Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto. Ylioppilaskirjoitukset järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukioissa. Tutkinnon voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan.

Ylioppilastutkintokoe perustuu valtakunnallisiin pakollisiin ja valinnaisiin opintoihin. Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää tutkintoon kuuluvan oppiaineen pakollisten opintojaksojen suorittamista.

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään viisi koetta, joista kaikille pakollinen on vain äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä äidinkielen koe tai suomi toisena kielenä -koe. Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.

Ohjeet jatkuvat kaavion jälkeen.

Tutkintoon vaadittujen viiden kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen. Kokelas voi halutessaan suorittaa eri oppimäärien kokeita samassa tutkintoaineessa. Saman aineen eri oppimäärien kokeet voidaan kuitenkin laskea suoritukseksi vain kerran, esimerkiksi lyhyt ja pitkä matematiikka tai evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto. 

Reaalikoe on jaettu yksittäisten reaaliaineiden kokeiksi. Kokelas voi suorittaa joko yhden reaaliaineen kokeen tai halutessaan useampia. Kussakin seuraavista aineista järjestetään oma kokeensa: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto.

Hyväksyttyä koetta voi uusia rajoituksetta. Hylätyn kokeen voi uusia kolme kertaa kolmella seuraavalla tutkintokerralla. Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin valmistumisen edellyttämässä kokeessa kolmannella tutkintokerralla, tutkinnon suorittaminen voi ulottua kuuteen tutkintokertaan. Tutkintoon voi kuitenkin lisätä uusia kokeita vain ensimmäisen kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jos kokelas on valinnut vaativamman tason kokeen aineessa, jossa on kahden tason mukaisia kokeita, ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että vaadittuihin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe.  Tutkinnon valmistumisen jälkeen hylättyä koetta voi uusia rajoituksetta ja tutkintoa voi täydentää uusilla tutkintoaineilla ja oppimäärillä.  

Lautakunta on julkaissut verkossa toimivan palvelun, jossa voi kokeilla, millaiset koeyhdistelmät täyttävät nämä kriteerit. Pääset palveluun tästä. 

Ylioppilaskokeista opiskelijalle maksuttomia ovat viisi ensimmäistä koetta. Jos opiskelija suorittaa enemmän kokeita tai uusii hyväksyttyä koetta, tulee tutkintomaksu opiskelijan maksettavaksi. 

Kokelas valmistuu ylioppilaaksi suoritettuaan hyväksytysti ylioppilastutkintoon vaadittavat kokeet sekä lukion oppimäärään kuuluvat opinnot.  Tutkinto voi tulla suoritetuksi myös hylätyn arvosanan estämättä, kompensaatiolla. Kompensaatiota voidaan käyttää, jos kokelaan suorittamien muiden kokeiden arvosanat osoittavat tietoja ja taitoja sekä riittävää kypsyyttä, eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen. Kompensaatiota ei voida käyttää, jos koe on katsottu hylätyksi vilpillisen menettelyn tai tutkintojärjestyksen rikkomisen vuoksi tai kokelas ei ole saapunut koetilaisuuteen tai jättänyt koesuoritusta arvosteltavaksi.