty tilata väistötilat, joihin mahtuu yksi opetusryhmä jokaiselta vuosiluokalta. Kolmiluokkaisen puhdastilakoulun toimittaa Parmaco Oy, ja se pyritään saamaan paikalleen yläkoulun etupihalle vielä elokuun aikana. Tilojen vuokra-ajaksi on päätetty kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto, 36kk. 

Samalla kaupunginhallitus on myös päättänyt, että yhteiskoulun tiloissa toteutetaan remontti tehtyjen kuntotutkimusten perusteella. Remontti valmistuu syyslukukauden aikana, ja se pyritään järjestelemään niin, että tarvittavat opetustilat ovat remontista huolimatta käytössä.


Opetuksen järjestelyitä suunnitellaan uusiksi väistötilojen ehdoilla heinäkuun aikana. Suunnitteluun kutsutaan mukaan yhteiskoulun vanhempainyhdistys. Tiedotamme ratkaisuista koulun kotisivuilla sitä mukaa kun ajankohtia varmistuu ja uusia päätöksiä tehdään.

Tutkimusraportti on valmistunut 

Ikaalisten yhteiskoulun tutkimukset ovat siinä vaiheessa, että A-Insinöörit on julkaissut tutkimusraportin. Siitä käy taustatietojen ja tutkimusmenetelmien lisäksi ilmi rakenneteknisten tutkimusten, sisäilman olosuhde- ja epäpuhtausmittausten ja ilmanvaihtojärjestelmän tutkimustulokset. Yhteenvetokappale tärkeimmistä suositeltavista toimenpiteistä alkaa raportin sivulta 91. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa oheisen linkin kautta.

Tällä viikolla kirjaston tiloissa on aloitettu höyrysulkujen tiivistyskorjaukset ikkunaseinillä. Valokuva on otettu kirjaston pääoven viereiseltä seinältä. Katolla on vaihdettu muutamia kattopeltejä saumojen korjaamiseksi. Seuraavaksi työt aloitetaan ryömintätilassa kirjaston alapuolella.


Rakennussuunnitelmaa ja tutkimuksia 6.6.2023

A-Insinöörien tekemää korjaussuunnitelmaa käytiin rakennusyhtiö J.Malmin edustajan kanssa läpi yhteiskoululla. Ensimmäiset rakennustyöt tullaan aloittamaan kirjaston tiloissa vielä tämän viikon kuluessa. Samalla käynnillä kuvattiin salaojia koko kiinteistön ympäriltä.

Kuntotutkimuksen tulokset 05/2023

Tiedotustilaisuus 24.5.2023

Ikaalisten kaupungin ja Yhteiskoulun vanhempainyhdistyksen yhteinen tiedotustilaisuus pidettiin VRK:lla keskiviikkoiltana. Ohessa on esitys, jonka Elina Manelius ja Saija Korpi kävivät tilaisuudessa läpi. Esitys on yhteenveto Ikaalisten yhteiskoulun kiinteistön tutkimuksesta, havainnoista ja toimenpide-ehdotuksista. 

Seuraavaksi A-insinööreiltä on odotettavissa korjausrakennussuunnitelma ja kustannusarvio, joiden pohjalta tullaan tekemään päätöksiä lautakunnissa ja valtuustossa.

9.5.2023 tiiveys- ja rakennetutkimuksia

Tällä viikolla tutkitaan ryömintätilan ja 1. kerroksen välisen välipohjan tiiveyttä. Lisäksi tarkastellaan tutkimuksilla vielä maanvastaista seinärakennetta tarkemmin, eli tutkimukset kohdistuvat entisen musiikkiopiston ja ruokalan tilojen maanvastaiseen seinään. 

18.-20.4.2023 rakennetutkimuksia

Sisäilmatutkimukset ovat jatkuneet yhteiskoululla. Tällä viikolla on selvitetty rakenteiden kuntoa ja rakennetyyppejä poraamalla rakenteisiin. A-Insinöörien henkilökunta on tutkinut myös rakenteiden tiiviyttä merkkiainetutkimuksilla: siinä alipaineistetaan tiloja kevyesti puhallinverholla. 

Rakennetutkimukset on paikattu oheisen valokuvan tavoin, eli tiivistetty väliaikaisesti teipillä. Avatut kohdat tullaan korjaamaan paremmin, kun kaikki tutkimukset on tehty.

Mittaukset aloitettu 29.3.2023


A-insinöörien kosteusvaurioiden asiantuntija Petteri Pitkäaho kävi asentamassa mittalaitteita yhteiskoulun tiloihin ke 29.3. Etäluettavat mittarit ovat koululla noin kaksi viikkoa, ja niillä mitataan lämpötilaa, kosteusprosenttia, hiilidioksidin määrää ja painevaihtelua sisätiloissa. Mittausten takia ikkunatuuletusta pyritään välttämään, mikä on ymmärrettävästi koettu monessa luokassa sisäilmaa heikentäväksi ohjeeksi. Tuuletusikkunoiden avaaminen kuitenkin muuttaisi ilmanvaihdon korvausilman saantia huonetiloissa, joten se tuottaisi väärää mittaustietoa. Mittausten lisätietona tehdään huonekohtainen selvitys maksimiryhmäkoosta, jotta mittaustuloksia voidaan verrata todelliseen ilmankulutukseen. 

Petteri Pitkäaho teki myös alustavia pintakosteusmittauksia yhteiskoulurakennuksen kellaritiloissa.

Suunnittelukierros 22.3.2023

Elina Manelius (Projektipäällikkö, rakennusterveys ja LVI-tekniikka, A-Insinöörit) keräsi tietoa klo 9:30-11:45 tutustumiskäynnillä kiinteistöön vt. rehtori Ilkka Peltoniemen ja kiinteistöhoitaja Mika Mäkisen kanssa. Manelius vastaa kiinteistöön tehtävistä sisäilmaolosuhteisiin ja ilmanvaihtoon liittyvistä kuntotutkimuksista. 

Rakennusta tarkasteltiin ensin pohjapiirustuksen äärellä ongelmallisiksi koettujen tilojen kohdentamiseksi tulevaa sisäilmaolosuhdemittausta varten. Lopuksi tehtiin perusteellinen kierros yläkoulun ja kirjaston tiloissa kellarikerroksesta välikatolle asti. Tiloista tehtyjen havaintojen perusteella suunnitellaan olosuhdemittareiden sijoittelu. 

Etäluettavat mittarit tullaan asentamaan keskiviikkona 29.3. Ne mittaavat suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja paine-eroa ulkovaipan yli. Mittauksilla selvitetään ilmanvaihdon toimintaa.

17.3.2023


TIEDOTE PERUSKOULUJEN SISÄILMAKYSELYIDEN TULOKSISTA


Ikaalisten perusopetuksen oppilaat vastasivat THL:n sisäilmakyselyyn viikolla 8. Kyselyn kohderyhmänä olivat THL:n ohjeistuksen mukaan 3.-9.-luokkalaiset. Tulokset raportoitiin kouluittain. Luhalahden koulu jouduttiin valitettavasti jättämään kyselyn ulkopuolelle, sillä THL raportoi tulokset vain, jos vastaajia on yli 20. Luhalahden koulussa 3.-6.-luokkalaisia on vain 17.


Oppilaskyselyiden tulokset


Sisäilmakyselyn käyttö koulun sisäilmatilanteen kartoituksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakysely on työväline koulujen sisäilmaongelmien hallintaan Suomessa. Kunnat voivat käyttää kyselyä koulujen sisäilmatilanteen kartoittamisessa ja seurannassa paitsi epäiltäessä sisäilmaongelmaa myös säännöllisesti tehtävien tarkastusten yhteydessä.

Sisäilmakysely antaa vertailukelpoista tietoa oppilaiden kokemasta sisäympäristön laadusta ja tyytyväisyydestä kouluympäristöön sekä koetusta oireilusta ryhmätasolla. Kyselyllä voidaan selvittää, onko esimerkiksi hengitystieoireilu tai huonoksi koettu sisäilma tavallista yleisempää tietyn koulun oppilaiden joukossa verrattuna oireilun yleiseen tasoon Suomessa. Se voi myös antaa viitteitä ongelmien syistä ja auttaa rakennusteknisten selvitysten suuntaamisessa.

Sisäilmakyselyllä ei kuitenkaan voida määrittää, mistä syystä koettu sisäilman laatu tai oireilu poikkeaa tavanomaisesta. Pelkän sisäilmakyselyn tulosten perusteella ei tulekaan asettaa tilojen käytölle rajoituksia. Vaikka kyselyssä ei havaittaisi tavanomaisesta poikkeavaa, se ei toisaalta poissulje sitä, ettei koulun sisäilmassa voisi olla jotain terveydelle haitallista.

Kyselyn vastauksiin, erityisesti oireiden osalta, voivat vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin mahdolliset sisäilman haittatekijät, kuten vastaajien terveydentila, elintavat, psykososiaaliset tekijät (esim. kouluviihtyvyys ja huolestuneisuus) ja elinympäristö. Tästä syystä erityisesti raportoidun oireilun tulkinta on haasteellista. Nämä kyselyn käyttöä koskevat rajoitteet liittyvät yleisesti kaikkiin käytössä oleviin sisäilmakyselyihin.

Mahdollisten sisäilmaongelmien selvittely on haastavaa ja vaatii monipuolista asiantuntemusta ja moniammatillista yhteistyötä. Sisäilmakyselyn lisäksi ongelmatilanteen arvioinnin kouluissa tulee perustua aina rakennuksen teknisiin selvityksiin sekä tarvittaessa muihin sisäilmaselvityksiin ja koulu- ja työterveydenhuollon tietoihin. Tavanomaisesta poikkeava raportoitu oireilu ja olosuhdehaitat kuitenkin yleensä lisäävät tutkimus- ja korjaamistoimenpiteiden kiireellisyyttä. Sisäilmaongelmien hoitamisessa erityistä huomiota tulee kiinnittää viestintään ja luottamuksen rakentamiseen. Kyselyn tuloksista onkin hyvä viestiä tilojen käyttäjille mahdollisimman avoimesti.

Kyselyn toteutus ja menetelmät

Kysely tehtiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää oppilaiden sisäilmakyselyn kehitystyötä. Yläkoulussa kysely oli suunnattu kaikille oppilaille ja alakouluissa 3.-6.-luokkalaisille. Se tehtiin sähköisesti oppitunnin aikana. Kyselyyn vastattiin nimettömänä ja siihen osallistuminen oli vapaaehtoista. Kerättyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Tulokset raportoidaan siten, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Tiedot säilytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella pysyvästi. Tilajako ja tiloja käyttävien oppilaiden kokonaismäärä perustuu tilaajan ilmoitukseen.

Liitteissä 1 ja 2 voit vertailla raportoitujen oireiden ja olosuhdehaittojen esiintyvyyttä kaikissa tilaukseen kuuluneissa kouluissa.

Kohdekoulujen tuloksia on verrattu suomalaisista yläkouluista ja alakouluista aiemmin kerättyyn aineistoon (vertailuaineisto). Koettujen olosuhdehaittojen tai oireiden esiintyvyys katsotaan tavanomaista vähäisemmäksi, kun niiden esiintyvyys on vertailuaineiston alimman 25 % joukossa. Koettujen olosuhdehaittojen tai oireiden esiintyvyys katsotaan tavanomaista hieman yleisemmäksi (tavanomaista hieman enemmän), kun niiden esiintyvyys on vertailuaineiston korkeimman 25 % joukossa. Kun oireen tai olosuhteen esiintyvyys on korkeimman 10 % joukossa, tulos katsotaan tavanomaista yleisemmäksi (tavanomaista enemmän). Näillä perusteilla tehty tulosten tulkinta on esitetty kappaleessa johtopäätökset (taulukot 1 ja 2).

Vertailuaineisto koostuu eri puolilla Suomea alakouluissa, yläkouluissa sekä lukioissa oppilaille tehdyistä sisäilmakyselyistä. Tietoja on kerätty vuodesta 2014 alkaen pääosin talvikuukausina. Vertailuaineistoon on otettu mukaan kaikki koulut ja lukiot, joiden koulukohtainen vastausprosentti on vähintään 50 ja vastaajamäärä vähintään 50. Kouluja ei ole valikoitu niiden sisäilmatilanteen perusteella. Koska kysely on kehitysvaiheessa, ei käytössämme vielä ole koko Suomea kattavaa vertailuaineistoa. Jos tilauksessa oli useita kuntanne kouluja, tuloksia on erittäin hyödyllistä verrata kuntanne eri koulujen kesken. Aineiston on tuottanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Kyselyyn osallistuneiden koulujen ja vertailuaineiston välisiin eroihin erityisesti oireiden raportoinnissa voivat vaikuttaa monet muutkin kuin sisäilmaan liittyvät tekijät, kuten vastaajien terveydentila (aiemmat allergiset sairaudet, flunssaepidemiat), elintavat, vuodenaika (esim. siitepölykaudet), psykososiaaliset tekijät (esim. kouluviihtyvyys ja huolestuneisuus) ja elinympäristö, joista osaa on kysytty kyselyssä. Johtopäätöksissä näitä tekijöitä ei ole huomioitu, mutta ne on hyvä ottaa huomioon osana tilanteen kokonaisvaltaista arviointia. Koulussa mahdollisesti tehtyjen rakennusteknisten tai muiden selvitysten tuloksia ei myöskään ole huomioitu johtopäätöksissä.


Tevaniemen koulu


Vastausprosentti: 97


Kohdekoulun oppilaiden kokemus koulun sisäympäristön laadusta oli pääsääntöisesti tavanomainen. Myös kohdekoulun oppilaiden raportoima oireilu oli kokonaisuudessaan tavanomaista verrattuna muihin suomalaisiin alakouluihin. Hyvään sisäilman laatuun ja viihtyisään kouluympäristöön kannattaa kuitenkin jatkossakin kiinnittää huomiota, koska se edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä oppimista.


Taulukko 1. Koetut olosuhdehaitat verrattuna suomalaisiin alakouluihin


Olosuhde

Tulkinta

Liian kuuma

Tavanomaista vähemmän

Liian kylmä

Tavanomaista vähemmän

Tunkkainen tai huono ilma

Tavanomaista vähemmän

Epämiellyttävä haju

Tavanomainen

Pölyisyys tai likaisuus

Tavanomaista vähemmän

Melu

Tavanomaista hieman enemmän

Luokan rauhattomuus

Tavanomaista hieman enemmän


Taulukko 2. Koetut oireet verrattuna suomalaisiin alakouluihin


Oire

Tulkinta

Hengitystieoireet

Tavanomaista vähemmän

Alahengitystieoireet

Tavanomaista enemmän

Silmäoireet

Tavanomainen

Iho-oireet

Tavanomaista vähemmän

Yleisoireet

Tavanomaista vähemmän

Kokonaisarvio oireilusta

Tavanomainen



Kilvakkalan koulu


Vastausprosentti: 94


Kohdekoulun oppilaiden kokemus koulun sisäympäristön laadusta oli pääsääntöisesti tavanomainen . Myös kohdekoulun oppilaiden raportoima oireilu oli kokonaisuudessaan tavanomaista verrattuna muihin suomalaisiin alakouluihin. Hyvään sisäilman laatuun ja viihtyisään kouluympäristöön kannattaa kuitenkin jatkossakin kiinnittää huomiota, koska se edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä oppimista.

Taulukko 1. Koetut olosuhdehaitat verrattuna suomalaisiin alakouluihin


Olosuhde

Tulkinta

Liian kuuma

Tavanomaista vähemmän

Liian kylmä

Tavanomaista vähemmän

Tunkkainen tai huono ilma

Tavanomainen

Epämiellyttävä haju

Tavanomainen

Pölyisyys tai likaisuus

Tavanomaista hieman enemmän

Melu

Tavanomainen

Luokan rauhattomuus

Tavanomainen


Taulukko 2. Koetut oireet verrattuna suomalaisiin alakouluihin


Oire

Tulkinta

Hengitystieoireet

Tavanomaista vähemmän

Alahengitystieoireet

Tavanomainen

Silmäoireet

Tavanomaista vähemmän

Iho-oireet

Tavanomaista hieman enemmän

Yleisoireet

Tavanomainen

Kokonaisarvio oireilusta

Tavanomainen



Valkean ruusun koulu


Vastausprosentti 88


Kohdekoulun oppilaat kokivat yksittäisiä olosuhdehaittoja enemmän verrattuna muihin suomalaisiin alakouluihin. Kohdekoulun oppilaiden raportoima oireilu oli kokonaisuudessaan tavanomaista verrattuna muihin suomalaisiin alakouluihin. Vaikka oireiden raportointi oli tavanomaista, kyselyssä raportoituihin koulun sisäympäristön laatuun vaikuttaviin tekijöihin on syytä kiinnittää huomiota, koska hyvä sisäympäristön laatu on tärkeä oppimista ja hyvinvointia edistävä tekijä.

Taulukko 1. Koetut olosuhdehaitat verrattuna suomalaisiin alakouluihin


Olosuhde

Tulkinta

Liian kuuma

Tavanomainen

Liian kylmä

Tavanomainen

Tunkkainen tai huono ilma

Tavanomainen

Epämiellyttävä haju

Tavanomainen

Pölyisyys tai likaisuus

Tavanomainen

Melu

Tavanomaista enemmän

Luokan rauhattomuus

Tavanomaista hieman enemmän


Taulukko 2. Koetut oireet verrattuna suomalaisiin alakouluihin


Oire

Tulkinta

Hengitystieoireet

Tavanomainen

Alahengitystieoireet

Tavanomainen

Silmäoireet

Tavanomainen

Iho-oireet

Tavanomainen

Yleisoireet

Tavanomaista enemmän

Kokonaisarvio oireilusta

Tavanomainen



Yhteiskoulu: vastausprosentti 84


Vastausprosentti 84.


Kohdekoulun oppilaat kokivat enemmän useita olosuhdehaittoja verrattuna muihin suomalaisiin yläkouluihin. Myös kohdekoulun oppilaiden raportoima oireilu oli kokonaisuudessaan tavanomaista yleisempää verrattuna muihin suomalaisiin yläkouluihin. Tulosten perusteella koulun sisäympäristön raportoituun huonoon laatuun vaikuttavia tekijöitä on syytä selvittää, koska hyvä sisäympäristön laatu on tärkeä oppimista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Selvityksissä on hyvä ottaa huomioon kyselyssä raportoidut olosuhdehaitat, koska ne voivat antaa viitteitä ongelmien syistä. Kohdekoulussa raportoitu tavanomaista yleisempi oireilu on tärkeää ottaa huomioon erityisesti pohdittaessa tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyyttä.

Taulukko 1. Koetut olosuhdehaitat verrattuna suomalaisiin yläkouluihin/lukioihin

Olosuhde

Tulkinta

Liian kuuma

Tavanomainen

Vaihteleva lämpötila

Tavanomainen

Liian kylmä

Tavanomaista vähemmän

Veto

Tavanomainen

Kuiva ilma

Tavanomaista enemmän

Tunkkainen tai huono ilma

Tavanomaista enemmän

Homeen tai maakellarin haju

Tavanomaista hieman enemmän

Muu epämiellyttävä haju

Tavanomaista hieman enemmän

Pölyisyys tai likaisuus

Tavanomainen

Riittämätön ilmanvaihto

Tavanomaista enemmän

Liian kirkas tai hämärä valaistus

Tavanomaista enemmän

Melu

Tavanomainen

Luokan rauhattomuus

Tavanomainen


Taulukko 2. Koetut oireet verrattuna suomalaisiin yläkouluihin/lukioihin


Oire

Tulkinta

Hengitystieoireet

Tavanomaista enemmän

Alahengitystieoireet

Tavanomaista enemmän

Silmäoireet

Tavanomainen

Iho-oireet

Tavanomaista hieman enemmän

Yleisoireet

Tavanomaista enemmän

Kokonaisarvio oireilusta

Tavanomaisesta poikkeava



Henkilökuntakyselyn tulokset


Työterveyshuolto teki yhteiskoulun rakennuksessa työskenteleville henkilöille oirekyselyn viikolla 8. Työterveyshoitaja kävi läpi kyselyn tulokset koulun henkilökunnan kanssa tiistaina 14.3. Tulokset osoittivat, että suurella osalla henkilökunnasta on oireita, jotka aiheutuvat mahdollisesti sisäilmasta.


Toimenpiteet


Sisäilmatyöryhmä kokoontui torstaina 16.3. Kokouksessa käytiin läpi molempien kyselyiden tulokset. Sovittiin, että A-insinööreiltä tilataan yhteiskoululle jatkotutkimuksia.


Tutkimukset tehdään IV-tutkimukset edellä, eli ensin tutkitaan IV-järjestelmä, mitataan olosuhteet ja viimeisessä vaiheessa tehdään tarvittavat rakennetutkimukset. Tavoitteena on, että mahdolliset korjaukset saadaan tehdyksi kesän 2023 aikana. 

• Vko 11 -12 tutkitaan lähtötietoja ja kotiutetaan tarvittavat olosuhdemittarit muista kohteista.

• Vko 12 (torstai 23.3.2023), IV-asiantuntijoiden kohdekäynti ja tsekkaus, mitä tullaan tutkimaan ja mihin asennellaan olosuhdeloggerit. 

• Vko 12 tutkimussuunnitelma kiinteistön kuntotutkimuksista (IV- ja rakennekosteus). 

• Vko 13 aloitetaan iv-tutkimukset ja asennetaan etäluettavat loggerit. Tutkimusten arvioitu kesto n. 2 vkoa. 

• Vko 15 tulokset loggereiden antamasta datasta. Tulosten analysointi ja jatkomittaustarpeiden selvitys. Tiivistelmä IV-tutkimusten tuloksista. 

• Vko 15-16 merkkiainekokeet tiloihin loggereiden antamien tulosten perusteella

• Vkot 16-18 rakenne- ja kosteustekniset tutkimukset (rakenneavaukset, materiaalinäytteet).

• Vko 20 (17.5) sisäilmatyöryhmän kokous, jossa esitellään tutkimustulokset väh. tiivistettynä. 

• Korjaussuunnittelu voidaan aloittaa heti alustavien tutkimustulosten perusteella. Näin voidaan jouduttaa mahdollisten korjaustöiden aloitusta.


Huoltajia, oppilaita, koulun henkilökuntaa ja poliittisia päättäjiä tiedotetaan välittömästi sisäilmatyöryhmän toukokuun kokouksen jälkeen. Jatkossa kaikki yhteiskoulun sisäilma-asioihin liittyvä aineisto kootaan yhteiskoulun kotisivuille: https://sites.google.com/edu.ikaalinen.fi/yhteiskoulu/sisäilma?authuser=0


Lisätietoja:

Sivistysjohtaja Marjo Heikkilä, p. 044 7301 288

Rakennuspäällikkö Jari Kohtanen, p. 044 7301 245 (rakennustekniikka)

Yhteiskoulun vt. rehtori Ilkka Peltoniemi, p. 044 7301 283 (opetusjärjestelyt)