Dreamwear Club DwC ry (tästä lähtien DwC) oli alun perin transvestiittien ja heidän läheistensä vertaistuki- ja edunvalvontajärjestö. Olen osallistunut järjestön toimintaan hallinnossa ja vertaistuessa viitisentoista vuotta. Tuona aikana sukupuoli-identiteettinimikkeiden kirjo on kasvanut räjähdysmäisesti. Samalla järjestön toimintaan ja vertaistukeen on liittynyt paljon muitakin kuin transvestiiteiksi samaistuvia.

Jäsenistössä ja vertaistuen yhteydessä on aika ajoin ihmetelty, missä ovat nuoret transvestiitit. On oletettavaa, että nuoremmat ovat löytäneet muita identiteettinimikkeitä transvestiitin sijaan. Toinen ihmetyksen ja huolenkin aihe on ollut se, että nuorempi polvi ei enää edes tiedä, mitä transvestiitti tarkoittaa. Ymmärtämättömyydestä on koitunut hankalia tilanteita ja kokemusta ulossulkemisesta.

Niinpä DwC päätti ottaa selvää siitä, mitä transvestiiteille kuuluu tämän päivän Suomessa. Samalla oli tarkoitus kartoittaa laajemmin ristiinpukeutujien identiteettikenttää, johon transvestiititkin kuuluvat. Tiittipiireissä on tunnettu jo kauan dynamiikka, jossa identiteetit myös muuntuvat ajan ja olosuhteiden myötä. Jotta tämä alue tulisi kartoitetuksi, kyselyn kohteeksi otettiin kaikki, joilla on jossain elämänvaiheessa ollut tarve pukeutua ”toisen sukupuolen” mukaisesti, mutta jotka ovat sinut syntymässä määritellyn sukupuolensa kanssa. Tarkoituksena oli tavoittaa joukko muitakin identiteettinimikkeitä, jotka mahdollisesti selittäisivät transvestiittien vähäisyyttä nuoremmissa ikäluokissa.

Samalla selvisi, että transvestiitit ja ristiinpukeutuminen laajemminkin olivat melkein kadonneet viime vuosien tutkimuksesta. Tämä kyselyraportti täyttää osaltaan syntynyttä aukkoa.

Kokoon saatu aineisto on erittäin rikas, ja sen tiivistäminen poistamalla kiinnostavia näkökulmia tuottaa tuskaa. Niinpä päädyin laajaan esitysmuotoon, jossa selvitettävät ilmiöt saavat riittävästi tilaa. Jotta lukija ei täysin väsähtäisi tietomassaan, kunkin kysytyn asian kohdalla on alaotsakkeet, joiden avulla lukija voi ohittaa tai klikata esiin kyselyn muiden muuttujien ja tieteellisten tutkimusten suhdetta tuloksiin oman kiinnostuksensa mukaan.

Olen saanut raportin tukea tekoon joukolta järjestöaktiiveja ja tutkijoita. Erityisesti kasvatussosiologian dosentti, VTT, tutkija Jukka Lehtonen (sukupuolentutkimus) Helsingin yliopistosta on antanut tukea arvokkaiden tutkimuksellisten ja toimituksellisten huomioiden muodossa. DwC:n hallituksen jäsenet ovat auttaneet tekstin luettavuuden parantamisessa mm. siihen liittyvissä teknisissä ratkaisuissa.

Toivon lukijalle antoisaa kokemusta, mikä tahansa lukemisen tapa onkaan läheisin!

Espoossa 11. lokakuuta 2026

Anukatariina Saloheimo

Tiivistelmä

Dreamwear Club DwC ry järjesti kesällä 2026 verkkokyselyn ristiinpukeutujille ja sellaiseksi itsensä jossain vaiheessa elämäänsä tunteneille. Kysely kartoitti ristiinpukeutujien identiteettiä, omana itsenä liikkumisen rajoja ja kokemuksia ympäröivän maailman reaktioista siihen. Samalla selvitettiin myös vertaistuen saatavuutta, käyttöä ja laatua.

Kyselyn 159 vastaajasta valtaosa oli syntymässä mieheksi määriteltyjä. Vastausten perusteella ristiinpukeutujiksi identifioidutaan monenlaisilla sukupuolen kokemuksilla. Osa kertoi olevansa selkeästi miehiä, joilla vain on tällainen ominaisuus. Monilla pukeutuminen hahmottui voimakkaammin osaksi sukupuoli-identiteettiä, ja osalla heistä se miesidentiteetti oli ajan myötä kadonnut kokonaan sukupuolen kokemuksesta. Tässä joukossa identiteetti olikin joko nainen tai transnainen.

Merkittävä osa vastaajista pukeutui täysin salaa tai tekivät sen julkisuudessa vain rajoitetusti. Avoimesti omana itsenään liikkuvat pystyivät valtaosin täysipainoiseen elämään identiteettinsä kanssa, vaikka toisaalta he kokivat kaapissa olijoita enemmän syrjintää ja muita negatiivisia reaktioita.

Vastauksiin eroja tuottavista muuttujista yksi keskeisin oli identiteetti, erityisesti transfeminiineillä se oli maskuliinisia miesristiinpukeutujia kokonaisvaltaisemmin osa arkielämää. Miesenemmistöisillä aloilla opiskelevat ja työskentelevät olivat huomattavasti naisenemmistöisillä aloilla toimivia vastaajia salailevampia. Salailu väheni ja elämänhallinta lisääntyi kaikissa ryhmissä vastaajien iän karttuessa. Vastaajat, joihin kohdistuu syrjintää esimerkiksi autisminkirjolla olemisen tai mielenterveys- tai päihdeongelmien takia, kokivat muita enemmän negatiivisia reaktioita myös sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Tutkimuskirjallisuuden perusteella odotettavissa olleet maantieteelliset ja asuinaluetyyppiin liittyvät erot näkyivät edellä mainittuja muuttujia vähemmän, mutta nousivat kyllä esiin erityisesti avoimissa vastauksissa.

Vastaajien kokemukset sateenkaariyhteisöstä toivat esiin epäkohtia, jotka liittyvät siihen, että ristiinpukeutumista tunnetaan siellä huonosti. Seurauksena tästä oli runsaasti tilanteita, joissa vastaaja oli kokenut itsensä väärin ymmärretyksi, ulos suljetuksi ja jopa pilkan kohteeksi.

1 Johdanto

1.1 Miksi kysellä ristiinpukeutumisesta?

Ristiinpukeutuminen on ollut osa ihmiskulttuuria aina. Identiteettiin liittyvänä ominaisuutena se on osa sukupuolen moninaisuuden kirjoa. Menneinä vuosikymmeninä sen ilmentymä transvestisuus oli myös yksi harvoista tunnetuista sateenkaari-identiteettien nimikkeistä. Nykyään näitä nimikkeitä on valtava määrä, ja vaikuttaa, että vastaavassa sukupuolikokemuksen positiossa olevat nuoret ovat löytäneet identiteetilleen muita nimikkeitä. Näin käsitteet transvestiitti ja ristiinpukeutuminen ovat jääneet paljolti muiden nimikkeiden varjoon. Näin on tapahtunut myös tutkimuksessa, jossa on viime vuosilta varsin vähän julkaisuja tästä aiheesta. Tuorein kotimainen tutkimus lienee vuodelta 2005 (Leinonen 2005).

Transvestiitit ja muut ristiinpukeutujat eivät ole kuitenkaan kadonneet minnekään. Niinpä transvestiittien ja muiden sukupuolen moninaisuuteen kuuluvien ja heidän läheistensä järjestö DwC päätti selvittää, mikä ristiinpukeutujien tilanne on Suomessa vuonna 2026.

1.2 Ristiinpukeutumisen taustaa: karnevalismia ja rajojen rikkomista, tautiluokitusta, häpeää ja vihaa

Ristiinpukeutumisen esiintyvyydestä on hyvin erilaisia arvioita. Sitä ainakin joskus tehneiden miesten määräksi on esitetty arvioita kahdesta kymmeneen prosenttiin (Woods 2025). Säännöllisesti ristiinpukeutuvien määrä on luonnollisesti korkeimpia arvioita alhaisempi.

Arviot ristiinpukeutuvista naiseksi syntymässä määritellyistä ovat tätäkin epävarmempi. Tähän vaikuttaa jo ristiinpukeutumisen määritelmän hämäryys johtuen naisten laajemmasta sosiaalisesta tilasta pukeutua sukupuolirajoja rikkovasti. Vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutumisesta ainakin kerran seksuaalisesti kiihottuneita naisia on raportoitu olevan seitsemäsosa miehiin verrattuna (Långström ja Zucker 2005). Tämäkin määrittely on ongelmallinen, koska seksuaalinen kiihottuminen ei ole välttämätön osa ristiinpukeutujan identiteettiä.

Ristiinpukeutumisella on ikiaikaiset perinteet. Patriarkaalisen yhteiskunnan menneillä vuosisadoilla naisten pukeutuminen miehiksi on ollut keino saavuttaa naisille muuten mahdoton, johonkin tehtävään perustuva asema. Miehen pukeutuminen naiseksi on liittynyt mm. siihen, että naisten ei sallittu esiintyä teattereissa. Muutoin siihen liittyi karnevalistisuus ja edelleen voimakkaana ilmenevä naurunalaisuus. Kun mies tekee sitä ilman karnevalistista kontekstia, siihen on liitetty myös häpeällisyys: mies ”alentaa” itsensä naisen asemaan.

Transvestiitit edustavat viimeksi mainittua ristiinpukeutumistapaa. Varhainen seksuaalisen ja sukupuolen moninaisuuden tutkija Magnus Hirschfeld ei pitänyt transvestisuutta sairautena. Hänen jälkeisessä psykiatrisessa ajattelussa oli asiasta kuitenkin toisenlaisia virtauksia. Transvestisuutta diagnosoitiin mm. homoseksuaalisuuden rinnalla sosiopaattisena persoonallisuushäiriönä (McHenry 2022). Hirschfeld erotti ristiinpukeutumisen patologisista tiloista ja seksuaalisesta suuntautumisesta jo 1910-luvulla toteamalla, että homo- ja heterotransvestiitteja oli samassa suhteessa kuin muussa väestössä, mikä havainto on vahvistettu myös uudemmissa tutkimuksissa (esim. Docter ja Prince 1997).

Käsitteet ovat olleet sekaisin muutenkin menneiden vuosikymmenten lääketieteessä – transsukupuolisuutta hoidettiin Suomessa 1950–60-luvuilla diagnoosinimikkeellä transvestitismus (Virtanen 2026). Erityisesti yritykset sijoittaa transilmiöitä valmiiseen psykoanalyyttiseen viitekehykseen eri vuosikymmenten aikana vaikuttavat käsittämättömiltä:

Jotkut sijoittavat transsukupuolisuuden psykoosien joukkoon, toiset pitävät sitä transvestismin tai homoseksuaalisuuden edeltäjänä, narsistisena häiriönä tai epävakaana häiriönä; toiset erottavat psykoottisen transsukupuolisuuden ja neuroottiset tai perverssit transsukupuolisuuden muodot. (Argentieri 2014)

Transvestiitteja on yritetty patologisoida ja väittää sen olevan puhtaasti seksuaalinen ilmiö vielä viimeaikaisessa psykoanalyyttisessa kirjallisuudessakin:

Transvestismi on fetisismin muoto (vaate on fetissi), joka on parafilian muoto äärimmäisimmässä muodossaan (Brown 2025).

Fetissinen puoli on liitetty samanhenkisesti mieskokemukseen niin, että kokemus omasta miehen kehosta naisvaatteiden alla varmistaa sen, että on mies naisen sijasta, mikä puolestaan aiheuttaa kiihottumisen (Stoller 1985, ks. Jokinen 2001).

Transvestismi F64.1 ja transvestinen fetisismi F65.1 ovat tautiluokkia ICD-10-luokituksessa. Luokitus on edelleen käytössä Suomessa muilta osin, mutta mainitut luokat on poistettu tarpeettomina ja stigmatisoivina kansallisella muutoksella vuonna 2011.

Yritykset muuttaa ihmisen sukupuoli-identiteettiä tai pakottaa hänet luopumaan ristiinpukeutumisesta terapian tai rangaistusten avulla ovat historian aikana osoittautuneet tehottomiksi ja yksilölle vahingollisiksi (Reinsel 2026; Wall ym. 2026). Jos ristiinpukeutuja on erittäin ahdistunut pukeutumishalunsa vuoksi tai siihen käytetty aika ja rahat häiritsevät hänen toimintakykyään muilla elämänalueilla tai elämä menee sekaisin pukeutumiseen liittyvän masennuksen tai päihteiden käytön takia. Tällöin häntä voidaan hoitaa ICD-10-luokan F65.8 muu sukupuolinen kohdehäiriö perusteella. Hoitona annettavan psykoterapian tavoitteena on tällöin itsensä hyväksyminen ja riskialttiiden käyttäytymisten vähentäminen, mutta ristiinpukeutumishalua ei yritetä poistaa. Lääkehoito ei ole osoittautunut tässäkään luotettavasti tehokkaiksi, mutta sosiaaliset tukiryhmät ovat usein erittäin hyödyllisiä (Brown 2025; Moini ym. 2024).

Vaikka ristiinpukeutuminen ei ole ollut sairaus vuosiin Suomessa, sen kaikuna moni kuulee edelleen kehotuksia mennä hoitoon ”mies mekossa” –stigman rinnalla. Toisaalta hyväksyttävyys lisääntyy yllättävältä suunnalta: viime aikoina nähty transvastaisuus kohdistaa voimansa erityisesti sitä vastaan, että transnaiset olisivat oikeasti naisia. Niinpä tunnettu ”Romu-Ransu” Markus Kuotesaho saa näiltä ihmisiltä positiivista huomiota, koska hän ei väitä itseään naiseksi. Ikävä puoli tässä suosiossa on, että Kuotesahoa pidetään todisteena koko asian naurettavuudesta ja siitä, että transnaiset eivät ole naisia.

”Mies mekossa” –stigma aiheuttaa syrjintää myös sateenkaariliikkeen sisällä. Monille transfeminiineille ajatus, että heitä pidettäisiin sellaisina, on niin satuttava, että he haluavat pitää siitä ison hajuraon. Tästä seuraa aika ajoin ylilyöntejä, jotka johtavat ristiinpukeutujien syrjintään ja jopa vihapuheeseen heitä kohtaan.

Transnaiset ovat joutuneet massiivisen vihakampanjan kohteiksi ympäri maailmaa, ja mm. Britanniassa heidän oikeutensa elää naisina on kyseenalaistettu jopa laintulkinnalla. Keskustelu siitä, kuka on nainen ja kuka ei, on johtanut siihen, että Britannian suurin sateenkaarijärjestö Stonewall poisti crossdresser-sanan kuvaamasta yhteisön jäsenistöä 2024. Tätä asiaa käyttävät hyväkseen transvastaiset piirit väittämällä, että ristiinpukeutujat eivät kuulu lainkaan sateenkaari-ihmisiin. Tämä lisää ristiinpukeutujiin kohdistuvaa syrjintää ja vihapuhetta. (Sexmatters 2024; Stonewall 2024)

Toinen hyökkäys näinä transvastaisuuden aikoina on tapahtunut sateenkaariliikkeen nimissä toimimaan pyrkivän ns. LHB-liikkeen toimesta. Liike katsoo, että transihmiset eivät kuulu sateenkaari-ihmisiin.

1.3 Kyselyn ja sen raportoinnin kuvaus

Kysely toteutettiin kesällä 2026. Analyysi tehtiin ja sen perusteella laadittiin raportti syksyllä 2026. Raportti julkaistiin marraskuussa 2026.

Kyselyssä tiedusteltiin joskus elämässään ristiinpukeutuneiden kuvauksia omasta identiteetistään, sen pysyvyydestä ja avoimuudesta sekä kokemuksia siitä, miten ympäristö on ottanut tämän vastaan. Kysymyksiä oli myös siitä, minkälaista tukea vastaajat ovat kaivanneet ja saaneet identiteetilleen. Mukana oli strukturoituja kysymyksiä määrällistä analyysia varten, joita oli sitten täydennetty avoimilla vastausmahdollisuuksilla.

Koska kysely sisälsi sensitiivistä tietoa, taustatietoja kysyttiin niin väljästi, että vastaajia ei pysty tunnistamaan. Vastaaminen mahdollistettiin tavalla, jossa vastaajista ei jää jälkeä amerikkalaisille palvelimille.

Kyselyä levitettiin someyhteisöissä, joissa ristiinpukeutujien oletetaan vierailevan. Somessa vastauksia anellen ja toivoen keräytynyt aineisto on harvoin koko tutkittavaa kohderyhmää tasaisesti edustava. Tässäkin tapauksessa tietyistä alaryhmistä oli hyvin vähän vastaajia ja toisista edustus oli runsas. Tällaista aineistoa kutsutaan tilastollisessa tutkimuksessa otoksen sijasta näytteeksi.

Tässä raportissa esitellään strukturoitujen vastausten lukumäärät ja kiinnostavimmat riippuvuudet muista muuttujista, jotka analysoitiin ristiintaulukoimalla ja numeraalisten muuttujien kohdalla myös Pearsonin korrelaatiokertoimella. Avoimet vastaukset analysoitiin teemoittelemalla ne ja poimimalla raporttiin edustavimpia ja informatiivisimpia vastauksia tarkentamaan ja konkretisoimaan määrällisen datan antamaa kuvaa.

Raportissa kuhunkin aihealueeseen liittyvä teoria on sijoitettu samaan osioon, missä tuon aihealueen tuloksetkin on raportoitu. Tämä helpottaa toivon mukaan lukijaa, joka on kiinnostunut vain yksittäisistä aihealueista. Teoriaan on sisällytetty kuvattavaa ilmiötä tarkentavaa tutkimustietoa ja tutkimuksista nousevaa vertailevaa tietoa havainnoista. Teoriaa on täydennetty paikoin raportin laatijan omilla havainnoilla kohderyhmistä viidentoista vuoden kokemuksella vertaistyöstä.

Vertailu muihin muuttujiin ja tutkimustietoon on mukana niissä kysymyksissä, joissa sellaista oli saatavissa. Useassa kohdassa kerätty data on sellaista, että sitä ei ole kerätty aiemmin vastaavassa muodossa tai se oli muuten vertailukelvotonta. Joissakin tapauksissa on erikseen mainittu, että riippuvuuksia ei havaittu vastoin ilmiöön liittyvää yleistä olettamaa.

2 Kyselyn tulokset ja niiden tutkimuksellinen tausta

2.1 Vastaajien sukupuoli-identiteettiä arvioivat kysymykset

Se, mikä on ristiinpukeutujan sukupuoli-identiteetti, vaikuttaa hänen suhteeseensa tähän ominaisuuteen itsessään. Sillä on myös vaikutusta ympäristön suhtautumiseen ja siihen, miten hän suhteuttaa itsensä ympäristöön (esim. Bloom 2002). Viimemainittuun liittyy se, mihin viiteryhmään hän asemoi itsensä.

2.1.1 Identiteetin luokittelu strukturoitujen vastausten perusteella

Vastaajien sukupuoli-identiteettiä arvioitiin viisiportaisella asteikolla sitä, miten voimakkaasti vastaaja kokee olevansa mies, nainen tai ei-binääri.

- Koen olevani mies

- Koen olevani nainen

Näiden perusteella vastaukset jaettiin karkeasti maskuliinisiin ja feminiinisiin ja ei-binääreihin kaksisukupuolisiin ja sukupuolettomiin. Osa ei ottanut kantaa mies- tai naiskokemukseensa puoleen tai toiseen. Tässä ei otettu huomioon vastaajien avoimia kuvauksia eikä muiden kysymysten vastauksia.

Määrälliset vastaukset

Maskuliiniselle (vasen yläkulma) kaksisukupuoliselle (oikea yläkulma) alueelle sijoittui keskenään samaa luokkaa olevat vastausmäärät (kuvio 1). Feminiinisellä (oikea alakulma) alueella oli hieman tätä vähemmän vastauksia, ja sukupuolettomalla (vasen alakulma) alueella vain joitakin yksittäisiä vastauksia. Yhdenkään vastaajan kokemus ei ollut ei-binääreissä ääripäissä "ei lainkaan mies eikä nainen" tai "täysin sekä mies että nainen". 22 vastaajan sukupuolikokemus ei kallistunut mihinkään näistä suunnista. Kaikkien kolmen syntymässä tytöksi määriteltyjen vastaukset osuivat kaksisukupuoliselle alueelle.

Kuvio 1. Vastaajien identiteettien jakautuminen sillä perusteella, miten paljon he kokivat olevansa naisia tai miehiä. n = 159

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Feminiinisen ja maskuliinisen alueen vastaukset erosivat toisistaan hyvin monissa muissa kysymyksissä sekä identiteetin että sen avoimuuden suhteen. Maskuliinisella alueella oli tyypillistä identiteetin salaaminen, feminiinisellä alueella se oli yleisesti avoimempi.

Tässä esitetty jako ei kuvaa riittävän hyvin identiteetin merkitystä, ja seuraavassa kohdassa kuvattu tarkempi identiteettijako avaa paremmin tilanteen monimuotoisuutta ja sen sisältämiä trendejä.

2.1.2 Identiteetin luokittelu sekä struktutroitujen että avointen vastausten perusteella

Toisessa analyysissa identiteettiä kuvattiin edellistä jaottelua tarkemmin. Mukana oli strukturoitu kysymys:

- Koen olevani muunsukupuolinen tai ei-binääri

(selitteenä tälle, että ei koe olevansa yksiselitteisesti mies tai nainen)

Analyysia tarkennettiin vielä avoimella kysymyksellä, jossa vastaaja saattoi kuvata sanallisesti identiteettiään. Näiden ja epäselvissä tapauksissa muidenkin identiteettiin liittyvien vastausten perusteella vastaajat jaettiin kolmeen ryhmään:

1) cd/tiitit (102 vastaaja)

- identiteetti painottui ristiinpukeutumiseen.

- avoimet kuvaukset esimerkiksi CD, transvestiitti, ristiinpukeutuja,…

- tähän ryhmään sijoitettiin myös vastaajat, jotka kuvasivat muilla transvestiittien alakulttuureihin liittyvillä käsitteillä, kuten realistista silikonista naamiota käyttävä female masker, kokovartalopukua käyttävä doller/nukkeilija ja alistuvaan tyttörooliin viittaava sissy.

2) ei-binäärit (35 vastaaja)

- identiteetti painottui ei-binääriin.

- avoimet kuvaukset esimerkiksi ei-binääri, queer, …

- tähän ryhmään sijoitettiin vastaajat, joilla ei ollut selkeää muihin ryhmiin liittyvää avointa kuvausta, ja jotka vastasivat olevansa ei-binäärejä muissa strukturoidussa kysymyksessä.

3) transfeminiinit (22 vastaajaa)

- identiteetti painottui feminiiniseen suuntaan niin paljon, että kuvaava sana oli nainen, transnainen tai transfeminiini.

Kuvio 2. Sukupuolikokemuksen ulottuvuudet

Vastauksista muodostettiin kartat mies-nais-avaruuksissa, joissa näkyvät kuhunkin positioon osuneiden vastausten lukumäärä. Avaruudessa (kuvio 2) vasen yläkulma viittaa binääriin miesidentiteettiin, oikea alakulma taas binääriin naisidentiteettiin. Oikeassa yläkulmassa kokemus on samaan aikaan naisen ja miehen, ja vasemmassa alakulmassa binääriä sukupuolikokemusta ei ole lainkaan.

Määrälliset vastaukset

Cd/tiiteiksi ryhmiteltyjen vastaukset jakautuivat neljään eri pääryhmään (kuvio 3).

- vasempaan yläkulmaan vastauksensa sijoittaneista monet painottivat olevansa miehiä, joilla nyt vain sattuu olemaan tällainen ominaisuus – joku kuvasi sitä alter egokseen

- oikeaan yläkulmaan tuli vastauksia heiltä, joilla naisidentiteetti elää miesidentiteetin rinnalla selkeästi ja jokseenkin tasavertaisesti.

- kolmas keskittymä vastauksia osui kuvan keskellä olevalle neutraalille alueelle. Näille vastaajille käsitys siitä, mitä naisena tai miehenä oleminen merkitsee itselle, oli joko epäselvä tai epäolennainen.

- neljäs ryhmä muodostui oikeaan alakulmaan voimakkaammin naisidentiteetin omakseen kokevista. Heistä osalla miesidentiteetti katoaa todennäköisesti ajan kanssa kokonaan.

Kuvio 3. Cd/tiiteiksi luokiteltujen identiteettien sijoittuminen sukupuoliulottuvuuksien suhteen

Ei-binääreiksi luokiteltujen vastaajien vastaukset keskittyivät muita identiteettiluokkia enemmän neutraalille ja kaksisukupuoliselle alueelle, joissa mies- tai naisidentiteetti ei ole dominoivassa asemassa (kuvio 4). Joitakin vastauksia sijoittui myös sukupuolettomalle alueelle kuvion vasempaan alalaitaan.

Kuvio 4. Ei-binääreiksi luokiteltujen identiteettien sijoittuminen sukupuoliulottuvuuksien suhteen.

Kuvio 5. Transfeminiineiksi luokiteltujen identiteettien sijoittuminen sukupuoliulottuvuuksien suhteen

Transfeminiinien vastaukset painottuivat luonnollisesti alueelle, jossa kokemus naiseudesta on dominoiva (kuvio 5). Tähän joukkoon kuului myös heitä, jossa naiskokemus ei ollut niin ehdoton. Joitakin tähän ryhmään kuuluvia vastauksia osui hieman hämärämmälle alueelle.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Transfeminiineillä identiteetti oli orgaanisempi osa jokapäiväistä elämää, ja cd/tiiteillä useammin piilossa arkiminän takana. Julkisuudessa olemisen erot tuottivat eroja syrjinnän suhteen. Eri identiteettiryhmien välillä oli muutenkin selviä eroja identiteetin ilmaantumisen ja muuttumisen suhteen.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Tässä raportissa käytetty jaottelu on uniikki, mutta vastaavan kaltaisia on toki esiintynyt aiemmissa tutkimuksissakin. Docter ja Prince erottivat ryhminä stabiilit, säännöllisesti ristiinpukeutuvat ydintransvestiitit ja enemmän transsukupuolisuuteen taipuvaiset marginaalitransvestiitit (Docter ja Prince 1997). Tämän kyselyn tulokset osoittavat tilanteen tätä jakoa monisäikeisemmäksi.

Cd/tiittien maskuliinisimmasta osajoukosta on havaintoja varhaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Esimerkiksi Peo (1988) kuvaus vahvasta miesidentiteetistä, josta poiketaan vain täysin pukeutuneena, vastaa joitakin tässä kyselyssä annettuja kuvauksia. Toinen kirjallisuudesta löytynyt kuvaus miehestä, jolla on feminiininen puolensa (esim. Bullough ym. 1983), muistuttaa myös eräitä kuvauksia. Jokinen kuvaa tekemiensä haastattelujen perusteella maskuliinisten ristiinpukeutujien sisäistä maailmaa niin, että naisen rooliin ja eleisiin eläytyminen vahvistaa miehen miesroolia ja maskuliinisuuden toteuttamista, koska vierailu naiseudessa auttaa näkemään tarkemmin miehisyyden ja miehuuden sekä hyvässä että pahassa (Jokinen 2001).

Ei-binäärien vastaajien sukupuolikokemus oli kiinnostava aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna. Kun vastaavaa kysymyspatteria käytettiin kyselyssä, jossa oli mukana paljon ei-binääriksi itsensä hahmottavia tytöksi syntymässä määritettyjä, sukupuolettomalla alueella oli paljon vastauksia, kun taas kaksisukupuolisuuden alueelle ei tullut yhtään vastausta (Saloheimo 2021).

2.1.3 Sana tai käsite, jolla kuvattiin omaa identiteettiä

Identiteettiä kuvaava sana, käsite tai laajempi kuvaus auttoi edellä kuvatussa identiteettiluokittelussa. Toisaalta niissä tuli esiin tarkempia alakulttuureja, joita strukturoiduissa kysymyksissä ei kysytty.

Yhden ryhmän nimistössä muodostavat klassiseen transvestiitti-ristiinpukeutujaan liitetyt nimitykset:

Transvestiitti, transu tai tiitti

Cd, crossdresser tai ristiinpukeutuja

Osa-aikanainen tai -tyttö

Tyttöilijä

Osa korosti omaa miesidentiteettiään:

Tosi mies

Heteroseksuaalinen transvestiittimies

Mekkopoika

Mies, joka kokee olevansa henkisesti hieman naisellinen.

Mies, joka haluaa käyttää naisellisia tunnusmerkkejä olemuksessaan.

Naisellista identiteettiä kuvattiin joissakin vastauksissa varauksin:

Naisellinen tai tyttömäinen

Puolinainen

Sanaa transfeminiini käytettiin samassa tarkoituksessa. Se oli yhdistettynä mm. sanoihin cd ja femboy.

Selkeää naisidentiteettiä edustivat ilmaisut:

Nainen tai transnainen

Kaapissa oleva nainen

Osalla oli strukturoituja ei-binäärejä identiteettikuvauksia:

Muunsukupuolinen

Ei-binääri

Gender fluid tai fluctuating gender

Demigender

Sukupuolta tai sen normatiivisuutta myös kyseenalaistettiin:

Ihminen

Minä

Monimutkainen

Queer

Ristiinpukeutuja, vaateanarkisti

Ei-binäärien ja kyseenalaistavien identiteettien yhteydessä oli laajempia pohdintoja siitä, mistä oma identiteetti koostuu.

Pukeutumisen eroottiseen puoleen viittasivat kuvaukset:

Pukeutumis-fetissinen

Transvestiitti ja kumisaapasfetisisti

Mies, hetero. Pukeudun naiseksi kinky-mielessä

Ristiinpukeutuva mies joka pukeutuessaan alistuu naiselle

Sissy

Kaksi kuvasi identiteettiään silikoninaamioiden ja kokovartalopukujen kautta:

Naiseksi naamioituja (female masker)

Dolleri-nukkeilija

Kaksi vastaajaa kuvasi identiteettiään femboy-sanalla. Kymmenen vastaajaa ilmaisi identiteetissään biseksuaalisuutta ja yksi homoutta. Yksi kertoi olevansa drag king, yhtään drag queenia ei vastaajiin ilmaantunut.

2.2 Demografista taustaa kartoittavat kysymykset

Tässä luvussa esitellään vastaajien itsestään kertomia yleisiä demografisia ominaisuuksia. Kysymysten kohdalla on toisaalta arvioita siitä, miten hyvin vastaajista muodostuva näyte vastaa koko väestön ja toisaalta transtutkimuksissa esiintyviä tyypillisiä demografisia suhteita. Toisaalta niissä kuvataan tässä kyselyssä esiintyneitä yhteyksiä muiden kysymysten vastauksiin.

2.2.1 Ikäjakauma

Ristiinpukeutujia voidaan olettaa olevan kaikissa ikäluokissa likimain sama prosentuaalinen osuus. Miten he identifioituvat tarkemmin ja mistä he ovat tavoitettavissa vastaamaan verkkokyselyyn, on sitten toinen asia.

Määrälliset vastaukset

Vastaajien ikäkeskiarvo oli 53,3 v ja vaihteluväli 16 v – 79 v. Vastaajien ikäjakauma painottui ikäluokkaan 50 – 64 v nuorempien, alle 35-vuotiaiden ikäluokan ollessa aliedustettuna (Taulukko 1). Alhainen nuorempien ikäluokkien edustus liittynee siihen, että heitä on paljon viiteryhmissä, joita kysely ei tavoittanut. Ikäjakauman epätasaisuudella on siis yhteys myös kyselyssä saadun näytteen heikohkoon edustavuuteen kaikkien ristiinpukeutujaviiteryhmien suhteen.

Taulukko 1. Vastaajien ja miesten valtakunnallinen ikäjakauma (Tilastokeskus 2026 d).

Vastaajien prosentit on laskettu kysymykseen vastanneista, n = 150.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Ikää käytettiin kyselyn tulosten analyysissa taustamuuttujana yllä mainittujen ikäluokkien frekvenssien kautta. Iän vaikutusta arvioitiin ristiintaulukoinnin ohella korrelaatioina ikäluokan ikäkeskiarvojen ja luokkaan kuuluvien vastausten lukumäärien välillä.

Iällä oli erittäin vahva yhteys muihin vastauksiin. Suuri osa siitä liittyi iän tuomaan positiiviseen vaikutukseen avoimuuteen ja elämänhallintaan. Nuoremmilla ikäluokilla pelot uran ja perheen suhteen rajoittivat avoimuutta monin tavoin, ja toisaalta myös heihin kohdistunut kiusaaminen ja häirintä olivat vanhempia ikäluokkia yleisempiä. Vanhemmilla taas nousi esiin menneiden vuosikymmenten sulkeutuneempi ympäristö, jolloin ei vielä uskallettu olla tässä asiassa avoimia. Tämän päivän tilannetta kuvatessaan vanhemmat ikäluokat käyttivät enemmän vertaistukea, kokivat vähemmän syrjinnän tuottamaa uhkaa ja olivat tyytyväisempiä elämäänsä.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Näytteessä ilmennyt nuorten aliedustus on ristiriidassa transihmisiin liittyvän tutkimuksen suuren linjan kanssa (esim. Dawson ym. 2023). Tässä kyselyssä se on kuitenkin ymmärrettävää, koska se oli suunnattu ristiinpukeutujille, ei kaikille transihmisille. Toisaalta kysely ei tavoittanut kovinkaan hyvin nuorten ristiinpukeutujien viiteryhmiä. Tässä kyselyssä ilmennyttä iän erittäin suurta vaikutusta ristiinpukeutujien tilanteeseen ei näkynyt muussa tutkimuskirjallisuudessa.

2.2.2 Elämänkumppani

Sillä, minkälaisessa tilanteessa ristiinpukeutuja on kumppanuuden suhteen, on vaikutusta hänen muihinkin elinolosuhteisiinsa. Kumppanuuksiin liittyviin kysymyksiin paneudutaan laajemmin osiossa Kumppanille kertominen.

Määrälliset vastaukset

Yli puolet vastaajista oli naimisissa toista juridista sukupuolta olevan kanssa (taulukko 2). Samaa juridista sukupuolta olevan kanssa suhteessa olleet olivat naisia joko syntymässä määritellysti tai juridisen sukupuolen vahvistamisen kautta. Kolme vastaajaa oli monisuhteessa.

Taulukko 2. Vastaajien kumppanuussuhteet.

Vastaajien prosentit on laskettu kysymykseen vastanneista, n = 158

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Samaa sukupuolta olevien kanssa suhteessa olevat olivat ottaneet julkisen askeleen identiteettinsä ilmaisun suhteen. Tämä ryhmä erottuu muita avoimempana monien muidenkin tässä raportissa kuvattujen parametrien suhteen.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Koko Suomen väestössä naimattomia on likimain 30 % (Sorsa ym. 2025), joten kyselyyn vastanneissa heitä oli vähän tätä enemmän. Amerikkalaisia ja länsieurooppalaisia transihmisiä koskevan laajan tutkimuksen mukaan transfeminiineistä ja miespuolisista ristiinpukeutujista on ollut yli puolet naimattomia (Hsu ym. 2026). Tässä kyselyssä naimattomien määrä oli huomattavasti tätä alhaisempi.

Suomalaisen 1990-luvulla tehdyn kyselyn transvestiittivastaajista 46 prosenttia on naimisissa ja neljä prosenttia avoliitossa, eronneita on aineistosta seitsemän prosenttia, 15 prosenttia seurustelee ja loput 27 prosenttia ovat yksineläjiä (Kerosuo 1998). Ottaen huomioon, että tuon kyselyn osanottajat olivat nyt esiteltävään kyselyyn vastanneita selvästi nuorempia, tulokset vastaavat varsin hyvin toisiaan.

2.2.3 Koulutustausta

Transihmisten koulutustausta on tutkimusten mukaan vahvasti sidoksissa heidän elämänlaatuunsa ja selviytymismahdollisuuksiinsa (Carpenter 2020) Toisaalta lapsuudenperheen yhteiskunnallinen tai luokka-asema vaikuttaa usein siihen, mihin koulutukseen transnuori suuntautuu. (Lehtonen 2018; 2021).

Määrälliset vastaukset

Vastaajista runsaalla kolmanneksella oli korkea-asteen tutkinto. Vajaan kolmanneksen tutkinnot olivat tätä alemmilla koulutusasteilla. (taulukko 3)

Taulukko 3. Vastaajien koulutustausta. n = 158

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Tässä kyselyssä transfeminiineiksi luokitelluilla oli muita identiteettiryhmiä enemmän ammattikorkeakoulututkintoja (p < 0,01) ja vähemmän yliopistotutkintoja (p = 0,068). Koulutuksella oli jonkin verran muitakin myöhemmin kuvattavia yhteyksiä muihin vastauksiin.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Vastaajien jakauma suhteessa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoihin vastaa hyvin koko väestön jakaumaa (Tilastokeskus 2026 c). Toisen asteen tutkinnot ovat sen sijaan reilusti aliedustettuja.

Tutkimustieto on tuonut esiin kaksi ristikkäistä ilmiötä, joista ensimmäisen mukaan transihmisten koulutustaso on yleisesti muuta väestöä alhaisempi (esim. Dawson ym. 2023). Toisen mukaan ristiinpukeutujamiehillä on havaittu olevan hyvä koulutus (Docter ja Fleming 2001; Docter ja Prince 1997) ja korkea yhteiskunnallinen asema (esim. Bullough ym. 1983). Kumpikaan näistä ei näy selkeästi tämän kyselyn vastauksissa, mutta muihin transtutkimuksiin nähden korkea koulutustaso tässä miesenemmistöisessä aineistossa voi liittyä tähän. Hsun työryhmän amerikkalaisia ja länsieurooppalaisia transfeminiinejä ja ristiinpukeutujamiehiä koskevassa tutkimuksessa on saatu hyvin samankaltaisia tuloksia tämän kyselyn kanssa (Hsu ym. 2026).

2.2.4 Työ-/opiskelupaikan sukupuolijakauma

Työpaikan sukupuolijakauma vaikuttaa organisaatiokulttuuriin ja sen yksi ilmentymä on suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin (esim. Lehtonen 2020; Saloheimo 2025). Tätä kautta sillä on paljon vaikutusta siihen, miten hyvät olosuhteet ristiinpukeutujille muodostuvat avoimesti omana itsenään elämiselle. Lehtosen mukaan (2014) miehiin ja mieheksi oletettuihin (myös monet transfeminiinisistä) kohdistetaan voimakkaampaa painostusta sukupuolinormin mukaiseen käyttäytymiseen kuin naisiin ja naisiksi oletettuihin. Toisaalta he voivat kokea heille tarjotut miesenemmistöiset opiskelualat ja työpaikat ongelmalliseksi juuri niiden maskuliinisiksi miellettyjen seksuaali- tai sukupuolikulttuurien takia.

Sosiaalinen tausta vaikuttaa tähänkin valintaan. Esimerkiksi työväenluokkaista taustaa olevat opiskelijat valitsevat muita todennäköisemmin sukupuolen mukaan eriytyneitä ammatillisen koulutuksen aloja (Lehtonen 2021).

Määrälliset vastaukset

Vastaajista yli puolet työskenteli tai opiskeli miesenemmistöisillä aloilla (taulukko 4). Tasa-aloillakin työskenteli tai opiskeli useampi vastaaja kuin naisenemmistöisillä aloilla.

Taulukko 4. Vastaajien työ- ja opiskelupaikkojen sukupuolijakauma.

Prosentit on laskettu tähän kysymykseen vastaajista, n = 157.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Työ- tai opiskelualan sukupuolijakaumalla näyttää olleen suuri merkitys vastaajien elämään ristiinpukeutujana. Transfeminiinit työskentelivät muita harvemmin miesvaltaisissa työpaikoissa (p < 0,001) (taulukko 5). Miesalojen suosio oli likimain sama cd/tiiteillä ja ei-binääreillä, ja cd/tiiteillä naisalat olivat muita epäsuositumpia. Erot näissä olivat melkein merkitseviä.

Taulukko 5. Vastaajien työpaikkojen sukupuolijakauma identiteettiluokkien perusteella jaoteltuna.

Kun asiaa tarkastellaan sen perusteella, oliko vastaaja täysin kaapissa (taulukko 6), erot mies- ja naisalojen välillä olivat myös nähtävissä. Alakohtaiset erot kaapissa olevien ja avoimemmin elävien välillä olivat melkein merkitseviä.

Taulukko 6. Vastaajien työpaikkojen sukupuolijakauma kaapissa olon ja avoimuuden perusteella jaoteltuna.

Miesaloilla työskentelevät vastaajat olivat muutenkin varovaisempia julkisessa liikkumisessaan ja tapasivat vertaisia naisaloilla työskenteleviä harvemmin. Toisaalta naisaloilla työskentelevät olivat kohdanneet enemmän syrjintää, mikä lienee kääntöpuoli avoimuudesta työpaikalla.

Se, karttoivatko avoimemmin elävät miesaloja, vai onko kyse vain erilaisista kiinnostuksen kohteista, ei selviä edellä esitetyistä ristiintaulukoinneista. Kaapissa olokin kun näyttäisi riippuneen identiteettiluokasta (taulukko 7), joskaan ero cd/tiittien ja muiden välillä ei ollut merkitsevä (p = 0,066). Tämän kyselyn muissa tuloksissa merkittävä joukko cd/tiittejä profiloitui varsin miehisiksi, mikä viittaa siihen, että kiinnostus alaan oli ensisijaista ja piilottelu seurausta siitä.

Taulukko 7. Vastaajien avoimuus identiteettiluokkien perusteella jaoteltuna.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Vuonna 2023 naisammateissa työskenteli Suomessa noin 50 %, miesammateissa noin 40 % ja tasa-ammateissa noin 10 % (Sutela 2026). Vastaajien työ- ja opiskelupaikkojen sukupuolijakauma oli hyvin miespainotteinen eikä vastaa lainkaan valtakunnallista työ- ja opiskelupaikkojen sukupuolipainotusta.

Painotus poikkeaa myös kirjallisuudessa esiintyvästä trendistä, jossa moni sateenkaari-ihmisistä välttää syrjivässä maineessa olevia miesaloja ja suosii naisaloja (Lehtonen 2020; 2014; Lehtonen ja Mustonen 2004). Ero selittyy ainakin osin sillä, että vastaajista, joista suuri osa oli juridisia miehen elämää eläviä miehiä, vain harva uskaltaa paljastaa identiteettinsä täysin avoimesti.

2.2.5 Asuinalue ja asuinaluetyyppi

Suomi on jakautunut aika voimakkaasti sen suhteen, miten helppoa sateenkaari-ihmisten on elää muiden ihmisten keskellä. Siihen vaikuttavat sekä maantieteellinen sijainti että asuinalueen tyyppi. Maaseudulla asuvat nuoret piilottelevat sukupuoli-identiteettiään todennäköisemmin kuin kaupungeissa asuvat, ja maalla asuvat kohtaavat myös kielteisiä reaktioita sukupuoli-identiteettiinsä useammin kuin kaupungeissa asuvat (esim. Lehtonen 2018; 2021; Saloheimo 2021). Maantieteellisiä eroja syntyy myös sen perusteella, miten uskonnollinen asuinseutu on.

Määrälliset vastaukset

Vastaajien asuinalueissa painottui vahvasti Etelä-Suomi ja vastaajia oli vähän Itä- ja Pohjois-Suomesta. Asuinaluetyypeistä selvästi muita yleisempi oli pääkaupunkiseutu. (taulukko 8)

Taulukko 8. Vastaajien asuinalueet ja asuinaluetyypit.

Prosentit on laskettu kysymyksiin vastanneista.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Asuinalueella oli jonkin verran yhteyttä muihin vastauksiin. Kaapissa oltiin hieman muita alueita enemmän Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa osallistuttiin muita alueita enemmän sekä fyysisiin että verkkovertaistapaamisiin.

Asuinaluetyypilläkin oli merkitystä. Kukaan ei ollut ryhtynyt kehon muokkaamiseen maaseutualueilla, ja nimenmuutosta oli vähintään harkittu enemmän pääkaupunkiseuduilla ja muissa suurissa kaupungeissa muihin asuinaluetyyppeihin verrattuna.

Kaikki alueelliset erot eivät tulleet esiin määrällisissä vastauksissa. Avoimissa vastauksissa maaseutu, Pohjois-Suomi ja erityisesti Pohjanmaa korostuivat ahdistavina paikkoina.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Tilastokeskuksen tietoihin verrattuna vastaajien asuinpaikoissa Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu olivat yliedustettuina ja Pohjois-Suomi ja maaseutu aliedustettuina (Helsingin kaupunki 2026; Tilastokeskus 2026 a; 2026 b). Tämä aiemmissakin tutkimuksissa (esim. Saloheimo 2021) havaittu ilmiö liittynee siihen, että transihmiset muuttavat muita hanakammin seuduille, joissa olettavat kohtaavansa alkuperäiseen kotipaikkakuntaansa verrattuna vähemmän syrjintää. Tässä kyselyssä tämä trendi ei ollut kuitenkaan kovin voimakas, koska niin moni vastaajista eli kaapissa.

2.2.6 Syntymässä määritelty sukupuoli

Ristiinpukeutuminen eroaa kulttuurisena ilmiönä suuresti riippuen siitä mikä on sitä tekevän henkilön syntymässä määritelty sukupuoli.

Määrälliset vastaukset

Kyselyyn vastanneista ylivoimainen enemmistö oli syntymässään mieheksi määriteltyjä, vain kolme vastaajaa oli naiseksi syntymässä määriteltyjä. Tämä kertonee samalla ristiinpukeutumisen sukupuolittuneisuudesta ilmiönä.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Naiseksi syntymässä määriteltyjen osuus oli tässä kyselyssä Långströmin ja Zuckerin (2005) esittämää seitsemäsosaa paljon pienempi. On oletettavaa, että kaikki sen määritelmän mukaiset naiset eivät luokittele itseään ristiinpukeutujiksi. Toisaalta heidän vähäistä osuutta tässä kyselyssä selittää sekin, että kysely on oletettavasti tavoittanut huonosti naisristiinpukeutujia.

2.2.7 Kuuluminen etniseen vähemmistöön

Kahden tai useamman vähemmistön risteävä asema muodostaa usein tukalamman elämäntilanteen kuin risteävät vähemmistöasemat muodostaisivat erikseen. Etniseen vähemmistöön kuuluminen aiheuttaa rasistista syrjintää, ja toisaalta joissakin etnisissä vähemmistökulttuureissa sukupuolivähemmistöön kuulumista pidetään tuomittavampana kuin miten se valtaväestössä keskimäärin hahmotetaan.

Määrälliset vastaukset

Tähän kyselyyn vastanneiden etnisiin vähemmistöihin kertoi kuuluvansa kuusi vastaajaa (3,8 %).

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Kukaan etnisiin vähemmistöihin kuuluva ei ollut elänyt täysin avoimesti identiteettinsä suhteen. Tästä syystä he eivät olleet kokeneet juurikaan häirintää tai syrjintää.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Vastaajissa etnisiin vähemmistöihin kuuluvia oli paljon vähemmän kuin Suomessa elävien ulkomaisten osuus (11,7 %) mutta aika lähellä sitä, mikä on muiden kuin eurooppalaisten ja muiden länsimaisten osuus (Yle 2026).

2.2.8 Kuuluminen seksuaalivähemmistöön

Ristiinpukeutuminen hahmottuu hieman eri tavoin siitä riippuen, mikä henkilön seksuaalinen suuntautuminen on suhteessa syntymässä määritettyyn sukupuoleen. Henkilöillä, joiden identiteetti hahmottuu pääasiallisesti homoseksuaalisuuden kautta, voi olla identiteettiin liittyvää sukupuolen moninaisuutta, joka on tunnettu erityisesti sukupuoltaan moninaisesti kokevien lasten tutkimuksesta (Esim. Drescher ym. 2016), mutta ilmenee myös vanhemmilla homomiehillä (Van Caenegem ym. 2015; Lippa 2001; Lutz ym. 1984). Drag queenit edustavat valtavirtana homoseksuaalista feminiinisyyttä, mutta joillakin homomiehillä siihen liittyy myös jonkinlainen koettu toisen sukupuolen identiteetti. Aika ajoin tulee vastaan homomiehiä, jotka kertovat tarpeestaan ilmaista naisidentiteettiään arjessa ilman dragin yliampuvuutta. Myös osalla drag kingeistä ristiinpukeutuminen liittyy sukupuoli-identiteettiin.

Määrälliset vastaukset

Kyselyyn vastanneista 49 % kertoi kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Mitä se kullekin tarkoittaa, jäi tässä kyselyssä vähän hämäräksi. Jollekin seksuaalivähemmistöön kuuluminen voi merkitä kiinnostusta omaan syntymässä määriteltyyn sukupuoleen kuuluvia, toisille taas omaan identiteettiin nähden samaa sukupuolta olevia. Luonnollisesti se voi tarkoittaa myös sitä, että molemmat kiinnostavat, sukupuolella ei ole väliä, ja sitä, että kukaan ei kiinnosta. Jotkut vastaajat kertoivat olevansa biseksuaaleja.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Vastaukset jakautuivat selvästi sukupuoli-identiteetin suhteen. Ei-binääreistä 3/4 ja transfeminiineistä 2/3 ilmoitti kuuluvansa seksuaalivähemmistöön, kun cd/tiiteissä näiden vastausten osuus oli runsas kolmannes (p < 0,001).

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vastaukset erosivat muista monissa identiteettiin ja kehoon ja juridiseen sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä. Työpaikolla avoimesti omana itsenään olevista vain seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ilmoitti muista kuin neutraaleista tai positiivisista reaktioista.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Kyselyn tulokset vastasivat aika hyvin kansainvälisiä referenssejä: amerikkalaisessa tutkimuksissa aikuisista transihmisistä kaksi kolmannesta ilmoitti kuuluvansa myös seksuaalivähemmistöön (Dawson ym. 2023). Transvestiitit muodostavat tässä erilaisen ryhmän, koska heistä niin monet kokevat olevansa lähinnä heteromiehiä, mikä on ainakin vanhan tutkimuskirjallisuuden kanta asiaan (esim. Bullough ja Bullough, 1997, Toivonen 1998). Hsun tutkimusryhmän tuloksissa miespuoliset ristiinpukeutujat identifioituivat enimmäkseen heteroiksi ja heissä oli vähemmän biseksuaaleja kuin transfeminiineissä (Hsu ym. 2026). Tässä kyselyssä kuitenkin myös täysin mieheksi identifioituvista ristiinpukeutujista 23 % kertoi kuuluvansa seksuaalivähemmistöön.

2.2.9 Kuuluminen muuhun syrjintää mahdollisesti kokevaan vähemmistöön

Edellä kuvattujen vähemmistöasemien lisäksi ihminen voi joutua syrjityksi esimerkiksi vammaisuuden, sairauden tai neurokirjoon kuulumisen vuoksi. Neurokirjoon kuuluvilla ihmisillä on todettu esiintyvän enemmän sukupuolen joustavuutta ja vaikeuksia sopeutua binäärisille sukupuolille asetettuihin sosiaalisiin odotuksiin (Itkonen 2022). Neurokirjoon kuuluminen onkin vahvasti yliedustettuna sukupuolivähemmistöjen keskuudessa (Kettula ym. 2024; Itkonen 2022). Neurokirjoon kuuluvalla voi olla vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, yksilöllinen aistien välittämä tieto ja sen tulkintavaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa sekä voimakas hermoston kuormittuminen (Autismiliitto). Tämä kaikki voi tuottaa neurokirjoon kuuluvalle ristiinpukeutujalle hankalan tilanteen, koska se tarjoaa usein helpon lähtökohdan kiusaamiselle, jota ristiinpukeutumisesta syntyvä häpeä säestää ikävästi. Samanaikaiseen sukupuoli- ja neurokirjovähemmistöihin kuulumiseen liittyvä stressi ja kirjoon kuulumisen peittämisyritykset (maskaus) lisäävät merkittävästi riskiä masennukseen, ahdistukseen ja traumaperäiseen stressiin transsukupuolisilla ja/tai ei-binäärisilla autistisilla aikuisilla (White 2026), joista voi seurata edelleen päihdeongelmia (Jaskari ja Keski-Rahkonen 2021). Kaikki edellä kuvattu altistaa neurokirjoon kuuluvia poikkeuksellisen herkästi kaikkinaisen syrjinnän ja häirinnän uhreiksi samalla, kun heidän kykynsä hallita sellaisia tilanteita voivat olla erityisen heikot.

Sukupuolivähemmistöön kuuluminen toki aiheuttaa vähemmistöstressiä ja siitä seuraavaa masennusta ja päihdeongelmia ilman neurokirjoon kuulumistakin. Muut vähemmistöasemat, kuten vammaisuus, vaikeuttavat tilannetta edelleen.

Määrälliset vastaukset

Vastaajista 16 % ilmoitti kuuluvansa muuhun vähemmistöön, johon saattaa kohdistua syrjintää.

Taulukko 9. Muihin syrjintää mahdollisesti kokeviin vähemmistöihin kuuluminen luokitelluissa identiteettiryhmissä.

Avoimet vastaukset

Avoimissa vastauksissa on viittauksia neurokirjoon kuulumisesta sekä alkoholi- ja mielenterveysongelmiin.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

CD/tiitit kuuluivat muita harvemmin muihin syrjintää mahdollisesti kokeviin vähemmistöryhmiin (taulukko 9). Ero identiteettiryhmien välillä ei ollut kuitenkaan merkitsevä.

65 % muihin mahdollisesti syrjintää kokeviin vähemmistöihin kuuluvista kertoi kuuluvansa myös seksuaalivähemmistöihin, mikä tuotti yhtäläisyyttä näihin ryhmiin kuuluvien vastauksiin identiteettiin liittyvissä kysymyksissä. Työ- ja opiskeluympäristössä muihin vähemmistöihin kuuluvat olivat altistuneet vielä enemmän syrjinnälle ja sen vaikutuksille.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Erilaisia vammaisuuteen liittyvään vähemmistöasemaan kuuluvia voidaan arvioida olevan väestössä neljän prosentin paikkeilla (Kuntaliitto 2026). Tässä kyselyssä tällaisten vastaajien osuus on paljon tätä suurempi. Syy tähän liittynee transihmisten jopa 3-6-kertaiseen neurokirjon esiintyvyyteen verrattuna muuhun väestöön (esim. Warrier ym. 2020). Toinen selittävä tekijä on vähemmistöaseman aiheuttama paine mielenterveys- ja päihdeongelmiin.

Hsun tutkimusryhmän tulosten perusteella autismin kirjon esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa ristiinpukeutujamiesten ja transfeminiinien välillä. Molemmilla sitä esiintyy cis-ihmisiin verrattuna erittäin merkitsevästi enemmän (Hsu ym. 2026). Tässä kyselyssä ilmenneistä eroista identiteettiryhmien välillä ei voi sanoa, johtuvatko ne autismin kirjolla olemisesta vai muista vähemmistöasemista.

2.3 Sukupuoli-identiteettiä tarkentavat kysymykset

2.3.1 Identiteetin ilmaantumisaika

Sukupuolikokemuksen ja kehon ristiriita tulee esiin useimmiten joko jo varhaislapsuudessa tai murrosiän kynnyksellä (Canadian Pediatric Society 2023). Ilmaantuminen näitä vaiheita myöhemmin on tutkimuskirjallisuuden mukaan harvinaisempaa, mutta ei tavatonta.

Määrälliset vastaukset

Kaikista vastaajista 37 prosenttia kertoi identiteetin ilmaantuneen lapsena, 36 prosentilla murrosiässä ja 26 prosentilla murrosiän jälkeen (taulukko 10).

Taulukko 10. Vastaajien sukupuoli-identiteetin ilmenemisajankohta.

Prosentit kaikista vastaajista. n = 157

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Cd/tiiteillä identiteetti oli ilmennyt muita useammin lapsena (p < 0,001) ja harvemmin vasta aikuisena (p = 0,063). Tähän eroon voi kuitenkin vaikuttaa se, että transfeminiinit ovat saattaneet kertoa nykyisen identiteettinsä ilmaantumisajasta, joka on muuttunut aiemmin ilmenneestä ristiinpukeutujaidentiteetistä.

Identiteetti ilmeni seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla muita useammin aikuisena (p < 0,05). Tässäkin jää epäselväksi, mistä identiteetin aspektista he raportoivat.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

James tutkimusryhmineen arvioi, että transkokemus ilmaantuisi 40 %:lla 11-vuotiaana tai sen jälkeen, ja 19 %:lla se tapahtuisi 15 vuoden iässä (James ym. 2016). Ennen murrosikää se ilmaantuisi siis 60 %:lla. Tämän kyselyn tuloksissa ilmaantuminen painottui noita ajankohtia jonkin verran myöhempään. Vastauksista ei kuitenkaan selviä, oliko kyse ollut ristiinpukeutumiseen liittyvästä vai mahdollisesti siitä kehittyneestä nykyisestä identiteetistä. Ainakin DwC:n vertaistuessa tulee aika ajoin vastaan henkilöitä, joilla cd/tiitti- tai transfeminiini-identiteetti on ilmaantunut vasta aikuisena.

2.3.2 Identiteetin pysyvyys

Sukupuolidysforia, joka jatkuu varhaisen murrosiän jälkeen, on erittäin pysyvä, ja sukupuolen ilmaisuun ja identiteettiin liittyvät tarpeet ovat aikuisilla erittäin vakaita (esim. Byrne 2024). Näin valtaosalla ristiinpukeutujista identiteetti on ilmaannuttuaan melko pysyvä eri elämänvaiheissa. Sen merkitys voi toki vaihdella, mutta katoaminen kokonaan on harvinaista.

Ristiinpukeutuminen voi olla merkittävä työkalu yksilöille oman sukupuoli-identiteetin tutkimiseen, sillä se mahdollistaa kokeilemisen sisäisen minäkuvan kanssa olevilla vaatteilla, ja voi johtaa selkeämpään ymmärrykseen heidän sukupuolen ilmaisustaan (Openiano ym. 2025). Osa ihmisistä, jotka aloittavat ristiinpukeutumisella, huomaavat myöhemmin elämässään (joskus vasta 50–60-vuotiaina), että kyse on syvemmästä sukupuoli-identiteetin dysforiasta, ja osa heistä päätyy lopulta sukupuolensa korjaamiseen (Merck Manual 2025; Openiano ym. 2025).

Tällöin voidaan pohtia, onko transsukupuolisuus ollut ehkä olemassa jo latentisti, mutta aiemmassa elämänvaiheessa sitä ei ole voinut toteuttaa ulkoisten rajoitteiden takia. Tällainen henkilö on voinut kokea sukupuolidysforiaa jo ennen transsukupuoliseksi identifioitumistaan.

Toisaalta mahdollisuus elää identiteetin mukaisesti kokopäiväisesti on voinut häivyttää kokemusta syntymässä määritetystä sukupuolesta, johon on joutunut sopeutumaan kaapissa olon aikana. Tätä ajatusta tukee Glaserin (2019) havainto, että oma identiteetti voi muokkautua tiedostamatta samaistumiskohteen suuntaan. Tässä voi myös pohtia, onko tällaisessa muutoksessa yhteyttä aivojen muovautuvuuden kanssa.

Edellä kuvattu ei tarkoita yhtäläisyysmerkkejä ristiinpukeutumisen ja transsukupuolisuuden välillä; ristiinpukeutujista suuri osa säilyttää identiteetissään syntymässä määritetyn sukupuolensa.

Joissakin tapauksissa ristiinpukeutuminen jää elämässä taka-alalle mutta voi aktivoitua uudelleen myöhemmin, esimerkiksi eläkeiässä. Syinä ovat tyypillisesti elämänmuutokset, jotka ainakin väliaikaisesti vievät kiinnostuksen muualle tai pakottavat sopeutumaan elämään ilman sen toteuttamista (Psychology Town 2025). Joillekin voi kirkastua se, että he ovat miehiä, joilla on tämä ominaisuus sen sijasta, että he olisivat naisia. Ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä siitä, että identiteettiin sitoutunut tarve ristiinpukeutumiseen katoaisi kokonaan keneltäkään (Byrne 2024).

Määrälliset vastaukset

Vastaajista 43 prosentilla identiteetti oli pysynyt likimain samana. 23 % kertoi sen muuttuneen identiteetin mukaisen sukupuolen suuntaan. Kolme vastaajaa kertoi toisensuuntaisesta muutoksesta. Kolmanneksella vastaajista kertoi identiteettinsä vaihtelevan. (taulukko 11)

Taulukko 11. Sukupuoli-identiteetin pysyvyys. n = 159.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Transfeminiineillä identiteetti oli muuttunut muita identiteettisryhmiä useammin kohti naisminää (p < 0,001) ja vaihteli muita vähemmän (p < 0,05). Cd/tiiteillä liikettä identiteetin suuntaan oli muita vähemmän (p < 0,001) ja identiteetti oli muutenkin muita useammin stabiili (p < 0,001). Vastaajista ainoat, joilla identiteetti oli siirtynyt kohti syntymässä määriteltyä sukupuolta, on luokiteltu cd/tiiteiksi. Ei-binääreille alueille identiteettikartalla sijoittuneilla vaihtelu oli muita identiteettialueita yleisempää (p < 0,001).

Naisenemmistöisillä työpaikolla työskentelevillä identiteetti vaihteli muita vähemmän (p < 0,05). Tämä liittynee siihen, että noilla työpaikoilla työskentelee enemmän transfeminiinejä, joilla vaihtelu on muita ryhmiä vähäisempää.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla identiteetti oli harvemmin pysyvä (p < 0,001) ja suunta muuttui muita useammin kohti identiteetin mukaisen sukupuolen suuntaa (p < 0,001). Samaa juridista sukupuolta olevien kanssa suhteessa olevilla esiintyi muita enemmän siirtymistä identiteetin mukaisen sukupuolen suuntaan (p < 0,05).

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Vanhemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiintyvä ajattelu jakaa transsukupuoliset ensi- ja toissijaisiin transsukupuolisiin sillä perusteella, onko sukupuolikokemus herännyt jo pienenä vai vasta myöhemmin (esim. Wyndzen 1998). Tämän kyselyn transfeminiinit sopisivat viimeksi mainittuun ryhmään, mutta toisaalta kyselyn vastaukset antavat tästä asiasta monisyisemmän kuvan – sukupuolikokemuksen moninaisuus, herääminen ja muovautuminen ovat tätä kahteen ryhmään jakoa monimutkaisempia asioita.

Yksi kiinnostava kysymys on cd/tiittien feminiinisimmän osajoukon osittainen päällekkäisyys transfeminiinien kanssa. Kun näissä molemmissa ryhmissä identiteetti oli usein siirtynyt iän myötä feminiinisempään suuntaan, voidaan pohtia, onko kyse samasta viiteryhmästä sen eri kehitysvaiheessa. Tähän seikkaan kiinnittää huomiota myös Hsu tutkimusryhmineen (Hsu ym. 2026).

Vastauksissa esiintyi myös pieni määrä niitä, joissa identiteetti oli siirtynyt kohti syntymässä määriteltyä sukupuolta. Ristiinpukeutujilla voi olla hakusessa se, mistä on kyse, ja pohdinta voi kirkastua loppupäätelmään, että kyseessä on miehen tarve pukeutua aika ajoin naisten vaatteisiin eikä esim. transsukupuolisuus. Tämä on rinnasteinen niiden transitioprosessien kanssa, joista vähäinen määrä päätyy detransitioon. Merkittävä osa niistäkin toki tapahtuu sosiaalisista eikä identiteettiin liittyvistä syistä (Clarck ym. 2025).

2.3.3 Ristiinpukeutumisen lopettamisyritykset

Hyvin monella ristiinpukeutumiseen liittyy jossain vaiheessa yritys lopettaa se, mikä ilmenee useimmiten kaiken pukeutumiseen liittyvän rekvisiitan pois heitto. Tälle tapahtumalle on englannin kielessä oma sanansakin, purge. Syynä tähän voivat olla ahdistuksen, syyllisyyden tai häpeän tunne, puolison painostus tai elämäntilanteen muutos sellaiseksi, että pukeutuminen ei tunnu tarpeelliselta tai mahdolliselta. Lähes poikkeuksetta käy kuitenkin niin, että vaatekaappi alkaa täyttyä uudelleen ristiinpukeutumiseen liittyvällä tavaralla. (esim. Brown 2025)

Määrälliset vastaukset

Pukeutumisen oli päättänyt lopettaa jossain vaiheessa elämäänsä lähes puolet (46 %) vastaajista.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Vaatekaapin tyhjennys on liitetty tutkimuksessa lähinnä transvestiitteihin, ja transsukupuolisia koskevassa kirjallisuudessa sanalla purge on ihan toisenlaisia merkityksiä. Tässä kyselyssä myös transfeminiinit olivat jossain vaiheessa heittäneet naisten vaatteet pois samassa määrin kuin muihin identiteettiryhmiin kuuluvat. Tämä liittynee kuitenkin heidän varhaisempaan elämänvaiheeseensa, jolloin he ovat identifioituneet ristiinpukeutujiksi.

2.3.4 Identiteetin olemassaoloon liittyvä ahdistus

Sisäistetty transkielteisyys on käsitteellistetty tutkimuksellisesti neljäksi toisiinsa liittyviksi ulottuvuuksiksi:

- positiivisen itsetunnon puute transidentiteetin suhteen,

- panostus cissukupuolisena henkilönä esiintymiseen,

- vieraantuminen muista transihmisistä ja

- häpeä

(Bockting ym. 2019)

Ahdistus omasta identiteetistä liittyy yleensä ympäristöstä heijastuvaan sisäistettyyn transvihamielisyyteen. Osalla ristiinpukeutumisjaksoja voi seurata itseä syyllistävä jakso, jonka aikana pukeutuminen ei tulisi kuuloonkaan. Sisäistetty transkielteisyys voimistaa vähemmistöstressiä ja voi johtaa vakaviin mielenterveyden ongelmiin (Conn ym. 2023). Toisaalta riittävä sosiaalinen tuki vähentää sitä merkittävästi (Hong ym. 2025).

Oma erityinen sisäistetyn transkielteisyyden laji on se, että transsukupuoliseksi itsensä kokeva kokee häpeää aiemmasta ristiinpukeutumisvaiheestaan. Transsukupuolisten piirissä aika ajoin esiintyvä transvestiittikielteisyys lietsoo tällaista, ja se luo painetta tuon elämänvaiheen peittelylle.

Määrälliset vastaukset

Ahdistusta ristiinpukeutumiseen liittyvästä identiteetistä koki 36 % ja eri mieltä asiasta oli noin puolet vastaajista (taulukko 12).

Taulukko 12. Vastaajien ahdistus identiteetistään. n = 159

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Sisäistetylle transkielteisyydelle ei löytynyt tämän kyselyn aineistossa merkitseviä yhteyksiä esimerkiksi identiteettiin tai työpaikan sukupuolijakaumaan. Alle 35-vuotiailla sitä oli lähes kaksinkertaisesti verrattuna vanhempiin ikäryhmiin. Tämä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Sisäistetyn transkielteisyyden vallitsevuudesta transihmisten keskuudessa ei ole tutkimuksissa kovin selkeää käsitystä – varmaan osin siksi, että se on vahvasti sidoksissa ympäristön transmyönteisyyteen ja -vastaisuuteen. Sisäistetty transkielteisyys on kansainvälisten tutkimusten mukaan muita yleisempää alemman koulutusasteen ihmisillä (Castellinni ym. 2023). Syynä tälle voisi olla alemmalla koulutusasteella vallitsevat suvaitsemattomat asenteet. Tässä kyselyssä tällaista eroa ei näkynyt.

2.3.5 Identiteetin olemassaoloon liittyvät onnen tunteet

Sukupuolieuforialla viitataan tyytyväisyyteen ja onnen tunteisiin siitä, mitä identiteetti ja sen mukanaan tulevat asiat tuovat tullessaan. Sillä ei tarkoiteta pukeutumiseen liittyvää eroottista mielihyvää.

Australialaisen tutkimuksen mukaan euforiaa lisää se, että osallistujat kokevat olevansa osa sateenkaariyhteisöä, ja se, kuinka helposti sukupuolta vahvistavaa hoitoa on saatavilla. Sukupuolieuforian kokeminen vähentää korkean tai erittäin korkean psyykkisen ahdistuksen ja itsemurha-ajatusten todennäköisyyttä. (Grant ym. 2024)

Määrälliset vastaukset

Onnen tunteita siitä, että vastaajalla on ristiinpukeutumiseen liittyvä identiteetti, koki heistä 81 % (taulukko 13). Eri mieltä asiasta oli vain tosi pieni osa vastaajista.

Taulukko 13. Vastaajien onnellisuus identiteetistään. n = 159

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa euforia oli hieman pienempiä paikkakuntia yleisempää (p < 0,05). Alle 35-vuotiailla euforiaa oli muita vähemmän (p < 0,05). Kukaan transfeminiini ei ollut eri mieltä euforian olemassaolosta.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Grantin tutkimustyhmän mukaan (Grant ym. 2024) mukaan 69,5 % tutkimukseen osallistuneista aikuisista transihmisistä oli kokenut sukupuolieuforiaa, mikä on aika lähellä tämän kyselyn lukemaa. Kokemisen todennäköisyys vaihteli useiden tekijöiden, kuten seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen, iän, koulutustason ja asuinpaikan, mukaan. Ei-binääriset osallistujat kokivat sukupuolieuforiaa vähiten. Osa näistä eroista näkyi myös tämän kyselyn tuloksissa.

2.3.6 Kehodysforia

Ristiinpukeutujatkin voivat kokea kehodysforiaa (mm. Hsu ym. 2026). Brownin mukaan ristiinpukeutuvilla miehillä voi olla sukupuolidysforian tunteita erityisesti stressin aikana tai menetyksiä kokiessaan (Brown 2025). Toisaalta inho ja ahdistus syntymäsukupuolen mukaista kehoa kohtaan voi voimistua, kun mahdollisuus elää identiteetin mukaisesti lisääntyy. Jos identiteetti siirtyy enemmän transsukupuolisuuden suuntaan, dysforiakokemukset voivat voimistua edelleen.

Määrälliset vastaukset

Kehoon liittyvää dysforiaa koki ainakin jossain määrin 41 % vastaajista. Eri mieltä asiasta oli vähän pienempi osuus vastaajista. (taulukko 14)

Taulukko 14. Vastaajien ahdistus identiteettiä vastaamattomasta kehosta. n = 159

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Transfeminiinit kokivat kehodysforiaa muita identiteettiryhmiä enemmän (p < 0,001). Cd/tiitit kokivat sitä muita vähemmän (p < 0,001), mutta heistäkin noin 30 %:lla oli ainakin jossain määrin kehodysforiakokemuksia. Kokemukseltaan maskuliiniselle alueellekin asettuvista cd/tiiteistä 17 % ilmoitti kokevansa kehodysforiaa jossain määrin.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Ristiinpukeutujien transnaisia harvinaisempi, mutta kuitenkin joillakin ilmenevä kehodysforia tunnetaan myös tutkimuskirjallisuudessa (Docter ja Fleming 2001; Hsu ym. 2026). Hsun tutkimusryhmän tulosten perusteella sukupuolidysforiassa on erittäin merkitsevä ero transvestiittimiesten ja transfeminiinien välillä (Hsu ym. 2026). Kyseisen tutkimuksen vertailussa olivat mukana myös ne transfeminiinit, joilla ei ole ristiinpukeutumishistoriaa.

2.3.7 Haaveet kehon muutoksista identiteetin mukaiseksi

Ristiinpukeutujilla voi olla haaveita identiteetin mukaisesta kehosta. Tämä voi johtua siitä, että sitä olisi mukavampi katsoa ja sen avulla olisi helpompi eläytyä ristiinpukeutumisen tuomiin mielikuviin itsestä. Tämän ohella se voi liittyä myös jatkuvampaan kokemukseen väärästä kehosta.

Määrälliset vastaukset

Yli puolella vastaajista oli haaveita kehon muutoksesta ja vajaalla kolmanneksella sellaisia ei pahemmin ollut (taulukko 15). Haaveilijoita oli siis enemmän kuin kehodysforiasta kärsiviä, mikä kertoo, että ne ovat vain osin päällekkäisiä asioita.

Taulukko 15. Vastaajien haaveet kehonmuutoksesta identiteetin mukaiseksi. Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 158 vastaajaa.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Transfeminiinit haaveilivat kehon muutoksesta muita identiteettiryhmiä enemmän (p < 0,001), cd/tiitit muita vähemmän (p < 0,001). Ei lainkaan julkisesti elävät haaveilivat siitä muita vähemmän (p < 0,05).

2.3.8 Harkinta ja toimenpiteet kehon muokkaamisesta identiteetin mukaiseksi

Osalla ristiinpukeutujista on kehodysforia, joka voi kaivata lääketieteellisiä toimenpiteitä. Osalla tämä kehitys johtaa toimiin kehon korjaamiseksi.

Määrälliset vastaukset

Haaveita vakavammin oli vähintään harkinnut kehon korjaamista kolmannes vastaajista, ja 7 % oli ryhtynyt toimiin (taulukko 16). Eri mieltä oli haaveiluun ja kehodysforiaankin verrattua suurempi osuus vastaajista.

Taulukko 16. Vastaajien harkinta ja toimet kehon korjaamiseksi identiteettiä vastaavaksi. n = 159

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Transfeminiinit olivat harkinneet kehon korjausta muita useammin (p < 0,001) ja cd/tiitit muita vähemmän (p < 0,001). Muihin mahdollisesti syrjintää kokeviin vähemmistöihin kuuluvat olivat harkinneet tai panneet toimeen kehon korjauksen muita useammin (p < 0,05). Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat haaveilivat, suunnittelivat tai toteuttivat kehon korjauksia muita useammin (p < 0,01).

Kehonkorjauksen suhteen oli jonkinlainen ero asuinaluetyypin perusteella: kukaan ei ollut ryhtynyt toimiin maaseutualueilla.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Hsun työryhmän tulosten mukaan (Hsu ym. 2026) transfeminiinien ero kehonkorjausten määrä on erittäin merkitsevästi ristiinpukeutuvien miesten vastaava suurempi. Kuten tässäkin kyselyssä, myös siinä jotkut ristiinpukeutujamiehiksi luokitellut olivat läpikäyneet kehoa muokkaavia lääketieteellisiä hoitoja.

2.3.9 Pukeutumisen eroottinen ulottuvuus

Transilmiötä on pyritty patologisoimaan siihen erityisesti kehitetyllä autogynefilia-käsitteellä. Sillä kuvataan miehen eroottista kiinnostusta itseensä naisena (Blanchard 1989). Termin haasteena on toisaalta se, että merkittävällä osalla mieheksi syntymässä määritellyistä transihmisistä – varsinkaan transnaisista – identiteetti ei liity seksuaaliseen kiihottumiseen. Toisaalta monet cisnaisetkin täyttävät autogynefilian kriteerit (Moser 2009). Ja totta kai ihmisillä on useimmiten seksuaalinen kiinnostus, mutta sillä on paljon muitakin lähtökohtia kuin autogynefilia.

Pukeutumisen eroottinen ulottuvuus on kuitenkin läsnä monilla ristiinpukeutujilla. Transvestisessa fetisismissä se on tärkein asia, muissa tapauksissa sillä on vähäisempi tai olematon rooli.

Naiselliseen laittautumiseen liittyvä eroottinen puoli mieheksi kasvatetun yksilön kohdalla on voimakkaasti kulttuurisesti tuettua. Paljon naisellisuutta korostavista asioista on suunniteltu tarkoituksellisesti miehiä eroottisesti houkuteltavaksi.

Eroottiseen kiihottumiseen on monta erilaista valmiiksi tuotettua mallia, kuten alistaminen, erityisesti naisen tekemä pakkofeminisaatio, jossa oma rooli siinä esimerkiksi avuton tyttöparka sissy tai seksikkäästi pukeutuva sisäkkö. Näille malleille on netissä tarjolla suuri määrä fantasiafiktiota ja fyysisiä kaupallisia palveluja, jotka voivat vahvistaa ehdollistumista niistä saatavaan seksuaaliseen nautintoon.

Ristiinpukeutumisen eroottinen ulottuvuus korostuu murrosiässä (Brown 2025; Croughan ym. 1981). Sitä esiintyy toisaalta myös silloin, kun pukeutumiseen liittyy kaapissa ollessa vaaran, jännityksen ja ”kielletyn” tunne. Eroottisen latauksen merkitys vähentyy monien ristiinpukeutujien kohdalla iän myötä, salailun ja tabu-statuksen kadotessa ja mahdollisuuksien lisääntyessä elää identiteetin mukaisesti avoimesti ja rauhassa. Tällöin se korvautuu usein kokonaisvaltaisemmalla rentoutumisen tunteella ja euforialla siitä, että saa olla oma itsensä (esim. Gramlich 2013). Joillakin eroottinen puoli pysyy tärkeimpänä läpi elämän.

Valtaosalla eroottisen puolen toteuttaminen tapahtuu kotona muilta salassa. Osa ristiinpukeutujista toteuttaa eroottista puoltaan kinky-piireissä, joissa on myös mahdollista tavata toisia kinky-ihmisiä.

Määrälliset vastaukset

15 % vastaajista ilmoitti eroottisen ulottuvuuden olevan pukeutumisen tärkein asia. Reilusti yli puolella se oli olemassa, mutta ei tärkeimpänä, tai se oli kadonnut iän myötä. 22 %:lla vastaajista ei ollut pukeutumiseen suoraan liittyvää eroottista ulottuvuutta. (taulukko 17)

Taulukko 17. Vastaajien ilmoitus pukeutumisen eroottisesta ulottuvuudesta.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 157 vastaajaa.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Eroottinen ulottuvuus oli cd/tiiteille muita identiteettiryhmiä useammin tärkein asia (p < 0,01). Transfeminiineillä pukeutumisen eroottinen ulottuvuus oli muita identiteettiryhmiä useammin jo poistuneessa muodossa (p < 0,01).

Vastaajilla, joilla pukeutumisen eroottinen ulottuvuus oli kadonnut, oli muita enemmän kehodysforiaa (p < 0,05). Kehodysforian ja eroottisen ulottuvuuden välillä oli muitakin vastaavansuuntaisia, mutta ei merkitseviä yhteyksiä.

Niiden, joilla eroottinen ulottuvuus oli vähentynyt, määrä kasvoi nuorimmasta vanhempaan ikäluokkaan yli kaksinkertaiseksi (r = 0,99). Niiden määrä, joilla ominaisuus on, mutta ei tärkein, putosi iän myötä neljänneksen (r = 0,997). Niiden vastaajien määrä kaksinkertaistui iän mukana, jotka kertoivat, että eroottinen puoli ei liity pukeutumiseen (r = 0,95).

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Hsu tutkimusryhmineen raportoi eroottisen elementin (tuossa tutkimuksessa nimellä autogynefilia) olosta ennen kaikkea ristiinpukeutujamiehillä, mutta myös jossain määrin transfeminiineillä (Hsu ym. 2026). Tulos vastaa kutakuinkin tämän kyselyn havaintoja. Tässä kyselyssä havaitut ikään liittyvät muutokset ovat myös linjassa tutkimuskirjallisuuden tulosten kanssa (Brown 2025; Croughan ym. 1981).

2.3.10 Henkilökohtaisia syitä ristiinpukeututumiselle

Syyt ja tuntemukset ristiinpukeutumisen yhteydessä liittyvät jonkinlaiseen kokemukseen syntymässä määriteltyyn nähden toisesta sukupuolesta. Motiiveista muodostui selkeitä ryhmiä.

Avoimet vastaukset

Useissa avoimissa vastauksissa esiintyi erilaisia positiivisia kuvauksia kokemuksesta:

- rauhoittava

- rentouttava

- stressiä purkava ja ahdistusta lievittävä

- sisäinen rauha sieluun

- vapautta miesroolin rajoitteista ja tabuista

- hyvä olo

- ilo

- lomalla arkiminästä

- tuntuu hyvältä olla nainen

- mahdollisuus toteuttaa omaa naismakua

- ihana tunne, jota ei muuten koe

- jännitys

Identiteettiä tukevia kuvauksia olivat mm. seuraavat:

- tuntuu omalta itseltä

- tuntuu oikealta

- tunne, että on kokonainen ihminen

- luonnehdinnat, joissa ilmenee minuuden vahvistaminen

- naiseus on osa minua

- uteliaisuus siitä, miltä näyttää ja tuntuu eri tilanteissa

- sisäinen halu, jonka syytä tai taustaa en ole koskaan pystynyt selvittämään

- halu olla vallitsevien sukupuolinormien ulkopuolella ja sekoittaa niitä (ei-binäärit vastaajat)

Osa korosti tarvetta peittää miehinen ulkomuoto. Tähän teemaan liittyi myös kateus naisia kohtaan, joilla on vapaus valita pukeutumistyyli laajemmalla skaalalla. Toiset kiinnittivät huomiota laittautumisen tuomaan esteettiseen mielihyvään – yksi kuvasi toimenkuvaansa pukeutumistaitelijaksi.

Muutama vastaaja kuvasi pukeutumiseen liittyvää eroottista kiihotusta ja eräät heistä myös orgasmia. Tapahtuman eroottisuutta kuvattiin myös seksuaalisen lisäpotkun antajana tavalla, joka on enemmän yhteydessä identiteettiin kuin yksittäiseen tapahtumaan. Tätä lähellä olivat vastaukset, joissa kuvattiin halua olla seksuaalisesti vetovoimainen. Yksi vastaaja kertoi pukeutumisen liittyvän vain alistumissessioihin.

Eräät vastaukset käsittelivät uskottavaa ulkomuotoa. Sen katsottiin helpottavan arkea identiteetin mukaisessa ulkoasussa ja myös vähentävän väkivallan riskiä. Yksi vastaaja kuvasi pukeutumista hauskanpidoksi ilman mitään varsinaista yhteyttä identiteettiin.

2.3.11 Virallisen etunimen sukupuoli

Vuonna 2019 uudistunut nimilaki mahdollistaa perustellulla anomuksella naiselle sukupuolitetun etunimen miehelle ja päinvastoin tai etunimen, jossa on miehelle ja naiselle sukupuolitettuja nimiä sekaisin. Sukupuolineutraaleja nimiä voi käyttää vapaasti. Nimi on sukupuolineutraali, kun se on käytössä vähintään viidellä juridisella miehellä ja naisella.

Määrälliset vastaukset

Valtaosalla vastaajista oli miesnimi. Seitsemällä pojaksi ja kaikilla tytöksi syntymässä määritellyillä oli naisnimi. Sukupuolineutraalien ja mies-naisnimien yhdistelmänimien osuus oli hyvin vähäinen. (taulukko 18)

Taulukko 18. Vastaajien virallisen etunimen sukupuoli. n = 159

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Noin kolmanneksella transfeminiineistä oli naisnimi. Valtaosalla ei-binäärejä oli syntymäsukupuolen mukainen etunimi ja sukupuolineutraali oli harvinainen. Tämä ei vastanne koko ei-binäärisen väestön tilannetta, mutta tähän kyselyyn vastasikin heistä erityinen osajoukko, josta esimerkiksi puuttuivat miltei kokonaan naiseksi syntymässä määritellyt ei-binäärit.

Sukupuolineutraalit ja mies-naisnimet osuivat kaikki feminiiniselle identiteettialueelle. Kaikki vastaajat, joilla oli sukupuolineutraaleja nimiä, kuuluivat muihin mahdollisesti syrjintää kokeviin vähemmistöihin.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Suomessa miehillä on tilastoinnin perusteella sukupuolineutraaleja nimiä n. 22 % ja naisilla n. 2,4 % (Nimipaivat.fi). Sukupuolineutraaleiksi nimiksi tilastoituvat kuitenkin kaikki sellaiset nimet, jotka ovat väestötietojärjestelmän tietojen mukaan käytössä molempaa juridista sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla henkilöllä (Etu- ja sukunimilaki 946/2017). Tästä johtuen listalla on paljon periteisesti sukupuolitetuksi ajateltuja etunimiä. Kun miesten listasta poistaa ilmeiset miehen nimet, sukupuolineutraalien etunimien käyttävien miesten määrä asettuu kahdeksan prosentin paikkeille. Se on paljon suurempi kuin tässä kyselyssä ilmoitettujen sukupuolineutraalien nimien osuus.

2.3.12 Etunimen muutos

Etunimen muutos edellyttää Digi- ja väestövirastolle osoitetun anomuksen, joka sisältää pätevän perustelun muutokseen. Vuoden 2023 translain mukainen sukupuolen vahvistamisprosessi sisältää etunimen muutosmahdollisuuden osana prosessia.

Määrälliset vastaukset

9 % vastaajista aikoi muuttaa tai oli muuttanut etunimensä identiteettinsä mukaiseksi. Yli kolme neljännestä ei sitä aio tehdä, ja loput harkitsivat asiaa. (taulukko 19)

Taulukko 19. Vastaajien aikeet ja toimet etunimen muuttamiseksi identiteettiä vastaavaksi.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 156 vastaajaa.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Noin kolmannes transfeminiineistä oli muuttanut etunimensä, toinen kolmannes aikoi muuttaa tai harkitsi muutosta ja kolmas kolmannes ei aikonut muuttaa sitä. Cd/tiiteistä 93 % ei aikonut muuttaa, ja vain yksi oli muuttanut etunimensä. Kaikki maskuliinisella alueella identiteetiltään olleet kertoivat, että eivät aio muuttaa etunimeään. Ei-binääreistäkään 62 % ei aikonut muuttaa etunimeään, ja vain yksi oli sen muuttanut. Erot identiteettiryhmien välillä olivat erittäin merkitseviä.

Nimenmuutosta oli vähintään harkittu yleisemmin pääkaupunkiseuduilla ja muissa suurissa kaupungeissa muihin asuinaluetyyppeihin verrattuna (p < 0,05).

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Suomessa etunimen muutoksia toisen sukupuolen mukaisiksi tai sukupuolineutraaleiksi ei erikseen tilastoida. Kansainvälisesti tilanne on niin kirjava, että sieltä on vaikea ottaa järkevää vertailukohtaa.

2.3.13 Juridisen sukupuolen vahvistaminen

Translain päivittämisen yhteydessä vuonna 2023 mahdollistui juridisen sukupuolen vahvistaminen ilman lääketieteellisiä tutkimuksia ja toimenpiteitä. Vahvistaminen vaatii hakemukseen liitettävän selvityksen sukupuolestaan ja kuukauden harkinta-ajan ennen lopullista muutosta. Osa nykyisistä ja entisistä ristiinpukeutujista on käyttänyt tätä mahdollisuutta hyväkseen.

Määrälliset vastaukset

Juridisen sukupuolen vahvistaneita vastaajia oli vieläkin vähemmän kuin etunimen muuttajia (taulukko 20). Vahva mielipide siitä, että ei aio ryhtyä tähän toimeen, oli likimain yhtä yleinen molemmissa kysymyksissä.

Taulukko 20. Vastaajien aikeet juridisen sukupuolen vahvistamiseksi.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 157 vastaajaa.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Transfeminiineistä vajaa kolmannes oli vahvistanut, runsas kolmannes oli harkinnut ja toinen runsas kolmannes ei aikonut vahvistaa juridista sukupuolta. Muissa identiteettiryhmissä kukaan ei ollut vahvistanut sukupuoltaan. Ei-binääreistä alle puolet aikoi vahvistaa, cd/tiiteistä alle viidennes. Kaikki maskuliinisella alueella identiteetiltään olleet kertoivat, että eivät aio vahvistaa juridista sukupuoltaan. Erot identiteettiryhmien välillä olivat erittäin merkitseviä.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Hsun työryhmän tutkimustulosten mukaan (Hsu ym. 2026) transfeminiinien tekemien sukupuolen juridisten vahvistamisten määrä on erittäin merkitsevästi ristiinpukeutuvien miesten vastaava suurempi. Tämä vastaa myös tämän kyselyn tuloksia.

2.4. Identiteetin avoimuus ja ympäristön reaktiot siihen

Ristiinpukeutujat ovat suurista sateenkaarivähemmistöryhmistä ehkäpä kaikkein eniten kaapissa. Syy tähän on valtaosin ”mies mekossa” – stigman aiheuttama häpeän tunne, joskin monilla ei ole yksinkertaisesti tarvetta esittäytyä muille. Monille niille, joilla eroottinen ulottuvuus on keskeinen osa pukeutumista, kotona pysyminen on ollut myös luonteva ratkaisu.

Jos ristiinpukeutuminen alkaa jo varhaislapsuudessa, se on aluksi tyypillisesti avointa ja vailla siihen liitettyä häpeää. Hyvin yleisesti saatu negatiivinen palaute tai muu ympäristön ilmaisema halveksunta asiaa kohtaan saa useimmat piilottamaan sen teiniaikoina, ja tekee pukeutumisesta samalla satunnaista. Kokonaisvaltaisen pukeutumisen hetki – jos sellaista koskaan tuleekaan – voi koittaa hyvin erilaisen viiveen jälkeen sen mahdollistuessa esimerkiksi itsenäistymisen myötä. (esim. Leinonen 2003; 2005)

Osalla kuitenkin ristiinpukeutujan identiteetti vaatii laajempaa elinpiiriä, jolloin se liittyy aiempien salaisten kokemusten sijasta enemmän ihmissuhdeverkostoihin (Leinonen 2005). Se voi rajautua perheeseen, naapurustoon, usein aluksi vieraaseen ja rohkeuden kasvaessa omaan asuinalueeseen ja työpaikalle. Pieni osa ristiinpukeutujista liikkuu kaikkialla omassa elinpiirissään ja on integroitunut paikallisiin instituutioihin, kuten tanssiryhmiin tai naisjärjestöihin.

Toisaalta osa kipuilee julkisuuden ja salailun välillä peläten asian paljastuvan siellä, missä he eivät halua sen paljastuvan – salailu sekä häpeä, pelko paljastumisesta ja hylätyksi tulemisesta vaikuttavat ulostuloprosessin vaiheisiin ja tapoihin. Tämä aiheuttaa merkittävää psyykkistä kuormitusta, vaikka usein pelot siitä, mitä paljastumisesta seuraa, ovat todellisia riskejä paljon suurempia. Huonosti yhdenvertaisuusasiat sisäistäneillä työpaikoilla sekä paljastuminen itsessään että ilmaantuminen sinne identiteetin mukaisesti pukeutuneena voivat kyllä aiheuttaa vakaviakin seuraamuksia. Toisenlaisilla työpaikoilla omana itsenä ilmaantuminen voi taas olla iloisesti vanhoja normeja ja valtarakenteita särkevä tapahtuma. (ks. myös Thanem ja Wallenberg 2014)

"Läpimenon" eli uskottavasti identiteetin mukaisen sukupuolen edustajana esiintymisen tarve vaihtelee paljon yksilökohtaisesti. Jotkut ristiinpukeutujat hakevat sulautumista rennommin joukkoon ja toiset haluavat etupäässä välttyä häirinnältä. Kokemus onnistuneesta läpimenosta lisää itseluottamusta.

Läpimeno liittyy myös dysforiaan: kun lähdettäessä ulos tavoitteena on mennä läpi identiteettinsä edustajana, monia ahdistaa se, että kokee itse näyttävänsä ihan joltain muulta. Toiset taas hyväksyvät sen, että heidät nähdään yksinkertaisesti miehinä naisten vaatteissa, ja he keskittyvät siksi ilmaisemaan itseään sellaisena, mitä ajattelevat olevansa – tai jäävät tästä syystä kokonaan kotiin. Tässä suhteessa hyvin monet aliarvioivat läpimenevyyttään.

Ristiinpukeutujilla on keinovarastona läpimenoon katu-uskottava (ei liian huomiota herättävä) toisen sukupuolen asukokonaisuus, meikki/parta ja peruukki/kampaus. Kehon muotoja voi muokata lisäämällä identiteetin mukaisia ja piilottamalla syntymäsukupuolen mukaisia piirteitä. Läpimenevyyttä parantaa identiteetin mukaiselle sukupuolelle tyypillinen liikkuminen ja elekieli, mutta tässä asiassa ainakaan naiseksi ristiinpukeutuvat miehet eivät ole keskimäärin kovin harjaantuneita.

Läpimeno riippuu paljon siitä, mitä kukin tekee kodin ulkopuolella. Kadun ja kauppojen vilinässä harva kiinnittää huomiota muihin siellä liikkuviin, ja näin läpimenon mahdollisuudet ovat suuret, jos olemus ei ole kovin huomiota herättävä. Tilanteet, joissa joutuu keskustelemaan muiden kanssa, ovatkin sitten haasteellisempia. Ristiinpukeutujat eivät ole yleensä satsanneet paljon identiteetin mukaisen äänen hallitsemiseen.

2.4.1 Identiteetin mukaisesti laittautuneena oleminen vain piilossa muiden katseilta

Määrälliset vastaukset

18 % vastaajista kertoi elävänsä identiteettinsä kanssa täysin neljän seinän sisällä. Muiden heidän vastaustensa perusteella on kuitenkin pääteltävissä, että osa heistä oli ollut avoimempia jossain vaiheessa elämäänsä.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Feminiiniselle alueelle identiteetiltään sijoittuvat olivat muita vähemmän täysin kaapissa (p = 0,05). Noin joka kymmenes ei-binääri ja transfeminiini oli täysin kaapissa, cd/tiiteistä joka viides. Yliopistokoulutuksen saaneet olivat muita vähemmän kaapissa (p < 0,01). Miesenemmistöisillä työpaikoilla työskentelevät tai opiskelevat olivat muita enemmän kaapissa (p < 0,01).

Ei lainkaan julkisesti elävien identiteetin mukaisen elämän rajoitteet näkyivät muihin verrattuna laajasti elämisen avoimuutta luotaavissa kysymyksissä. He myös haaveilivat vähemmän kehon muutoksesta identiteetin mukaiseksi, missä syynä voivat olla sekä erot identiteetissä, että sopeutuminen maailmaan, jossa moisen haaveilun toteuttaminen ei ole realistista. He osallistuivat muita vähemmän fyysisten vertaistapaamisten lisäksi myös netissä ja lähiseudulla, ja he kokivat hyötyvänsä muita vähemmän auttavista puhelimista. Tämä kaikki ei kuitenkaan näkynyt heikompana tyytyväisyytenä elämään identiteetin kanssa.

Kaikki ei lainkaan julkisesti elävät eivät aikoneet toimia niin lopun elämäänsä; eräät heistä olivat mm. harkinneet etunimen muutosta ja juridisen sukupuolen vahvistamista.

2.4.2 Varotoimet ulkoillessa

Määrälliset vastaukset

Vaikka edellisessä kysymyksessä vastaajat ilmoittivat liikkuvansa neljän seinän ulkopuolellakin, näyttää siltä, että myös kodin ulkopuolella liikkuminen on valtaosin hyvin kontrolloitua: 44 % ilmoitti tekevänsä sen äärimmäisen varovasti, 34 % ei varonut erityisesti esimerkiksi tuttujen kohtaamista (taulukko 21).

Taulukko 21. Vastaajien ilmoitukset ulkona ollessaan, miten vapaasti ovat sen tehneet.

Prosentit laskettu kaikista vastaajista (n = 159).

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Cd/tiitit liikkuivat kotiovien ulkopuolella muita varovammin (p < 0,05) ja transfeminiinit muita vapaammin (p < 0,01). Miesenemmistöisillä työpaikoilla työskentelevät olivat muita enemmän valikoidusti ulkona tai julkisissa tiloissa sen sijaan, että olisivat olleet siellä vapaasti (p = 0,054). Samaa juridista sukupuolta olevien kanssa suhteessa olevat olivat olleet muita vapaammin (p < 0,01)

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Euroopan perusoikeusvirasto FRA:n vuoden 2019 kyselyn mukaan 18 % transihmisistä kertoi aina tai usein välttävänsä ilmaisemasta sukupuoltaan fyysisesti, koska pelkää sen aiheuttavan häirintää tai muuta kielteistä käytöstä. Harvoin sukupuoltaan vältti ilmaisemasta 37 % ja ei koskaan 46 % (Pihlajamaa 2021). Tässä kyselyssä kysymyksenasettelu oli hieman toisenlainen, mutta karkeasti ottaen kaikkein varovaisin osuus vastaajista oli molemmissa samaa luokkaa, ja kokonaan avoimesti elävien määrä FRA:n kyselyssä jonkin verran korkeampi.

Lehtosen tutkimuksen mukaan maaseudulla asuvat opiskelijat salaavat identiteettinsä muita useammin (Lehtonen 2021). Tämä ero ei näkynyt tässä kysymyksessä, mutta tuli esiin muissa identiteetin avoimuuteen liittyvissä kysymyksissä.

2.4.3 Ulkoasu julkisesti identiteetin mukaisesti ollessa

Kotona ollessaan ristiinpukeutujilla on rajaton mahdollisuus etsiä identiteettiään vastaavia tai hakevia ulkoasuja. Tämä saattaa muistuttaa pikkutyttöjen prinsessaleikkejä, joissa etsitään samalla omaa tyyliä. Erityisesti identiteetin juuri ilmaantuessa voidaan ajatella ristiinpukeutujan katsovan itseään peilistä syntymässä määritellyn sukupuolen edustajana. Miehen kohdalla tämä voi tarkoittaa ihastumista vaatteisiin ja asusteisiin, joiden tarkoitus on alun perinkin miellyttää miehistä silmää. Jos ristiinpukeutumisen tavoite on eroottisen nautinnon saaminen, se luonnollisesti ohjaa myös tyyliä. Tarve peittää miehisiä kehonpiirteitä voi myös johtaa ylilyönteihin, jotka paljastavat enemmän kuin peittävät. Kokemuksen lisääntyessä ja joskus myös identiteetin muuttuessa katse saattaa muuttua tyypillisemmin identiteetin mukaiseksi ja ulkoasu onnistuneemmin naisen oloiseksi.

Ristiinpukeutujat saattavat joissakin tapauksissa pukeutua korostetun androgyynisti. Osa heistä hämärtää ja haastaa tällä tarkoituksellisesti sukupuolinormeja. Osa taas pitää vain joitakin identiteettiin liittyviä vaatekappaleita tai asusteita siksi, että eivät jostain syystä koe voivansa esiintyä täysin sen mukaisessa ulkoasussa.

Osa ristiinpukeutujista käyttää joko realistista silikonimaskia tai jopa kokonaista feminiiniset muodot antavaa silikonipukua. Tällainen tapa poistaa tehokkaasti mahdollisesti häiritseviä miehisiä piirteitä ja tekee kantajansa tuntemattomaksi vastaantulijoille.

Drag queenin olemus poikkeaa edellä kuvatusta melkoisesti. Tällöin peiliin itseään tiirailee tyypillisesti homon katse. Lopputulos on yleensä taidokasta meikkiä, kehon muokkausta, asuja ja liikekieltä myöten. Se on kuitenkin samalla reilusti ylilyövä, eikä pyrikään läpimenoon.

Drag king –ilmiö näkyy etupäässä esityksissä ja sille muuten sopiviksi katsotuissa paikoissa. Osalla kingeistä asia on kuitenkin osa identiteettiä, mikä saattaa näkyä ulkoisessa olemuksessa esitysten ulkopuolellakin. Yksi sellainen piirre on hiukset, jotka heillä on useimmiten samanpituiset arjessa ja esityksissä. Jos ne siis ovat esityksessä lyhyet, ovat ne sitä yleensä siviilissäkin. (esim. Auger ym. 2026).

Määrälliset vastaukset

Vastaajista runsaan neljänneksen ulkoasu ulkona oli joko androgyyni tai muuten vain osin identiteettiä vastaavan sukupuolen mukainen. Loput ulkona liikkuvista oli pukeutunut perusteellisemmin identiteettiä vastaavan asuun. (taulukko 22)

Taulukko 22. Vastaajien ulkoasu julkisilla paikolla ollessa.

Prosentit on laskettu tähän kysymykseen vastanneista, n = 115.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Identiteettiryhmien välillä ei ollut olennaisia eroja. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kertoivat olevansa muita useammin androgyynisti tai vain osin identiteettiä ilmaisevasti pukeutuneita (p < 0,05)

2.4.4 Vierailut ravintoloissa identiteetin mukaisessa ulkoasussa

Ravintolassa käynti on hyvä mittari sille, miten avoimesti ristiinpukeutuja liikkuu ympäristössään. Ympäristössä kohdattujen muiden ihmisten juopumus ja muu illan huuma tekevät vuorovaikutuksesta peittelemättömämpää ja joskus myös vaarallisempaa, mikä rajoittaa arempien ristiinpukeutujien ravintolassa vierailujen muotoja.

Määrälliset vastaukset

Kaikista vastaajista 22 % kertoi käyvänsä identiteettinsä mukaisessa ulkoasussa ravintoloissa enemmän tai vähemmän varoen, ja 16 % teki sen vapaammin (taulukko 23).

Taulukko 23. Vastaajien ilmoitus avoimuudestaan heidän vieraillessaan ravintoloissa identiteetin mukaisesti pukeutuneena.

Prosentit kaikista vastaajista, tässä kysymyksessä n = 135

Avoimet vastaukset

Valtaosa avoimista vastaajista kertoi omalla mukavuusalueellaan tapahtuneiden ravintolavierailujen onnistuneen niin henkilökunnan kuin muiden asiakkaiden suhteen hyvin. Pienemmillä paikkakunnilla vierailut olivat herättäneet ahdistavaa tuijottelua ja supattelua. Humalaiset miehet olivat olleet ongelma useammalle. Sukupuolitettuja wc-tiloja oli myös kaihdettu.

Yksi vastaaja ilmoitti ottavansa ilon irti bilepaikoissa käymisestään:

Käyn vähän väliä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa (keikkapaikat, tapahtumasalit, biletilat, ...), joissa arkista näyttävämpi pukeutuminen on mahdollista ja joissa muukin yleisö yleensä panostaa olemukseensa, jolloin yleisössäkin on kiinnostavaa nähtävää.

Toinen kertoi varautuneensa uhkaavia tilanteita varten maskuliinisin avuin:

Minulla on parta ja projisoin maskuliinisuutta siinä määrin, että en useinkaan koe mitään uhkaa. Niinä kertoina, kun joku on jotain negatiivista sanonut, olen osoittanut olevani valmis puolustamaan itseäni fyysisesti, ja tilanne on mennyt siten ohi.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Ravintolassa käynnit avoimesti 3-kertaistuivat iän myötä (r = 0,93). Samaa juridista sukupuolta olevien kanssa suhteessa olevat olivat olleet muita vapaammin (p < 0,05) ja miesenemmistöisillä työpaikoilla työskentelevät muita enemmän valikoidusti (p < 0,01).

2.4.5 Vertaisten tapaaminen avoimesti omana itsenä

Monille ristiinpukeutujille vertaisten tapaaminen on erittäin tärkeää sen tunteen poistamiseksi, että on aivan yksin identiteettinsä kanssa. Tapaaminen voidaan toteuttaa eri tavoin riippuen siitä, miten avoimesti itse uskaltaa tai haluaa elää.

Vertaisten tapaaminen voi merkitä myös ensimmäistä askelta tämän ominaisuuden hyväksymisessä itsessään. Toisaalta uskallus toisten tapaamiseen kasvaa sen mukana, kun oma itsetunto ja itsensä hyväksyminen ovat kasvaneet sitä varten riittävästi (Leinonen 2005). Jos näin ei tapahdu, ne, jotka tapaamisista eniten hyötyisivät, jäävät vaille kaipaamansa tukea.

Määrälliset vastaukset

Kaikista vastaajista runsas neljännes kertoi tapaavansa vertaisiaan lähinnä sille tarkoitetuissa suljetuissa tilaisuuksissa. Vajaa kymmenes tapaa tämän lisäksi julkisesti turvallisen oloisissa tilaisuuksissa ja viidennes muutenkin vapaa-ajalla. (taulukko 24).

Taulukko 24. Vastaajien ilmoitus avoimuudesta vertaisia tavattaessa.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tämän kysymyksen vastaajien n = 134.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

”Olen tavannut vertaisiani avoimesti” –vastaukset lisääntyivät iän myötä noin nelinkertaiseksi (r = -0,97). Samaa juridista sukupuolta olevien kanssa suhteessa olevat olivat tavanneet vertaisiaan muita vapaammin (p < 0,001).

2.4.6 Kumppanille kertominen

Ristiinpukeutuminen on pari- tai kumppanuussuhteessa periaatteessa koko ajan läsnä. Jos se salataan, se johtaa kaksoiselämään suhteen sisällä, ja vaatii erilaisia yksityisyyden (oma tila, aika tai raha) tarpeita (Leinonen 2005). Siitä lähtien, kun asia tulee ilmi, siitä tulee näkyvämpi osa suhdetta. Se heijastuu monesti myös eroottiseen kanssakäymiseen, esimerkiksi kumppanin mielikuvissa ristiinpukeutujan sukupuolesta. Siksi tieto tästä ominaisuudesta voi olla hyvin tärkeä suhdetta muodostettaessa.

On yleistä, että miehet eivät kerro puolisolleen ristiinpukeutumisestaan pelätessään, että heidän kumppaninsa lopettaa suhteen. Kyse on pohjimmiltaan häpeästä ja pelosta hylätyksi tulemisesta, ja häpeää voi lisätä paljastuva ajan ja rahan kulu (Leinonen 2005). Tähän liittyy usein pelko siitä, että puoliso käyttäisi asiaa hyväkseen ja ristiinpukeutujaa julkisesti häpäistäkseen erotilanteessa. Monet asian puolisolta salanneet ajattelevat suojelevansa sillä lapsiaan. Pelon ja häpeän tunteet tekevät usein kertomisesta yhä vaikeamman, jolloin asia tulee lopulta julki vahingossa tai pakon edessä suhdetilanteen kriisiytyessä. Tällaisen kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi se, että kumppani on aavistanut jotain epäilyttävää tapahtuvan, ja tehdä siitä omia johtopäätöksiään. Näistä tyypillisin on epäily toisesta naisesta (esim Leinonen 2005).

Määrälliset vastaukset

Pari- tai monisuhteessa olevista merkittävä enemmistö on kertonut identiteetistään kumppanille vasta parisuhteen kestettyä jo jonkin aikaa (taulukko 25). Vajaa kolmannes kertoi kertoneensa siitä jo heti suhteen alkuvaiheessa. Osa kuvasi omasta elämästään molempia tilanteita, ja osa ei ollut kertonut lainkaan asiasta puolisolle.

Taulukko 25. Vastaajien ilmoitus siitä, oliko kumppani tiennyt heidän identiteetistään suhteen alkaessa tai sitä ennen. vai vasta myöhemmin.

Prosentit laskettu pari- tai muussa kumppanuussuhteessa jossain vaiheessa elämäänsä olleiden määrästä, n = 122.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Ei lainkaan julkisesti elävät olivat olleet kaikki kaapissa myös puolisolleen suhteen alkaessa

Se, että on kertonut kumppanille identiteetistään vasta suhteen jo kestettyä jonkin aikaa, lisääntyi vastaajien iän myötä 9-kertaiseksi (r = 0,98). Toisaalta iän myötä puolisolle kertominen suhteen alkutaipaleella 3-kertaistui (r = 0,83). Kyseessä on kaksi rinnakkaista trendiä, jotka toteutuivat eri parisuhteissa.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Leinosen mukaan hyvin suuri osa parisuhteessa elävistä transvestiiteista ei koskaan kerro puolisolleen identiteetistään (Leinonen 2005). Colemanin vuonna 1996 julkaistun tutkimuksen mukaan 74 % transvestiittien kumppaneista tiesi asiasta (Coleman 1996). Tämän kyselyn vastaajista puolisoille kertoneiden osuus oli molempia aiempia tutkimuksia korkeampi, mikä kuvannee maailman muuttumista viimeisten vuosikymmenten aikana. Docterin tutkimuksessa 29 % tiedon saaneista puolisoista oli saanut sen ennen avioliiton solmimista ja 62 % sen solmimisen jälkeen (Docter 1988). Tämä suhde heti ja myöhemmin kertoneiden välillä vastaa varsin hyvin tämän kyselyn tuloksia.

2.4.7 Kumppanin suhtautuminen

Ristiinpukeutujan kumppanin syyt olla hyväksymättä pukeutumista voivat olla moninaiset. Tutkimuksissa merkittävimmiksi ovat nousseet vihan, petoksen ja pelon tunteet siitä, että asia on selvinnyt vasta suhteen alettua (Brown 1994) – se on usein yllätys, johon hän ei ole osannut varautua. Mukana voi olla myös herännyt epäluulo siitä, mitä muuta on vielä salattuna. Se voi muuttaa myös olennaisesti käsitystä henkilöstä, johon suhde on ajateltu rakennetun. Reynoldsin ja Caronin (2008) mukaan sitoutuneessa suhteessa naispuolisen kumppanin reaktio on todennäköisesti sitä negatiivisempi, mitä myöhemmin hänelle joko kerrotaan tai hän saa tietää miehensä ristiinpukeutumisesta. Kun kumppanille on kerrottu asiasta hyvissä ajoin, asia on otettu huomioon jo suhdetta rakennettaessa.

Joskus hiertäminen liittyy siihen, että kumppani tulkitsee virheellisesti ristiinpukeutumisen luonteen. Aika usein se tarkoittaa olettamaa, että kyseessä on jonkinlainen leikki tai ohimenevä villitys.

Ristiinpukeutumisesta on aika vähän ajantasaista tietoa saatavilla, mikä voi vaikeuttaa puolisoiden ymmärrystä siitä, mistä on kyse. He saattavat esimerkiksi olettaa, että heidän miehensä halu pukeutua naisiksi tarkoittaa, että he haluavat myös viehättää muita miehiä. Lisäksi puolisot saattavat ajatella, että heidän miehensä todella haluavat olla naisia. (Stayton, 1996; Leinonen 2005)

Muita syitä negatiivisiin reaktioihin ovat mm. se, että puolisoa ei kiinnosta seksi ristiinpukeutumisen yhteydessä (Brown 1994) tai pukeutumisen tuoma riittämättömyyden tunne puolison naiseudelle – hän ei aina ymmärrä, että ristiinpukeutujan itsestään luoma naiskuva ei tarkoita, että hänenkin pitäisi sellainen olla. Yksi yleinen pelko liittyy sosiaaliseen häpeään tuttavapiirissä (Reynolds ja Caron 2008). Puoliso voi kokea ristiinpukeutumisen olevan jonkinlainen uhka lapsille (Leinonen 2005). Puolison aiemmat traumaattiset kokemukset voivat nostaa pelkoja, kun kumppanista paljastuu uusia ja itselle outoja puolia (Erhardt 2013). Kriisin keskiöön voi nousta muutenkin sellaisia aiheita, jotka eivät liity varsinaisesti ristiinpukeutumiseen (Leinonen 2005). Tilannetta ei paranna se, että puolisolla on jo lähtökohtaisesti transvihamielinen asenne.

Pari- ja kumppanuussuhteissa on yleistä, että kumppanin piirre, joka on aluksi inspiroiva tai ainakin siedettävä, voi ajan kanssa muuttua suhdetta hiertäväksi rasitteeksi. Ristiinpukeutuminen on tyypillinen esimerkki tällaisesta. Aluksi jännittävältä tuntuneen yhteisen, mahdollisesti häpeän tunnetta sisältävän salaisuuden ylläpitäminen voi alkaa tuntua ajan kanssa raskaalta (ks. myös Leinonen 2005). Elettäessä läheisessä suhteessa tällaisilla asioilla on suurempi merkitys kuin esimerkiksi naapurien, ikätoverien tai työkaverien välisissä suhteissa.

Kaikkeen edelliseen nähden käänteisesti parisuhdetta tukevat avoimuus, puolison hyvä itsetunto ja seksuaalinen suuntautuminen, johon ehkä mahtuu myös ajatus seksistä feminiinisen kumppanin kanssa tai ainakin hänen puolisoihanteensa ei ole yksioikoisen maskuliininen. Näillä eväillä ristiinpukeutuminen voi olla parisuhdetta rikastuttava ja syventävä elementti. Brownin tutkimuksessa (1994) kuuden vuoden tutkimusjakson aikana tutkimukseen osallistuneista ristiinpukeutujan puolisosta yli kaksi kolmasosaa ei ollut kertaakaan harkinnut vakavasti eroa kumppaninsa ristiinpukeutumisen vuoksi huolimatta siihen sopeutumiseen liittyvistä vaikeuksista.

Määrälliset vastaukset

Kaksi kolmannesta kumppaneista, joille on kerrottu asiasta hyvissä ajoin, oli ottanut asian positiivisesti tai neutraalisti, eikä kukaan reagoinut aluksi negatiivisesti (taulukko 26). Niistä, jotka ovat kuulleet asiasta vasta myöhemmin, vastaava osuus oli vain neljännes, ja negatiivisia reaktioita oli ollut joka viidennellä.

Toisaalta tilanne oli tasaantunut ajan kanssa, kun myöhemmin asiasta kuulleiden asenteet ovat tulleet positiivisemmaksi. Heti aluksi asiasta selvillä olleiden asenteet muuttuivat myöhemmin tiedon saaneita useammin negatiivisiksi, mutta tässä määrät olivat niin pienet, että tulos voi johtua sattumasta.

Taulukko 26. Puolisoiden reaktiot tilanteissa, joissa identiteetti oli selvä jo suhteen alkuvaiheessa verrattuna tilanteeseen, jossa asia on tullut ilmi suhteen jo kestettyä jonkin aikaa.

Prosentit on laskettu näihin kysymyksiin vastanneista.

Avoimet vastaukset

Pari vastaajaa kertoi identiteettinsä paljastumisen johtaneen suhteen päättymiseen. Joissakin tapauksissa oli haettu pariterapiaa esiin nousseiden ongelmien ratkaisuun.

Yksi vastauksissa esiintyvä yleinen ilmiö oli, että puoliso pyrkii hallitsemaan tilannetta kontrolloimalla ristiinpukeutujan toimia. Vastauksissa tämä ilmeni mm.

- lupana pukeutua vain yksin ilman, että puoliso näkisi sitä

- kieltona pukeutua ulkona mm. siksi, ettei se tuottaisi häpeää tai ettei puolisoa luultaisi lesboksi

- vastakohtana edelliselle uhkauksina paljastaa asia kaikille

- vaatimuksena edetä pienin askelin

- kannustuksena silloin, jos puoliso havaitsee olemuksessa syntymässä määritellyn sukupuolen piirteitä

Moni puoliso, joilla oli aluksi vaikeuksia ymmärtää tai hyväksyä pukeutumista, alkoi ymmärtää ja hyväksyä sitä ajan myötä. Joissakin vastauksissa taas kerrottiin, kuinka aluksi hyväksyvä suhtautuminen muuttui kielteiseksi. Näissä tapauksissa puoliso on voinut luulla kyseessä olleen leikki tai joku muu ohimenevä mielenjohde.

Suhteeseen liittyvä seksi oli myös kipeä asia joissakin vastauksissa. Se oli lakannut eräillä vastaajilla, ja yksi syy tähän oli se, että puolison oli ollut vaikea hahmottaa kumppaniaan miehenä, johon hän oli alun perin ihastunut myös seksuaalisessa mielessä. Toisaalta transpuoliso saattoi luulla, että tästä olisi kyse, vaikka puolison seksuaalisen halun sammumiselle olisikin ihan muu syy.

Joidenkin vastaajien puolisot olivat olleet alun alkaen kannustavia ja hyväksyviä. Tämä oli erityisen yleistä, jos puolison seksuaalinen suuntautuminen kattoi vastaajan identiteetin eri puolet. Eräs vastauksissa ilmennyt onnistunut parisuhdemuoto oli ”tyttökaverisuhde”, jossa puolison kanssa nautitaan kaikenlaisista naisellisista asioista.

Yksi vastaaja perusteli avointa asennetta deittailussa, vaikka tunnisti sen sivuvaikutuksetkin:

Jos sitä ei heti alkuun kerro, kynnys kertomiselle kasvaa liian suureksi. Kaikki kortit pöytään heti kun tuntuu että tästä tulee jotain. Olen joskus nettideittisivustoilla laittanut kuvia joissa selviää pelin henki heti kättelyssä. Myös teksti on aina sellaista että lukija tajuaa missä mennään. Eipä tartte niitä turhia ihmisiä sitten seuloa myöhemmin. Mielummin kohtaan toisen ihmisen omana itsenäni. Toki ymmärrän että tämä saattaa myös karkoittaa hyviä kumppaniehdokkaita mutta tämän olen hyväksi havainnut.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Iän myötä kumppanien positiivinen suhtautuminen putosi puoleen (r = - 0,94). Yksittäisten vastaustyyppien frekvenssit olivat tosin hyvin alhaisia.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Colemanin vuonna 1996 julkaistun tutkimuksen mukaan 43 % niistä transvestiittien kumppaneista, jotka tiesivät asiasta, myös hyväksyi sen (Coleman 1996; Toivonen 1998). Tämän kyselyn vastauksista niiden osuus, jotka suhtautuivat asiaan vähintään neutraalisti, oli tätä selvästi suurempi – ainakin niillä, jotka olivat kertoneet asiasta jo heti suhteen alussa.

Hsun tutkimusryhmän tuloksissa (Hsu ym. 2026) parisuhdetyytyväisyys oli transvestiittimiehillä cis-miehiä erittäin merkitsevästi alhaisempi. Verrattuna cis-naisiin tai transfeminiineihin merkitsevää eroa ei kuitenkaan ollut. Vaikka tässä kyselyssä ei ollut cis-heteromiehistä koostuvaa verrokkiryhmää, on syytä olettaa, että tilanne oli samantyyppinen ainakin siinä, että cd/tiittien ja transfeminiinien välillä ei ollut merkitseviä eroja puolisoiden suhtautumisessa.

2.4.8 Vanhemmille kertominen

Vanhemmalle ristiinpukeutujapolvelle oli tyypillistä, että pukeutuminen salattiin vanhemmilta, koska oletettiin, että he eivät sellaista hyväksyisi. Paljastumiseen liittyi varsin vahvasti pelko suhteen katkeamisesta. Toisaalta silloinkin oli yleistä, että asia oli selvinnyt äidille esimerkiksi siivouksen tai vaatekaapin järjestelyn yhteydessä.

Asian piilottelu saattaa myös näkyä eri tavoin vanhemmille. He voivat tehdä tästä virheellisiä johtopäätöksiä vakavammista piiloteltavista asioista.

Määrälliset vastaukset

18 % vastaajista oli kertonut ristiinpukeutumisestaan vanhemmilleen.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Alle 35-vuotiaat olivat kertoneet vanhemmilleen yli kaksi kertaa niin usein kuin vanhemmat ikäpolvet. Ero ei ollut kuitenkaan merkitsevä (p = 0,066). Vanhemmissa ikäryhmissä päätös kertoa tai jättää kertomatta oli oletettavasti tehty jo kauan sitten, jolloin ajatus identiteetin paljastamisesta oli paljon vieraampi kuin nykyään. Feminiiniselle alueelle identiteetiltään sijoittuvat olivat kertoneet vanhemmille muita useammin (p = 0,05).

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Leinosen vuonna 2003 tekemässä opinnäytetyössä ristiinpukeutujista hyvin harvat olivat kertoneet identiteetistään vanhemmille (Leinonen 2003). Monet tosin kertoivat asian tulleen esille jo lapsuudessa, mutta sitä ei sittemmin ollut otettu puheeksi. Tämän kyselyn vastaajilla vanhemmille kertominen oli selvästi yleisempää.

2.4.9 Vanhempien suhtautuminen

Vanhemmilla on usein voimakas kuva lapsistaan, johon voi liittyä heihin asetettuja odotuksia. Useimmiten ne odotukset eivät sisällä ajatusta, että lapsi ei olekaan sinut sen sukupuolen kanssa, johon hänet on kasvatettu. Pukeutumisen paljastuminen voi nostaa erilaisia kieltämisreaktioita tai toiveita/vaatimuksia sen lopettamiseksi – hyvin yleinen reaktio erityisesti silloin, kun asia on selvinnyt jo lapsena, on ollut vaikeneminen. Vanhemmat voivat myös syyllistää itseään siitä, että ovat epäonnistuneet kasvatuksessaan. (esim. Leinonen 2005)

On yleistä, että vanhemmat tottuvat ajan oloon lapsensa identiteettiin (esim. Leinonen 2005). Toisaalta moderneilla vanhemmilla voi olla jo lähtötilanteessa ajatus mahdollisuudesta, että lapsi nousee omille jaloilleen toiseen paikkaan, mikä hänelle on alun perin pedattu.

Määrälliset vastaukset

Noin puolet tähän kysymykseen vastanneiden vanhemmista suhtautui asiaan joko positiivisesti tai neutraalisti ja vajaa neljännes ei hyväksynyt asiaa. Ajan kanssa asiaan positiivisemmin suhtautui 7 prosenttia vastaajien vanhemmista. Yhtään huonompaan suuntaan muuttunutta asennetta ei raportoitu – se lieneekin tyypillisemmin kumppanin reagointitapa. (taulukko 27)

Taulukko 27. Vastaajien ilmoitus vanhempien reaktiosta heidän identiteettiinsä.

Prosentit on laskettu tähän kysymykseen vastanneista, n = 29.

Avoimet vastaukset

Avointen vastausten perusteella se, milloin vanhemmille selvisi vastaajan identiteetti, vaihteli – joillekin lapsena ja joillekin vasta aikuisena. Äiti huomasi usein asian ensimmäisenä, mutta se toki saattoi tulla ilmi myös isälle:

Äidille se selvisi, kun riisuin kenkiä. Sukat jäi kenkään ja mustat sukkahousut näkyi, ei kai noilla voi tareta.

Piirtelin prinsessoita, haaveilin joskus saavani olla sellainen itsekin. Välillä hiivin tutkimaan äidin meikkejä ja kokeilin niitä salaa. En silloin osannut ajatella asiaa sen kummemmin – se vain tuntui minusta luonnolliselta ja omalta. Isä oli ymmärtäväinen.

Eräillä vastaajilla vain toinen vanhemmista tiesi asiasta ja osalla vain toinen hyväksyi sen. Vanhempien suhtautuminen saattoi olla lapsena välttelevää ilman selkeää vastetta ominaisuuden ilmenemiseen.

Joillakin vastaajilla vanhemmat saattoivat olla yllättävän hienosti asiaan suhtautuvia jo vuosikymmeniä sitten. Nuoremmilla he saattoivat olla hyvinkin kannustavia:

Kutsuivat kauniiksi. Halusivat auttaa vaatteiden suhteen jatkossa.

Toisenlaisiakin vastauksia oli. Joillakin asian ilmi tulo tai oma aikomus ulostuloon aiheutti välirikon vanhempien tai toisen heistä kanssa. Tällöin vanhemmilta tuli kannanottoja, jotka olivat kaukana kannustavuudesta.

2.4.10 Ikätovereille kertominen

Ristiinpukeutuva poika on saattanut salata asian ikätovereiltaan, koska tällainen asia on hyvin todennäköinen kiusaamisen aihe. Toisaalta joillakin on kokemuksia siskoista, jotka ovat pukeneet veljensä leikin yhteydessä.

Tytöillä vaatteiden ja roolien kanssa leikkiminen on kulttuurissamme luonnollinen osa lapsuutta. Pojaksi pukeutumisella ei ole myöskään vastaavaa stigmaa kuin poikien tytöksi pukeutumisella. Mies- ja naisnormissa on lisäksi selkeä ero siinä, miten paljon herkkiä asioita jaetaan ylipäätään ystävien kesken. Tällä lienee myös vaikutusta siihen, miten paljon pojat/miehet ja tytöt/naiset kertovat pukeutumisestaan ikätovereille.

Määrälliset vastaukset

33 % vastaajista oli kertonut identiteetistään ikätovereille. Tämä tapahtui siis useammin kuin kertominen vanhemmille – luotettavan joukon voi itse valita, vanhempiaan ei.

2.4.11 Ikätoverien suhtautuminen

Määrälliset vastaukset

Yli 80 % ikätovereista, joille oli kerrottu identiteetistä, otti asian asiallisesti (taulukko 28). Negatiivisia reaktioita oli hyvin vähän, eivätkä asenteet olleet muuttuneet huonompaan päin yhdessäkään vastauksessa.

Taulukko 28. Vastaajien ilmoitus ikätoverien reaktiosta heidän identiteettiinsä.

Prosentit on laskettu tähän kysymykseen vastanneista, n = 53.

Avoimet vastaukset

Avointen vastausten perusteella osa vastaajista oli kertonut identiteetistään vain hyvin valikoidulle kaverijoukolle. Jotkut sisarukset kaverit suhtautuivat vältellen tai hämmentyen, ja jotkut kaverit poistuivat elämästä. Osa vastaajista oli vaihtanut kaveripiirinsä kokonaan. Joidenkin sisarukset ajattelivat joutuvansa omalta osaltaan häpeän kohteeksi, jos asia paljastuisi laajemmin. Osalla sisarukset tai vanhat kaverit olivat tulleet läheisemmiksi ja heistä oli tullut merkittävä tuki myös vastaajan identiteetin suhteen. Eräät vastaajat mainitsivat kertoneensa asiasta turvallisiksi kokemilleen naistuttaville.

2.4.12 Lapsille kertominen

Vanhemman ja lapsen suhde jatkuu yhteisen elämän ajan, ja pelko siitä, että siihen tulee tästä asiasta pysyvä roso, voi olla suuri – lapsen reaktio ja sen kesto voivat olla arvaamattomia. Se voi olla syynä identiteetin salaamiseen lapsilta. Toisena syynä salaamiselle voi olla ajatus lapsen suojelusta kiusaamiselta tilanteissa, joissa asia vuotaisi laajemman piirin tietoon. Salaaminen ja kertominen voivat liittyä myös vanhempien välisiin konflikteihin. Tällöin lapselle kertominen niin, että toinen vanhempi ei tiedä asiaa, voi johtaa kohtuuttomiin luottamuksellisuusvaatimuksiin (ks. esim. Leinonen 2005).

Määrälliset vastaukset

32 % niistä vastaajista, joilla on lapsia, oli kertonut heille identiteetistään. Kysymys ei erittele sitä, onko tämä tapahtunut lasten ollessa pieniä vai joskus myöhemmin. 46 % kaikista vastaajista oli lapsettomia.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Iän myötä lapsilta salanneiden osuus putosi noin puoleen (r = -0,96). On oletettavaa, että lapsille kertominen on tapahtunut vanhemmissa ikäryhmissä paljolti lasten ollessa jo aikuisia.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Suomalaisen 1990-luvulla tehdyn kyselyn transvestiittivastaajista 45 prosenttia oli lapsettomia. (Kerosuo 1998), mikä on sama kuin tässä kyselyssä ilmenevä lapsettomien vastaajien osuus. Vuonna 2020 suomalaisista 40 – 44-vuotiaista miehistä n. 30 prosenttia oli lapsettomia, joten kyselyyn vastanneilla ristiinpukeutujilla lapsettomuus oli huomattavasti koko väestöä yleisempää.

Talamininin vuonna 1982 julkaistussa tutkimuksessa 27 % transvestiiteista, joilla oli ollut lapsia, oli kertonut heille ominaisuudestaan. (Talamini 1982; ks. Docter 1988; ks. Leinonen 2005). Luku on hyvin samansuuntainen kuin tässä kyselyssä lapsilleen kertoneiden osuus.

2.4.13 Lasten suhtautuminen

Vaikutukset omille lapsille kertomisesta voivat olla monitahoisia. Asian relevanssi lapsille on myös erilainen vanhemmista riippuvaisessa ja itsenäisessä elämänvaiheessa.

Jos sen kertoo ihan pienille lapsille, he pitävät sitä todennäköisesti luonnollisena asiana. Joissakin tapauksissa tällainen avoimuus voi tuottaa riskin lasten kiusaamiselle. Tilanteeseen vaikuttaa myös paljon se, miten toinen vanhempi suhtautuu asiaan (Leinonen 2005; Stayton 1996).

Lapsille kertominen myöhemmin voi tuottaa vaihtelevia vasteita. Osa lapsista – erityisesti pojista – ei halua kuulla eikä nähdä kerrottua. Murrosiässä olevalla lapsella saattaa olla niin paljon käsiteltävää omassa itsessään ja asemassa kaveripiirissä, että merkittävä muutos käsityksessä hänen vanhemmastaan voi tuntua uhalta (Reisbig 1999/2002).

Osa nuorista taas ottaa tiedon enemmän tai vähemmän positiivisesti. Leinonen kuvaa transvestiitti-isien ja heidän tytärten välisen tunneyhteyden ja vuorovaikutuksen parantuneen (Leinonen 2005). Kun kertominen tapahtuu vasta aikuisena, sen nostattamat emotionaaliset aallot ovat yleensä ylipäätään nuoruusaikaa laimeammat.

Lapset, jotka ovat saaneet selville vanhempansa ristiinpukeutumisen, saattavat salata tietonsa vanhemmiltaan (Leinonen 2003). Jotkut lapset huomaavat ristiinpukeutuvan vanhemman salailun aiheuttaneen jännitteitä perheeseen, mitkä sitten laukeavat asian tultua normaaliksi osaksi arkea. Tässä suhteessa perheen "salaisuus" poikkeaa monesta yleisestä perhettä vahingoittavasta salaisuudesta.

Määrälliset vastaukset

Yli 80 % vastanneiden lapsista otti asian positiivisesti tai neutraalisti (taulukko 29). Yhden vastaajan lapsissa positiivinen asenne oli muuttunut negatiiviseksi.

Taulukko 29. Vastaajien ilmoitus heidän lastensa reaktioista heidän identiteettiinsä.

Prosentit on laskettu tähän kysymykseen vastanneista, n = 27

Avoimet vastaukset

Avoimissa vastauksissa näkyi ero siinä, oliko lapsille kerrottu pienenä vai aikuisena. Aikuisina reaktio saattoi olla välinpitämättömän ymmärtävä tai sydämellinen. Nuorimmille lapsille asia on voinut tulla itsestään selväksi ja aina olemassa olleeksi. Yksi vastaaja kuitenkin pohti, mahtavatko lapset ymmärtää, mistä on kyse. Kouluikäisille, erityisesti pojille, asian laajemman julkituonnin katsottiin voivan tuottaa riskin kiusatuksi tulemiselle.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Tutkimukset ristiinpukeutuvien vanhempien lasten reaktioista ovat määrältään vähäisiä ja pääosin vanhoja. Talaminin (1982) tutkimuksessa 13 lapsilleen asiasta kertoneiden parin lasten reaktioissa ei ilmennyt vihamielisyyttä, mikä on sopusoinnussa tämän kyselyn tulosten kanssa (Talamini 1982; ks. Docter 1988; ks. Leinonen 2005).

2.4.14 Naapureille kertominen

Perheeseen verrattuna naapurit ovat etäisempiä, eikä heillä ole esimerkiksi samaa jaetun häpeän tunnetta, mitä perheeseen kuuluvat voivat kokea. Naapureita on kuitenkin monenlaisia, eikä heille kertominen pääty aina onnellisesti.

Määrälliset vastaukset

Valtaosa vastaajista oli salannut asian naapureilta, mutta siitä heille kertoneitakin oli viitisentoista prosenttia (taulukko 30). Noin puolet tästä määrästä oli niitä, jotka olivat kertoneet vain valikoiduille naapureille, ja joillakin asia oli tullut ilmi vastoin heidän tahtoaan.

Taulukko 30. Vastaajien ilmoitus siitä, tietävätkö naapurit heidän identiteetistään.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, n = 156

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Iän myötä naapureilta salaaminen väheni 35 % (r = - 0,995). Kukaan alle 35-vuotias tai Pohjois-Suomessa asuva vastaaja ei ollut kertonut naapureille. Transfeminiinit olivat kertoneet naapureille muita useammin (p < 0,01).

2.4.15 Naapureiden suhtautuminen

Määrälliset vastaukset

Naapureille kertomisesta seurasi valtaosin positiivista tai neutraalia vastakaikua (taulukko 31). Suoranaisesti negatiivisia reaktioita oli vähän, hämmentyneitä sen sijaan selvästi niitä enemmän.

Taulukko 31. Vastaajien ilmoitus naapureiden reaktiosta heidän identiteettiinsä.

Prosentit on laskettu tähän kysymykseen vastanneista, n = 31.

Avoimet vastaukset

Avoimissa vastauksissa oli kirjava kokoelma kokemuksista naapureiden reaktioista. Osalla kaikki oli mennyt erinomaisesti, pelkkää iloista hymyä ja kannustusta oli vastassa. Suhde naapureihin on saattanut jopa lähentyä.

Yleisiä olivat toisaalta erilaiset välttelevät ja hämilliset reaktiot. Negatiivisimmasta päästä olivat kuvaukset eristämisestä, juoruilusta, stalkkauksesta ja jopa seksuaalisesta ahdistelusta ja pihalla olevan omaisuuden tärvelemisestä.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Iän myötä naapureiden positiiviset reaktiot lisääntyivät 60 % (r = 0,78).

2.4.16 Työ-/opiskelupaikalla kertominen

Työ- ja opiskeluympäristöissä ristiinpukeutumisesta kertominen voi olla pelottavaa, koska huonossa tapauksessa sen paljastuminen voi merkitä työpaikan menettämistä, urakehityksen tyssäämistä tai ankaran kiusaamisen alkamista. Työssä ilmenevä syrjintä altistaa sen uhrit alisuoriutumiseen opinto- ja työuralla, mikä voi johtaa edelleen muuhun syrjäytymiseen (esim. Lehtonen 2014; Saloheimo 2021).

Toisaalta työ- ja opiskelupaikoissa on suojana tasa-arvolain sisältämä syrjintäkielto sukupuolen ilmaisun perusteella, mikä tarkoittaa periaatteessa sitä, että työnantaja saa määritellä sopivaksi katsomansa työasun, mutta ei sitä, mitä sukupuolta oleva työntekijä sen päälleen pukee. Parhaassa tapauksessa asiasta kertominen ja ilmaantuminen töihin identiteetin mukaisesti pukeutuneena voivat olla iloisia ja voimaannuttavia tapahtumia.

Määrälliset vastaukset

Työ- tai opiskelupaikka vaikuttaa olleen kyselyn vastaajille kaikkein vaikein paikka avoimuuden kannalta - vain joka kymmenes vastaaja oli siellä täysin avoimesti ja vastaava määrä oli kertonut asiasta rajoitetusti (taulukko 32).

Taulukko 32. Vastaajien ilmoitus siitä, tiedetäänkö heidän identiteetistään työ- tai opiskelupaikalla.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 155 vastaajaa.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Cd/tiitit salasivat identiteettinsä muita vastaajia useammin (p < 0,05). Naisenemmistöisillä työpaikolla työskentelevät olivat kertoneet identiteetistään työ- tai opiskelupaikalla muita useammin (p < 0,01). Kukaan etnisiin vähemmistöihin kuuluva ei ollut kertonut asiasta työpaikalla.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

FRA:n kyselyssä 48 % suomalaisista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ilmoitti salaavansa useimmiten identiteettinsä työssä syrjinnän pelossa (FRA 2024a). Lehtosen vuoden 2014 tutkimuksessa transfeminiinisistä vastaajista 46 % salasi sukupuoli-identiteettinsä työpaikalla (Lehtonen 2014). Tässä kyselyssä salaaminen oli näitä lukuja paljon yleisempää.

Nuoremmat ikäluokat ovat olleet muissa tutkimuksissa vanhempia ikäluokkia optimistisempia identiteetistä kertomisen suhteen työpaikalla (Lehtonen 2016). Tähän kyselyyn vastanneissa tällaista ilmiötä ei näkynyt

2.4.17 Työ-/opiskelutoverien suhtautuminen

Lehtosen mukaan riippuu paljon alasta, kokevatko sukupuolivähemmistöihin kuuluvat identiteettinsä syrjintäriskinä vai vahvuutena työpaikallaan. Toisilla aloilla erilaisuus ja normeista poikkeaminen on sallitumpaa kuin perinteisesti sukupuolijakautuneilla aloilla. (Lehtonen 2016; 2006)

Määrälliset vastaukset

Kuten naapurienkin kohdalla, työ- ja opiskelutovereille kertomisesta seurasi valtaosin positiivista tai neutraalia vastakaikua (taulukko 33).

Taulukko 33. Vastaajien ilmoitus työ- tai opiskelutoverien reaktiosta heidän identiteettiinsä.

Prosentit on laskettu tähän kysymykseen vastanneista, n = 37.

Avoimet vastaukset

Työ- ja opiskelutoverien reaktioista monilla oli positiivista kerrottavaa. Identiteetistä kertominen on aiheuttanut positiivista kiinnostusta ja joillakin aiemmin peitelty persoona on solahtanut sujuvasti työn arkeen. Joissakin tapauksissa syntyi kuva, että kiinnostusta olisi ollut enemmänkin, mutta työ- tai opiskelutoverit ovat peittäneet uteliaisuuttaan.

Toisenlaisiakin kokemuksia oli. Jotkut olivat kokeneet juoruilua, kiusaamista ja mollaamista ja pahimmillaan irtisanomisen ”firman maineen takia”.

Monet vastaajat tasapainottelevat työpaikalla paljastumisen tuottaman riskin ja oman henkisen hyvinvointinsa välillä.

Olen ollut työelämässä täysin mies, en ole ottanut "pukeutumisriskiä", osin kärsin tästä.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Vastaajat, jotka kuuluvat muihin, mahdollisesti syrjintää kokeviin vähemmistöihin, kertoivat muita vähemmän positiivisesta kohtelusta työ- ja opiskelupaikoilla (p < 0,01). Tämä voi liittyä kahden syrjintäperusteen risteämiseen. Koska etnisiin vähemmistöihin kuuluvat vastaajat ovat pääosin kaapissa, he eivät myöskään olleet kokeneet pahemmin häirintää tai syrjintää ristiinpukeutumisensa perusteella.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Vuonna 2020 toteutetussa kyselyssä (Saloheimo 2021) sukupuolivähemmistöihin kuuluvista 26,2 % joutui työpaikoilla työtoverien häirinnän ja 44.2 % syrjinnän kohteeksi identiteettinsä. Työtoverit olivat toisaalta kannustavia 64,0 %:ssa kyselyn vastauksissa. Tässä kyselyssä kysymykset oli asetettu vähän eri tavoin, ja näytteet olivat molemmissa pieniä ja yleistettävyydeltään rajallisia. Työtoverien reaktiot vaikuttavat kuitenkin olevan samansuuntaisia.

2.4.18 Elämä avoimesti omana itsenä kaikkialla

Ristiinpukeutujille voidaan asettaa tavoitteeksi vapaus liikkua omana itsenään vailla pelkoa siitä, että se aiheuttaisi ongelmia elämään. Tässä viitekehyksessä kukin ristiinpukeutuja voisi sitten valita, missä määrin tätä vapautta käyttää.

Määrälliset vastaukset

13 % kaikista vastaajista ilmoitti elävänsä avoimesti omana itsenään. Kaikki muut eivät toki elä täysin kaapissakaan, vaan moni ulkoilee aiemmissa kysymyksissä kuvatusti vaihtelevalla varovaisuudella.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Työ- ja opiskelupaikan sukupuolittuminen vaikuttaa tähänkin asiaan: miesenemmistöisillä työpaikolla työskentelevät ilmoittivat elävänsä avoimesti muita harvemmin (p < 0,05) ja naisenemmistöisillä työpaikolla työskentelevät muita useammin (p < 0,05). Transfeminiinit olivat avoimesti omana itsenään kaikkialla muita useammin. Ero ei ollut kuitenkaan merkitsevä (p = 0,06).

Täysin vapaasti julkisesti elävät olivat muita identiteetiltään pysyvämpiä ja kokivat vähemmän ahdistusta identiteetistään. Toisaalta avoimesti omana itsenä elämisestä oli seurannut ongelmia opintojen kanssa syrjinnän tai sen pelon takia ja tähän ryhmään kuuluvia oli joutunut ainoina eheytysyritysten kohteeksi muiden kuin läheisten toimesta. Kaiken kaikkiaan avoimesti omana itsenään elävät olivat muita tyytyväisempiä elämäänsä identiteettinsä kanssa.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

54 % kaikista FRA:n kyselyyn vastanneista eurooppalaisista transihmisistä ilmoitti liikkuvansa pääasiassa avoimesti omana itsenään vuonna 2023 (FRA 2024). Tähän kyselyyn vastanneet ristiinpukeutujat olivat siis huomattavasti muita transihmisiä enemmän kaapissa, mikä lienee asianlaita kaikkia ristiinpukeutujia koskien.

2.4.19 Ympäristön suhtautuminen avoimesti identiteetin kanssa elämiseen

Määrälliset vastaukset

Heistä, jotka liikkuvat avoimesti omana itsenään, kolme neljästä kertoi sen aiheuttaneiden reaktioiden olleen pääosin positiivisia tai neutraaleja (taulukko 34). Viitisen prosenttia kertoi vasteen olleen pääosin hämmentynyttä tai negatiivista ja vajaa viidennes kertoi sen olleen vaihtelevia. Nämä lukemat ovat samaa luokkaa kuin naapureille ja työ- ja opiskelukavereille kertoneiden arviot saamastaan vastaanotosta.

Taulukko 34. Kaikkialla avoimesti liikkuvien vastaajien ilmoitus ympäristön reaktiosta tähän.

Prosentit on laskettu tähän kysymykseen vastanneista, n = 37.

Avoimet vastaukset

Kokemuksissa olla kaikkialla avoimesti nousi havaintoja siitä, miten erilaista se on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja pienillä ja syrjäisillä paikkakunnilla. Joillakin tilanne asuinpaikalla vaikutti lohduttomalta. Esimerkkinä tästä on eräs vastaus Pohjois-Suomesta:

Koen, että täällä missä asun, tiiteillä ei ole mitään tarvetta olla olemassa. Kylä jossa asun, ei sen asukkailla taida olla ymmärrystä asian suhteen. Kunta, jossa kotikyläni sijaitsee, on hyvin uskonnollinen, joten kaikki normaalista poikkeava katoaa katukuvasta melko äkkiä, lisäksi kaikki tuntee kaikki ja juorut kulkee vauhdikkaasti. Jos täällä meinasi olla omana itsenään, niin pitäisi olla paksunahkainen/lujaluonteinen, että kestäisi sitä "yhteisön hiillostamista", mitä täällä kuuluu tapahtuvan paljon normaalimmillekin ihmisille. Joten totean että asun melko vihamielisessä ympäristössä.

Ohikulkijoilta oli tullut hämmentyneitä katseita ja kehuja, joissa oli ollut mukana seksismiä – osa kommentoijista ei ollut ilmeisesti arvannut kohteen syntymässä määriteltyä sukupuolta. Joillakin vastaajilla oma ilmaisu oli ollut sen verran huomaamatonta, ettei se herättänyt kadulla vastaan tulevien huomiota.

Vapaasti kaikkialla kulkevistakin osa kertoi omaa vapauden tunnetta maksimoidakseen karttavansa vaarallisimmiksi katsomiaan alueita. Joillakin vastaajilla oli häpeän riittämättömyyden tunteita siitä, että ei vastaa ympäristön odotuksia. Tämä on voinut johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen.

Yksi vastaaja pohti sitä, onko identiteetin esiin tuominen kaikkialla ylipäätään tavoiteltavaa:

En ole kokenut tarvettakaan tuoda transvetismiani ilmi "kaikkialla", mutta toisaalta siellä, missä olen sitä halunnut toteuttaa, niin olen sen myös voinut avoimesti tehdä (ja suhtautuminen on ollut positiivista).

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Kaikkialla avoimesti omana itsenään olevista vain seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ilmoitti muista kuin neutraaleista tai positiivisista reaktioista (p < 0,01). Suurelta osin samasta vastaajaryhmästä koostuvaan muihin syrjintää mahdollisesti kohtaaviin vähemmistöihin kuuluvilla oli vähemmän positiivisia tai neutraaleja kokemuksia (p < 0,01). Iän myötä positiiviset reaktiot lisääntyivät 2,5-kertaiseksi (r = 0,97).

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

FRA:n raportissa 41 % Suomalaisista transnaisista kertoi joutuneensa syrjityksi, mikä on yksi alhaisimmista luvuista Euroopassa (FRA 2024 a). Tämän kyselyn avoimesti omana itsenään liikkuvilla vastaajilla oli tätä vielä huomattavasti positiivisempia kokemuksia.

Tutkimuskirjallisuudessa nousee esiin ajatus, että muiden ihmisten reaktio riippuu siitä, onko transihmisen sukupuolen ilmaisu peittävää vai paljastavaa, toisin sanoen haastaako se vallitsevan sukupuolinormin (Anderson 2020). Tämä puoli ei ollut kovin selvästi esillä tässä kyselyssä. Naismaskissa töissä ollutta vastaajaa ei ollut kuitenkaan katsottu siellä hyvällä.

2.4.20 Identiteettiin liittyvien ostosten teko vain netissä

Menneillä vuosikymmenillä yksinäinen mies nähtiin naistenvaateosastolla epäilyttävänä, ellei hänellä ollut esittää siihen syytä, esimerkiksi vaimolle lahjan ostaminen. Tähän liittyvä häpeän tunne ja paljastumisen pelko saa monet ristiinpukeutujat hankkimaan tarpeistonsa verkkokaupoista.

Määrälliset vastaukset

16 % kaikista vastaajista kertoi tekevänsä identiteettiin liittyviä ostoksia vain netissä. Tähänkin liittyi jännitystä, jos ostokset piti hakea postituspaketissa myymälästä tai postipalvelusta.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Nettiostosten suhteen identiteettiryhmien välillä ei ollut olennaisia eroja. Toisaalta miesaloilla työskentelevät tekivät identiteettiin liittyviä ostoksia vain netissä muita enemmän (p < 0,001). Tässä ilmenee jälleen se, että työpaikan oletettu suhtautuminen sukupuolivähemmistöihin määrittelee identiteettiryhmää enemmän sitä, miten avoimesti ristiinpukeutuja kokee voivansa elää omana itsenään.

Ei lainkaan julkisesti identiteetin mukaisesti pukeutuneista noin puolet kertoi tekevänsä ostoksia vain netissä.

2.4.21 Ostokset kaupoista syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisessa ulkoasussa

Miehet eivät ole kovin yleinen näky naistentarvikkeiden osastoilla, ja voi siksi herättää huomiota ja joskus jopa torjuntaakin. Kaapissa olijoille tämä on kuitenkin ainoa vaihtoehto nettiostosten lisäksi. Sitä voidaan peitellä antamalla ymmärtää, että ostos on tarkoitettu puolisolle.

Määrälliset vastaukset

71 % kaikista vastaajista kertoi tekevänsä ostoksensa syntymässä määritellyn sukupuolen ulkoasussa.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Transfeminiinit toimivat näin muita harvemmin. Ei lainkaan julkisesti elävät kertoivat tekevänsä kaikki identiteettiinsä liittyvät julkiset ostokset ainoastaan syntymässä määritetyn sukupuolen mukaisessa ulkoasussa.

2.4.22 Palvelu ostoksilla syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisessa ulkoasussa

Nykyään merkittävä osa vaateliikkeistä on tottunut ristiinpukeutuja-asiakkaisiin – usein he ovat jopa piristys ja inspiraation lähde palvelevalle henkilökunnalle. Epäilyksiä voi edelleen aiheuttaa se, jos sinne menee miesulkoasussa ja jotenkin jännittyneen oloisena. Joissakin liikkeissä karsastetaan transnaisia ja ristiinpukeutujia sovituskopeissa (Mehtonen 2020).

Määrälliset vastaukset

Valtaosa syntymässä määritellyn sukupuolen ulkoasussa ostoksia tehneistä oli saanut asianmukaista palvelua (taulukko 35). Pääosin negatiivista kohtelua ei kertonut kokeneensa kukaan.

Taulukko 35. Vastaajien ilmoitus reaktioista heidän tehdessä ostoksia syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisessa ulkoasussa.

Prosentit on laskettu tähän kysymykseen vastaajista, n = 111.

Avoimet vastaukset

Joissakin liikkeissä on katsottu epäluuloisesti ja kieltäydytty sovittamisesta. Yksi vastaaja jopa kertoi tulleensa häädetyksi kaupasta, mutta siitä on jo vuosia. Hämmennystä on voinut aiheuttaa palveluhenkilön havaitsema ”asuun sopimaton” osa, kuten liivin olkaimet. Useimmat sanalliset vastaajat kertoivat kuitenkin, että myyjät ovat pääosin tottuneita tällaisiinkin asiakkaisiin ja saaneet hyvää palvelua. Jotkut huomaavat kuitenkin eron varsinaisesti sateenkaariystävällisten ja muiden liikkeiden välillä.

Kaupoissa käydään kuten muutkin immeiset.

Kyllä kauppiaille kaikkien raha kelpaa.

Olen mieheksi pukeutuneena usein ostanut meikkejä, sukkahousuja jne. eikä sitä ole mielestäni kukaan koskaan ihmetellyt. Tai en ole sellaista ainakaan huomannut.

Seksikaupoissa (kengät ja naisten lateksiasuja ostaessa) myyjää ei suoranaisesti kiinnostanut kuka olen. Palveli kuin tavallista asiakasta

Yksi vastaaja nostaa ostosreissujen tekemiselle miesmoodissa puolesta käytännöllisiä näkökohtia:

Miehisessä ulkoasussa sovittaminen on paljon helpompaa, kun ei ole meikkejä, peruukkia, koruja, irtotissejä*, lantiotoppauksia*, korsetteja*, korkokenkiä, yms. hankaloittamassa (ja hiostamassa). (* Noiden puuttuvien "muotojen" vaikutuksen istuvuuteen on jo oppinut arvioimaan.)

Osa vastaajista tunnistaa eron siinä, miten paljon luonnollisempana pidetään sitä, että nainen ostaa puolisolleen miesten tuotteita kuin päinvastoin toimittaessa. Jotkut käyttävät toisaalta puolisolle ostamista verukkeena naisten tuotteita itselleen ostaessaan. Joillakin taas on ostoksilla mukana puoliso tai muu naisystävä epäilyjä ja jännitystä hälventämässä.

Palvelu paranee usein, jos kertoo ostoksen oikean tarkoituksen. Myös se, että esittää asiansa reippaasti pälyilevän olemuksen sijasta, saa positiivista vastakaikua myyjissä.

Eräs vastaaja kertoi kohtaavansa eniten hämmennystä muilta asiakkailta. Asiointi suurissa marketeissa koettiin joissakin vastauksissa helpommaksi, koska silloin ei tarvitse kohdata henkilökuntaa ennen kassaa. Jotkut olivat tätä vieläkin varovaisempia, ja tilasivat tuotteet netin kautta ja noutivat ne postituspaketissa myymälästä tai postipalvelusta.

2.4.23 Ostokset kaupoista identiteetin mukaisessa ulkoasussa

Ostosten tekeminen identiteetin mukaisessa ulkoasussa tekee ostostapahtumasta luonnollisemman sitä seuraavien silmissä. Toisaalta kaapissa olijoille tämä on se pelottavampi vaihtoehto, koska tällöin täytyisi ylittää monta henkistä kynnystä.

Määrälliset vastaukset

Verrattuna syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisessa ulkoasussa ostoksiaan tekeviin identiteetin mukaisessa ulkoasussa tekee ostoksiaan huomattavasti harvempi. Kaikista vastaajista heitä oli vain 39 %.

Vastausten riippuvuus taustamuuttujista

Transfeminiinit olivat tehneet ostoksia kaupoista identiteetin mukaisessa ulkoasussa muita enemmän (p < 0,05). Miesenemmistöisillä työpaikolla työskentelevät olivat tehneet ostoksia kaupoista identiteetin mukaisessa ulkoasussa muita vähemmän (p < 0,01). Tässäkin toistuu suurempi ero työpaikan sukupuolittumisen kuin identiteettiluokan perusteella.

2.4.24 Palvelu ostoksilla identiteetin mukaisessa ulkoasussa

Määrälliset vastaukset

Palvelu oli ollut voittopuolisesti asianmukaista myös tehtäessä ostoksia identiteetin mukaisessa ulkoasussa (taulukko 36). Vastausten profiili oli hyvin samankaltainen kuin vastauksissa palvelusta ostoksilla syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisessa ulkoasussa.

Taulukko 36. Vastaajien ilmoitus reaktioista heidän tehdessä ostoksia identiteetin mukaisen sukupuolen ulkoasussa.

Prosentit on laskettu tähän kysymykseen vastanneista, n = 62.

Avoimet vastaukset

Useampi vastaaja kuvasi omaa jännitystään naisena asioidessaan. Siihen on liittynyt häpeää, joka vähentyi tottumuksen ja toisaalta laittautumistaidon lisääntymisen myötä. Kirppariostokset jännittivät erästä vastaajaa alkuperäispakkauksissa ostamista enemmän. Yksi osti identiteetin mukaisesti puettuna vain tavaroita, joita ei tarvitse sovittaa. Silloinkin, kun ulkonäkö on ollut melko uskottava, eräät vastaajat jännittivät ja välttelivät miehisen äänen käyttöä.

Vastauksissa ilmeni tilanteen muutos siinä, että näinä päivinä ennen varsin yleisiin syrjiviin tilanteisiin törmää enää harvoin. Alueelliset erot näkyvät tässäkin, erityisen huonoa kohtelua kerrottiin kohdatun Pohjanmaalla.

Aika kassalla usein pysähtyy kun tajutaan että olen mies naiseksi pukeutuneena. Täällä ei ymmärretä transvestiitteja.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Iän myötä positiivinen tai neutraali palvelu lisääntyi 25 % (r = 0,99)

2.5 Väkivalta, häirintä ja syrjintä

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt joutuvat monenlaisen väkivallan, häirinnän tai syrjinnän kohteeksi identiteettinsä vuoksi. Tässä kysymyssarjassa kartoitettiin tilannetta kyselyyn vastanneiden ristiinpukeutujien kohdalla.

2.5.1 Eheytysyritykset

Eheyttämiseksi kutsutaan toimintaa, jolla yritetään muuttaa yksilön seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä "normaaliksi". Taustalla ovat yleensä uskonnolliset vaikuttimet. Eheytyksen menetelmiä ovat suora painostus, rukoilu ja usein lääketieteelliseksi terapiaksi verhottu manipulaatio. Joissakin tapauksissa mukana ovat myös lääkkeet ja sukupuolihormonit. Tekijöinä ovat olleet läheiset, uskonnollisen yhteisön jäsenet ja johtohenkilöt, ja jopa terveydenhuollon ammattilaiset. (Sammallahti ja Ingman 2020)

Määrälliset vastaukset

16 vastaajaa eli osapuilleen joka kymmenes kertoi kokeneensa, että heidän identiteettiään on yritetty ”parantaa” (taulukko 37). Yleisimmin se on tapahtunut läheisten toimesta. Mukana ovat olleet hengelliset auktoriteetit ja myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.

Taulukko 37. Vastaajien ilmoitus heidän kokemistaan ”parannusyrityksistä”. n = 156

Avoimet vastaukset

Avoimet kuvaukset konkreettisista ”parantamisyrityksistä” liittyivät lähiomaisten yrityksiin löytää asiantuntija tämän asian poistamiseksi vastaajasta. Netissä vastaajat olivat kohdanneet kehotuksia hakeutua hoitoon. Myös kiusaaminen nähtiin eräänlaisena eheytyksenä, jossa pyritään ”palauttaa” uhri norminmukaiseen muottiin. Yksi vastaaja koki, että sateenkaaripiireissä hänen identiteettiään transvestiittina ei ollut ymmärretty, ja että hän oli kokenut saaneensa kehotuksia hakeutua lääketieteelliseen transprosessiin.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Euroopan perusoikeusvirasto FRA:n raportin mukaan (FRA 2024b) 31 % suomalaisista sateenkaari-ihmisistä oli kokenut eheytysyrityksiä, mikä on korkeampi lukema kuin Euroopan keskiarvo 24 %. Tämän kyselyn 10 % on tähän nähden selvästi alhaisempi, ja selittynee sillä, että suuri osa vastaajista piti identiteettinsä salassa.

2.5.2 Eheytysyritysten ajankohta

Määrälliset vastaukset

Tässä kysymyksessä kartoitettiin eheytysyritysten tapahtuma-aikaa. Kaikki kerrotut yritykset olivat tapahtuneet jo vuosia sitten (taulukko 38).

Taulukko 38. Vastaajien ilmoitus heidän kokemiensa ”parannusyritysten” ajankohdasta. n = 10

2.5.3 Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuminen identiteetin takia

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat altistuvat identiteettinsä takia erilaisten rikosten kohteeksi, joista osa voi olla hyvinkin vakavia. Näiden viharikosten motiivi liittyy aina jollain tavoin siihen, että tekijä ei hyväksy uhrin identiteettiä tai ulkoista olemusta. (Rauta 2025; Saloheimo 2024). Rikoslaissa on määritelty viharikokset koventamisperusteissa, mutta siellä ei ole mainittu eksplisiittisesti sukupuolivähemmistöjä eikä sukupuolen ilmaisua (Rikoslaki 39/1889). Tästä johtuen näiden rikosten vakavuus ei aina saa sen vaatimaa huomiota rikostutkinnassa ja oikeusprosessissa.

FRA:n raportin perusteella eurooppalaisista sateenkaari-ihmisistä transihmiset kokevat eniten joko väkivaltaa tai seksuaalista ahdistelua intersukupuolisten jälkeen. Transnaiset kokevat niitä transmiehiä enemmän. (FRA 2024a).

Fyysisen väkivallan vaarassa kouluissa ovat erityisesi ne mieheksi oletetut, jotka eivät sovi sukupuolinormeihin (Lehtonen 2021; 2018; 2002). Työväenluokkaista taustaa olevat opiskelijat ovat kohdannet väkivaltaa keskiluokkaista taustaa olevia vastaajia useammin (Lehtonen 2021), ja alhainen koulutustaso altistaa väkivallalle (FRA 2024a).

Translapset ja –nuoret kokevat muita lapsia ja nuoria enemmän väkivaltaa myös lähisuhteissa (Hakala 2023). FRA:n kyselyjen mukaan transihmiset kertoivat viimeisimmän hyökkäyksen aiheuttaneen usein psyykkisiä ongelmia, ja he kertoivat pelänneensä ulos lähtemistä (FRA 2020; FRA 2024a).

Määrälliset vastaukset

Fyysistä väkivaltaa identiteettinsä takia kertoi kohdanneensa yhdeksän vastaajaa, mikä on 6 % kaikista vastaajista (taulukko 39). Valtaosa tapauksista on ollut yksittäisiä, vain yksi vastaaja kertoi usein toistuneesta väkivallasta.

Taulukko 39. Vastaajien ilmoitukset joutumisesta fyysisen väkivallan kohteeksi identiteettinsä vuoksi. n = 156

Avoimet vastaukset

Avoimissa vastauksissa väkivalta ilmeni hakkaamisena sekä sen yrityksinä ja sillä uhkailuna. Tekijöinä mainittiin humalaiset miehet sekä yhdessä vastauksessa maahanmuuttajamiesjoukko. Fyysisen väkivallan lisäksi tässä kohdassa kerrottiin myös henkisestä väkivallasta haukkumisen muodossa.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Iän myötä ”En ole joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi identiteettini takia”- vastausten määrä putosi n. 10 % (r = -0,98) – siis vanhemmat olivat kokeneet useammin väkivaltaa. Kukaan alle 35-vuotias ei kertonut kohdanneensa väkivaltaa. Kaikki väkivaltatapaukset tapahtuivat joko pääkaupunkiseudulla tai pienessä kaupungissa.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

FRA:n raportin kaikista suomalaisista sateenkaarivastaajista 9 % oli joutunut hyökkäyksen kohteeksi kyselyä edeltäneiden viiden vuoden aikana ja 3 % oli joutunut hyökkäyksen kohteeksi kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Transihmisten riski kohdata fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa oli yli kaksinkertainen verrattuna kaikkiin sateenkaari-ihmisiin kaikissa raportin maissa yhteensä. Suhde lienee samaa luokkaa Suomessakin. Saman raportin mukaan suomalaisista vastaajista 41 % sanoi, että sateenkaari-ihmisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt. (FRA 2024b)

Tässä kyselyssä ei eritelty väkivallan tapahtuma-ajankohtaa. Luvut vastaavat kuitenkin kohtuullisesti FRA:n raportissa ilmenneitä. Lehtosen raportoimaa eroa väkivallan kohtaamisessa luokkataustan perusteella ei ilmennyt tässä kyselyssä.

2.5.4 Seksuaalisen ahdistelun kohteeksi joutuminen identiteetin takia

Naisellisesti pukeutuvilla transihmisillä on lähtökohtaisesti sama pelon maantiede kuin muillakin naisilla. Lisäksi siihen tulevat toisaalta erityisesti heistä kiinnostuneet homot ja transdiggarit eli transorientoituneet miehet. Toisaalta lisävaaran aiheuttavat ne transvastaiset miehet, jotka huomaavat kohteensa ominaisuuden joko ennen kohtaamista tai vasta sitten, kun ovat itse ilmaisseet seksuaalisen kiinnostuksensa naiseksi olettamaansa kohdetta kohtaan.

Määrälliset vastaukset

Seksuaalisen ahdistelun kohteeksi identiteettinsä takia kertoi joutuneensa 24 vastaajaa, mikä on 15 % kaikista vastaajista (taulukko 40). Seksuaalinen ahdistelu on ollut hieman useammin muuta kuin yksittäistapauksia vastaajien kokemaan fyysiseen väkivaltaan verrattuna.

Taulukko 40. Vastaajien ilmoitukset joutumisesta seksuaalisen ahdistelun kohteeksi identiteettinsä vuoksi. n = 153

Avoimet vastaukset

Suomen kansa käyttäytyy melko siivosti kadun vilinässä selvin päin. Valtaosa vastaajien kokemasta kasvokkain tapahtuvasta seksuaalisesta ahdistelusta olikin tapahtunut vahvassa humalatilassa.

Vastauksissa kerrottiin seksuaalisesta häirinnästä tilanteissa, joissa miehet erehtyvät pitämään vastaajaa naiseksi esimerkiksi tanssipaikoilla ja ravintoloissa. Jos asia oli ilmennyt jo ennen kontaktia, tuijotus, huutelu ja nauraminen olivat olleet tyypillisiä reaktioita.

Vastaajat kertoivat homomiesten oletuksesta, että heitäkin luultiin ulkonäön perusteella homoksi ja heille ehdoteltiin tällä perusteella treffejä tai tungettiin samaan vessakoppiin. Tilanteen virheellinen luenta liittynee siihen, että homo-drag queenit ovat muita ristiinpukeutujia tavallisempi näky homobaareissa.

Yksi vastaaja kertoi joutuneensa sekä miesten että naisten käpälöitäväksi nuorempana – ikä vaikuttaa ilmeisesti käpälöitsijöiden kiinnostukseen. Eräät vastaajat kertoivat myös koskettelusta ja suorasukaisesta seksin ehdottelusta tilanteessa, jossa tekijä tiesi vastaajan identiteetin. Se, oliko kyseessä edellä mainittu väärä käsitys ristiinpukeutujien homoseksuaalisuudesta, transdiggarista vai sukupuoli-identiteettiin kohdistuvasta häirinnästä, ei selvinnyt vastauksesta.

Nettikäytöstä kadulla selvin päin havaittava siivo käyttäytymiskoodi ei rajoita. Eräät vastaajat kertoivat seksuaalisesta häirinnästä siellä. Tähän ovat kuuluneet mm. häpäisevä seksuaalinen kommentointi sekä seksuaaliset ehdotukset ja peniskuvat. Yksi toistuva kaava oli, että ilmaistaan ensin kiinnostus, ja kun se ei herätä vastakaikua, alettiin haukkua transuksi tai vastaavaksi.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Amerikkalaisessa laajassa kirjallisuuskatsauksessa eri tutkimuksissa 6 – 41 % transihmistä oli kohdannut seksuaalista häirintää (Kubicki ja Vandello 2026). Vertailua tähän vaikeuttavat maiden kulttuurien erot, ja korkein lukema liittyy armeijaympäristöön. Tämän kyselyn tulokset asettuvat amerikkalaistutkimusten lukemien välimaastoon.

2.5.5 Netti- tai muun häirinnän kohteeksi joutuminen identiteetin takia

Sosiaalinen media on julma paikka monille häirinnän ja kiusaamisen kohteelle, eivätkä siellä identiteetillään esiintyvät ristiinpukeutujat ole tästä poikkeus. FRA:n vuoden 2023 kyselyssä (FRA 2024 a) 11 % eurooppalaisista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista vastaajista sanoi, että joku julkaisi heistä loukkaavia tai uhkaavia kommentteja Internetiin ja 9 % sai loukkaavia tai uhkaavia sähköposteja. Heistä yli puolet vastaajista (52 %) sanoi häirinnän tapahtuneen vain siksi, että he kuuluivat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Setan ja Nuorisotutkimussäätiön kyselyssä transfeminiiniset vastaajat ilmoittivat useammin muusta negatiivisesta käytöksestä kuin transmaskuliiniset vastaajat. Tällaista oli esimerkiksi loukkaava käytös matkapuhelimen tai Internetin välityksellä. (Lehtonen 2021)

Seksuaalista tai identiteettiin kohdistuvaa häirintää olivat kokeneet viimeisen vuoden aikana 77 % kaikista FRA:n vuoden 2023 kyselyyn vastanneista transnaisista, 72 % transmiehistä, ja 66 % ei-binääreistä. Yleisimmin oli kyse vihamielisestä henkilökohtaisesta häirinnästä. Näitä olivat loukkaavat eleet tai sopimaton tuijottaminen, loukkaavat tai uhkaavat kommentit, väkivallalla uhkailu tai tahallinen, uhkaavalla tavalla odottelu. Erityisen paljon häirintää tapahtuu silloin, kun ulkoinen olemus ei vastaa ilmaistua sosiaalista tai juridista sukupuolta. (FRA 2024a)

Määrälliset vastaukset

Netti- ja muun häirinnän kohteeksi ilmoitti joutuneensa 30 vastaajaa, mikä on 19 % kaikista vastaajista (taulukko 41).

Taulukko 41. Vastaajien ilmoitukset joutumisesta netti- tai muun häirinnän kohteeksi identiteettinsä vuoksi. n = 144

Avoimet vastaukset

Muusta kuin seksuaalisesta nettihäirinnästä oli monia sanallisia esimerkkejä

- häpäiseväksi tarkoitettuja päivityksiä

- identiteettiä tölviviä kommentteja, joissa usein halutaan kiistää vastaajan identiteetti tai oikeus siihen

- tappouhkauksia ja muita vakavasti loukkaavia kehotuksia

- vastaajaa häpäiseviä valeprofiileja

- organisoidut hyökkäykset työhön liittyvillä alustoilla kuten LinkedInissä

- vääriä ilmiantoja

- valeroolilla käytyjä keskusteluja, joilla on sitten yritetty kiristää vastaajaa jollain tavoin

- kiristäminen itse nettiin jaetun kuvan perusteella

Ristiinpukeutujat kohtasivat häirintää myös netin sateenkaaripiireissä. Erityisesti tätä oli kohdattu transnaisten suunnalta, jotka olivat kiistäneet vastaajien identiteetin tai vähätelleet sitä käyttäen siitä häpäiseviä haukkumasanoja.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

”En ole joutunut netti- tai muun häirinnän kohteeksi identiteettini takia”- vastausten määrä kasvoi iän myötä 20 % (r = 0,96) – siis nuoret ovat joutuneet enemmän sellaisen kohteeksi.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Euroopan perusoikeusvirasto FRA:n raportin (FRA 2024b) mukaan 47 % suomalaisista vastaajista sanoi, että heitä oli häiritty kyselyä edeltäneenä vuonna. 60 % kaikista suomalaisista koululaisvastaajista sanoi kokeneensa koulussa kiusaamista, pilkkaa, kiusoittelua, loukkauksia tai uhkauksia identiteettinsä takia. Tämän kyselyn lukemat olivat paljon näitä alhaisempia johtuen mitä ilmeisimmin suuresta identiteettinsä salanneiden joukosta.

2.6 Syrjinnän vaikutukset ja siihen saatu tuki

2.6.1 Kohdatun tai pelätyn syrjinnän negatiivinen vaikutus opintoihin

Pelätty tai koettu syrjintä saattaa alentaa opintoihin käytössä olevia voimavaroja, mikä voi johtaa opintojen keskeyttämiseen tai tavoitteiden asettamiseen kykyjä vastaava tasoa alemmas. Transihmisillä alhainen koulutustaso ja ammattiin johtavan koulutuksen puute ovat yleisiä (Lehtonen 2020; Saloheimo 2021).

Määrälliset vastaukset

Vain kolme vastaajaa (2 %) ilmoitti kohdatun tai pelätyn syrjinnän vaikuttaneen negatiivisesti opintoihin.

Avoimet vastaukset

Vastaajista suurin osa on ollut ilmeisesti kaapissa opiskeluaikanaan. Avoimissa vastauksissa nousi kuitenkin esiin identiteetin pohdinnan ja piilottelun aiheuttama voimavarojen kuluminen. Yksi vastaaja totesi pelkojen olleen lopulta vain oman pään sisällä, ja ne voitettuaan hänen elämänsä helpottui huomattavasti.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Negatiivista vaikutusta opintoihin kertoivat ennen kaikkea muihin syrjintää kokeviin vähemmistöihin kuuluvat (p < 0,05). Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.

2.6.2 Kohdatun tai pelätyn syrjinnän negatiivinen vaikutus urakehitykseen

Pelätty tai koettu syrjintä saattaa alentaa työkykyä ja ohjata työpaikkavalintoja kykyihin nähden vaatimattomalle tasolle. Toisaalta syrjivä työorganisaatio voi jarruttaa urakehitystä. Transihmisten työttömyysaste on muuta väestöä korkeampi ja pätkätöitä tehdään huomattavan paljon ja korkeakoulutustaustallakin ollaan usein koulutusta vastaamattomissa työtekijätason töissä (esim. Saloheimo 2021).

Määrälliset vastaukset

18 vastaajaa (11 %) ilmoitti kohdatun tai pelätyn syrjinnän vaikuttaneen negatiivisesti urakehitykseensä.

Avoimet vastaukset

Osa pelkäsi johdon ja työkavereiden ikäviä reaktioita, eikä uskaltanut kertoa identiteetistään töissä. Identiteetin peittely oli tuolloin syönyt voimavaroja työssä onnistumiselta ja uralla etenemiseltä. Tämä pelko oli joillakin syynä kaapissa olemiseen kaiken kaikkiaan. Osalla tällaiseen on ollut todella syytäkin: työt olivat loppuneet asian tultua julki. Joillakin työpaikan ahdistava ilmapiiri oli sellaisenaan voimavaroja syövä. Piilottelun lisäksi identiteetin kanssa tapahtuva sisäinen painiskelu on ollut esteenä täysipainoiselle työssä onnistumiselle. Yksi töitä vailla oleva vastaaja ihmetteli, miksi hänen feminiinisen oloinen olemuksensa ole ollut vetovoimatekijä naisvaltaisella alalla.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Negatiivisia vaikutuksia urakehitykseen kokivat muita enemmän

- naisenemmistöisillä työpaikolla työskentelevät (p < 0,05)

- muihin mahdollisesti syrjintää kokeviin vähemmistöihin kuuluvat (p < 0,001)

Cd/tiiteillä oli näitä vaikutuksia muita vähemmän, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,078). Iän myötä negatiivinen syrjinnän tai sen pelon vaikutus urakehitykseen putosi noin neljännekseen (r = - 0,93).

2.6.3 Kohdatun tai pelätyn syrjinnän negatiivinen vaikutus toimentuloon

Negatiiviset vaikutukset toimeentuloon voivat liittyä muita heikompaan urakehitykseen. Suorempaan siihen voi vaikuttaa syrjintä, jossa työmahdollisuuksia rajoitetaan. Kolmas toimentuloon suoraan vaikuttava tekijä on poissaolot töistä, jotka johtuvat piilottelun, kiusaamisen ja niihin varautumisen aiheuttamasta stressistä ja siitä seuraavista psyykkisistä ja sosiaalisista ongelmista (esim. White ym. 2022).

Määrälliset vastaukset

13 vastaajaa (8 %) ilmoitti kohdatun tai pelätyn syrjinnän vaikuttaneen negatiivisesti toimentuloon.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kokivat syrjinnän tai sen pelon vaikuttaneen muita enemmän negatiivisesti toimentuloon (p < 0,05). Myös muihin syrjintää mahdollisesti kohtaaviin vähemmistöihin kuuluvilla oli negatiivista vaikutusta muita enemmän (p < 0,05).

2.6.4 Syrjintätilanteissa saatu apu syrjinnän vastaisesta työstä vastaavilta

Syrjintään on olemassa suuri määrä eri tukitoimia. Ongelma on jopa siinä, että tilanteen tullessa eteen se oikea on vaikea löytää monien joukosta (esim. Saloheimo 2022). Toisaalta tukitoimien mahdollisuudet saavuttaa tyydyttävä tila syrjinnän suhteen ovat rajalliset. Ja koska myös uhrin voimavarat ja usko asiantilan parantumiseen ovat rajalliset, syrjintään ei aina edes jakseta puuttua (esim. Saloheimo 2021).

Määrälliset vastaukset

Vähän alle kymmenesosa vastaajista on tarvinnut apua syrjintätilanteissa niiden selvittämiseen tarkoitetuilta viranomaisilta ja luottamushenkilöiltä. 31 % heistä on saanut myös apua. (taulukko 42)

Taulukko 42. Syrjintätilanteisiin haettu ja saatu apu syrjinnänvastaisesta työstä vastaavilta.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 149 vastaajaa.

Avoimet vastaukset

Avoimissa vastauksissa kerrottiin kokemuksia joistakin syrjinnänvastaisen tuen vastuutahoista.

Erään vastaajan työpaikalla työsuojeluvaltuutettu oli luvannut hoitaa tilanteen jo ennalta, jos syrjintää tapahtuisi. Toisella vastaajalla valtuutetun sympatia ei riittänyt, kun hänet irtisanottiin. Yhden vastaajan esihenkilö auttoi selvittämään monimutkaista identiteettivarkaustapausta. Yksi vastaaja kertoi saamastaan henkisestä tuesta nettikiusaamistapaukseensa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselta.

Osa vastaajista oli hyvin skeptisiä sen suhteen, että mitään apua olisi edes saatavissa. Erään vastaajan esihenkilö alaisensa turvaamisen sijaan vannotti, että osakkeenomistajat eivät saisi tietää vastaajan identiteetistä. Yksi oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön nettikiristyksestä ilman siitä seuraavaa tutkintaa. Ongelmiksi osoittautuivat myös tapausten salassapitokäytännöt ja työhönottosyrjintä, josta on hyvin vaikea saada näyttöä. Yksi esiintynyt ahdistuksen syy oli siinä, että syrjinnän pelossa joutuu olemaan kaapissa. Jotkut olivat sitä mieltä, että oma apu olisi paras apu.

Vertailu muihin tutkimuksiin

FRA:n raportin (FRA 2024b) mukaan suomalaisista sateenkaarivastaajista 11 % oli ilmoittanut syrjintäkokemuksistaan tasa-arvoelimelle tai muulle suomalaiselle organisaatiolle. Määrä on samaa luokkaa tässäkin kyselyssä.

2.6.5 Syrjintätilanteissa saatu apu työ- tai opiskelukavereilta

Määrälliset vastaukset

Kuusi prosenttia vastaajista oli kaivannut apua syrjintätilanteissa työ- tai opiskelukavereilta. 30 % heistä oli saanut myös apua. (taulukko 43)

Taulukko 43. Syrjintätilanteisiin haettu ja saatu apu työ- tai opiskelukavereilta.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 147 vastaajaa.

Vertailu muihin tutkimuksiin

Vuonna 2020 Suomessa tehdyssä sukupuolivähemmistöihin kuuluville tehdyssä kyselyssä 30 % vastaajista kertoi työtoverien tukeneen vastaajia ristiriitatilanteissa (Saloheimo 2021). Vaikka kysymyksen asettelu oli erilainen, tulos oli samansuuntainen tämän kyselyn kanssa.

2.6.6 Syrjintätilanteissa saatu apu läheisiltä

Määrälliset vastaukset

Läheisten apua syrjintätilanteissa oli kaivannut 14 % vastaajista. 64 % heistä oli saanut myös apua. (taulukko 44)

Taulukko 44. Syrjintätilanteisiin haettu ja saatu apu läheisiltä.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 146 vastaajaa.

Avoimet vastaukset

Avoimissa vastauksissa apua oli saatu puolisolta, äidiltä, aikuiselta tyttäreltä, joiltakin naissukulaisilta ja parhailta kavereilta. Toisaalta apua on jäänyt saamatta, kun läheiset eivät olleet halunneet puhua asiasta tai olivat hylänneet vastaajan kokonaan.

Tuki oli ollut lähinnä kuuntelemista, kannustusta ja tukena olemista esimerkiksi ostoksilla käydessä. Tuen saamista oli haitannut se, että läheiset eivät välttämättä olleet ihan kartalla siitä, mistä on kyse. Ongelmana oli ollut myös välimatka läheisten asuessa toisella paikkakunnalla.

2.6.7 Syrjintätilanteissa saatu apu sateenkaarituen ammattilaisilta (Seta, SMOK...)

Sateenkaarijärjestöissä on jonkin verran osaamista syrjintätilanteiden käsittelyyn, mutta vain harvoissa niistä on varsinaista syrjintään erikoistunutta ammattilaista.

Määrälliset vastaukset

Sateenkaariammattilaisten apua syrjintätilanteissa oli kaivannut 14 % vastaajista. Puolet heistä oli saanut myös apua. (taulukko 45)

Taulukko 45. Syrjintätilanteisiin haettu ja saatu apu sateenkaarituen ammattilaisilta.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 149 vastaajaa.

Avoimet vastaukset

Joissakin avoimissa vastauksissa kerrottiin valtakunnallisesta Setasta saadusta arvokkaasta tuesta mm. syrjintätapauksessa ja identiteetin kertomisessa työpaikalla. Apua oli tullut myös Dreamwear Clubista. Yksi vastaaja koki, että pelkästään tieto, että ihmisoikeuksia edistävistä järjestöistä on apua saatavilla, auttaa.

Paikallisista Seta-järjestöistä tuli tähän kysymykseen varauksellisia vastauksia – yhteydenotot niihin eivät olleet tuottaneet toivottuja tuloksia. Skeptisin vastaaja jopa ajatteli, että järjestöjä eivät heidän kaltaistensa ihmisten asiat kiinnosta.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Muihin mahdollisesti syrjintää kokeviin vähemmistöihin kuuluvilla oli ollut muita enemmän tarvetta apuun syrjintätilanteissa sateenkaarituen ammattilaisilta. Cd/tiitit olivat saaneet huonoimmin apua sitä hakiessaan (p < 0,05).

2.6.8 Syrjintätilanteissa saatu apu vertaistuesta

Kun koetusta syrjinnästä kertoo vertaisille, se voi antaa lisää voimavaroja, kun huomaa, että ei ole ongelman kanssa yksin. Parhaassa tapauksessa vertainen voi kertoa omista kokemuksistaan siitä, miten hän on selättänyt oman syrjintäongelmansa. Huonossa tapauksessa vertaisten pessimistiset kommentit ovat lannistavia.

Määrälliset vastaukset

Vertaisten apua syrjintätilanteissa oli kaivannut 20 % vastaajista. Heistä 65 % oli saanut myös apua. (taulukko 46)

Taulukko 46. Syrjintätilanteisiin haettu ja saatu apu vertaistuesta.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 148 vastaajaa.

Avoimet vastaukset

Vastaajat kuvasivat saamaansa tukea kokemusten jakamiseksi, henkiseksi vuodatukseksi, kuuntelemiseksi ja mielen helpottamiseksi konkreettisten toimenpiteiden tukemisen ja neuvomisen sijaan.

2.6.9 Oma arvio kyvystä toimia syrjintätilanteissa

Suomen tasa-arvolaki (2014/1329) kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Kielto syrjiä identiteetin perusteella tarkoittaa, että ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti riippumatta siitä, mikä heidän sukupuoli-identiteettinsä on. Kielto syrjiä sukupuolen ilmaisun perusteella tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmisellä on oikeus käydä töissä ja käyttää palveluja kummalla tavoin tahansa sukupuolitetuissa tai sukupuolettomissa ulkoasuissa syntymässä määritetystä sukupuolesta riippumatta, kunhan kokonaisuus on muuten tilanteeseen sopiva.

Syrjintätilanteet ja toimenpiteet niiden selvittämiseksi voivat olla monenlaisia. Monet erilaiset selvittämisreitit voivat aiheuttaa hämmennystä ja vastuun siirtämistä, mikä vaikeuttaa usein asian hoitamista. Jos tilanne äityy riidaksi osapuolten välillä, on sen normalisointi työpaikalla usein hyvin vaikeaa.

Sateenkaari-ihmisten tieto syrjintään puuttumisen tavoista on ollut ainakin takavuosina vähäistä. Sen lisäksi monet ovat menettäneet luottamuksensa mahdollisuuksiin viedä asiaansa eteenpäin ja jättävät sen siksi tekemättä. Tilannetta pahentavat tilanteen aiheuttaman stressin aiheuttama voimavarojen vähäisyys ja huono-osaisuuden kasaantuminen. (Lehtonen 2006; Lehtonen ja Mustola 2004; Tamper 2018)

Määrälliset vastaukset

Lähes kolme neljästä vastaajasta kertoi tietävänsä, miten toimia syrjintätapauksissa. 44 % heistä ei uskonut kuitenkaan toimista olevan apua. (taulukko 47)

Taulukko 47. Vastaajien arvio kyvyistään toimia syrjintätilanteissa.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 152 vastaajaa.

Avoimet vastaukset

Tähän kysymykseen tuli hyvin monenlaisia näkökohtia sisältäviä avoimia vastauksia. Eräät kertoivat osaavansa etsiä keinot tilanteen tullessa eteen, pari heistä jopa syrjinnänvastaisen työn roolissa työpaikalla. Toiset kertoivat, ettei syrjintä hetkauttaisi ylipäätään, ja että äänestää voi aina jaloillaan.

Yksi vastaaja kertoi puhuneensa työpaikalla neurokirjoon kuulumisestaan, mikä puhdisti ilmaa. Hän oletti näin tapahtuvan myös hänen ristiinpukeutumisensa tullessa puheeksi.

Jotkut luottivat asian salassa pitämiseen parhaana keinona syrjinnän ennaltaehkäisyssä. Myös sitä pohdittiin, että asian jakaminen rajatulle joukolle voi koitua raskaaksi taakaksi heille, mikä voi rikkoa ihmissuhteita.

Osalle kynnys lähteä ajamaan asiaansa oli siinä, että se olisi edellyttänyt kaapista tuloa. Yksi vastaaja kuvasi skenaariota, jossa ilmenevät hänen hahmottamansa riskit pienellä paikkakunnalla.

Tässä teoreettinen skenaario tilanteesta jossa olen paljastunut transvestiitiksi. Oletan että kotikylän asukkaat kääntävät selkänsä ja hankaluuksia on luvassa, kun tieto/juoru on levinnyt koko kuntaan niin sitten tulee vaikeaa. Töiden saaminen kotikunnasta on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Voi olla vielä että uskonnolliset ihmiset tekee vielä omat hiillostus toimensa. Joten koen että ei ole apua poliisista eikä mistään tuolla jossain olevasta tasa-arvovaltuutetusta. Hyvä veli -järjestö suojelee toisiaan.

Joillakin oli jo huonoja kokemuksia oman asian ajamisesta, vaikka he katsoivat tuntevansa siihen tarkoitetut menetelmät. Osa taas kertoi, että heillä ei ole varmaa tietoa menettelyistä tai siitä, onko ristiinpukeutujilla ylipäätään oikeuksia Suomessa.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Iän myötä tietämättömyys syrjintää vastustavista toimista väheni kolmannekseen (r = - 0,96)

2.7 Vertaistukeen liittyvät kysymykset

2.7.1 Osallistuminen netissä tapahtuviin vertaistapaamisiin ja/tai verkkokeskusteluihin

Internetissä on paljon erilaisia vertaisryhmiä. Suomenkielisiä ristiinpukeutujille erityisesti suunnattuja verkkotapaamisia ja -keskusteluja on nykyään DwC:n kotisivulla ja suljetussa Facebook-ryhmässä sekä Sateenkaari-Discordissa. Laajemmin trans- ja sateenkaari-ihmisille suunnattuja suomenkielisiä ryhmiä on monilla eri somealustoilla. Erityisiä ryhmiä muillekin tämän kyselyn alueella oleville identiteetille löytyy sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä keskustelupalstoilta.

Määrälliset vastaukset

54 % kyselyn vastaajista kertoi osallistuvansa verkossa tapahtuviin vertaistapaamisiin ja/tai verkkokeskusteluihin. Tähän kyselyyn vastanneet olivat saaneet tiedon kyselystä useimmiten edellä mainituilta vertaisfoorumeilta. On siksi oletettavaa, että verkkotapaamisiin osallistuvien ristiinpukeutujien suhteellinen osuus on kaikki ristiinpukeutujat huomioon ottaen vastauksissa ilmenevää alhaisempi.

Avoimet vastaukset

Avoimissa vastauksissa olennaiseksi vertaistuessa koettiin olevan se, että kokee tulevansa ymmärretyksi ja voi vertailla omia kokemuksiaan toisten vastaaviin, mikä auttaa ymmärtämään omaa ominaisuuttaan.

Ihanaa tavata ja jutella siskojen kanssa, vaikka vaan virtuaalisesti.

Erityisen antoisiksi olen kokenut verkkokeskustelut ulkomaalaisten kanssa, koska hyvin suuresta joukosta löytää helpommin täysin samanlaisen persoonan verrattuna kotimaan melko rajalliseen joukkoon.

Hyviä kokemuksia mainittiin saadun ainakin Sateenkaari-Discordin Perhosluolassa ja Sateenkaarevassa WhatsApp-ryhmässä, DwC:n kotisivun keskustelupalstalla sekä ulkomaisilla vertaistukisivustoilla. Muita itselle hyväksi havaittuja kanavia olivat mm.

- Non bin ry:n ja Setan discord-kanavat

- Facebook-kontaktit vertaisten ja erityisen mentorin kanssa

- Quora

- kansainväliset transfoorumit

Kaikilla kokemukset eivät ole olleet kovin positiivisia. Yksi vastaaja koki foorumien luovan painetta yhdenmukaisuuteen, johon hän itse ei sovi. Toinen taas koki muiden tilanteet keskenään niin erilaisiksi, että tukea omalle ei löydy. Jollekin tuntemattomien kanssa asioidensa jakaminen tuntui hankalalta. Kansainvälisillä foorumeilla saattoi kohdata keskustelijoita, joiden intressi on pelkässä seksin haussa.

Moni vastaaja kertoi, että ei ole löytänyt joko lainkaan tai ainakaan sopivaa nettitapaamista, vaikka halua niihin osallistumiseen olisi ollut. Joillakin puuttui rohkeus osallistumiseen, mikä kertoo surullisella tavalla siitä, miten identiteettinsä kanssa voikaan olla yksin. Jotkut taas totesivat, että nettikeskustelut eivät kiinnosta ylipäätään. Joidenkin elämäntilanne taas oli muuttunut sellaiseksi, että nettikeskusteluille ei ole enää tarvetta.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Pääkaupunkiseudulla (p < 0,001) ja Etelä-Suomessa (p < 0,05) asuvat vastaajat kertoivat osallistuvansa muilla alueilla asuvia useammin. Pohjois-Suomessa oli ainoana alueena vähemmän tapaamisissa kävijöitä kuin heitä, jotka eivät niissä käy. Ei lainkaan julkisesti elävät kertoivat osallistuvansa muita vähemmän myös nettitapaamisiin (p < 0,05). Iän myötä netissä tapahtuviin vertaistapaamisiin ja/tai verkkokeskusteluihin osallistuminen lisääntyi 66 % (r = 0,91).

2.7.2 Osallistuminen lähiseudulla tapahtuviin fyysisiin vertaistapaamisiin

Ristiinpukeutuviin painottuvia tapaamisia on järjestetty Helsingissä (DwC), Turussa (DwC ja TuSeta ry yhdessä), Tampereella (Sinuiksi ry) ja aiemmin myös Oulussa (DwC ja Oulun Seta ry yhdessä). Ristiinpukeutuja-inklusiivisia transtapaamisia on ollut paikallisen sateenkaarijärjestön järjestämänä Jyväskylässä, Lahdessa ja aiemmin Hämeenlinnassa. Inklusiiviseen tapaamispaikkaan kuuluu mahdollisuus pukeutua ja meikata paikan päällä, koska se on monelle tiukasti kaapissa olevalle ainoa keino tavata vertaisia täysin omana itsenä. Muita transtapaamisia järjestetään keskisuurissa kaupungeissa. Ristiinpukeutujien vastaanotto niissä vaihtelee.

Määrälliset vastaukset

28 % kyselyn vastaajista kertoi osallistuvansa lähiseudulla tapahtuviin vertaistapaamisiin.

Avoimet vastaukset

Avoimissa vastauksissa toistui useimmin se, että paikallista ristiinpukeutujille sopivaa vertaistukiryhmää ei ole olemassa, tai ainakaan vastaajalla ei ollut sellaisesta tietoa. Monet olivat törmänneet ryhmiin, jotka keskittyvät transprosessiin tai vain nuoriin. Pari vastaajaa kertoi saaneensa paikallisessa Setassa niin tylyä kohtelua, että halut mennä sen transtapaamiseen menivät samalla.

Joillakin vastaajilla oli suuri kynnys uskalluksessa lähteä tapaamiseen omalla paikkakunnalla. Joku taas valitteli aikapulaa. Tapaamisissa käynti myös vaihteli eräillä vastaajilla elämäntilanteen mukaan. Eräs katsoi, että hänellä ei ole enää tarvetta vertaistapaamisille, koska omat kokemukset jo kantavat itsessään.

Tapaamispaikkoina mainittiin DwC:n, Sinuiksi ry:n, Pohjois-Karjalan Setan ja Jyväskylän Setan vertaistuki-illat, sekä Pride-tapahtumat. Yksi vastaaja oli löytänyt itselleen mainion vertaistapaamispaikan fetissibileistä. Tukea on tullut myös tapaamalla vertaisia epämuodollisesti kahden kesken tai isommalla joukolla.

Positiivista tapaamisissa kerrottiin olevan mahdollisuus laittautua yhteydessä toisiin samankaltaisiin, varsinkin, jos muuten on yksin asian kanssa. Yksi vastaaja muotoili tapaamisen etuja seuraavasti:

DwC:n kahvi-illat tarjoavat mielestäni erittäin hyvää vertaistukea. Lisäksi on avartavaa nähdä miten eri tavoin ihmiset hahmottavat ja kokevat sukupuolisen identiteettinsä.

Mielipiteet toki jakautuvat – toinen vastaaja valitti juuri siitä, että ihmisillä on erilaisia tilanteita, joihin on vaikea samaistua.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Lähiseudun vertaistapaamisiin kertoivat osallistuvansa muita yleisemmin Etelä-Suomessa asuvat (p < 0,05), yliopistokoulutuksen saaneet (p < 0,001) ja naisenemmistöisillä työpaikolla työskentelevät (p < 0,01). Muita vähemmän niissä kertoivat käyvänsä miesenemmistöisillä työpaikolla työskentelevät (p < 0,05). Lähiseudulla tapahtuviin fyysisiin tapahtuviin vertaistapaamisiin ja/tai verkkokeskusteluihin osallistuminen lisääntyi iän myötä 66 % (r = 0,91)

2.7.3 Osallistuminen kotipaikkakunnastani etäällä tapahtuviin fyysisiin vertaistapaamisiin

Osa kaukana vertaistukipalveluista asuvista käy niissä pitkienkin matkojen päästä. Sen syyn lisäksi, että lähempää niitä ei löydy, motiivina voi olla mahdollisuus ulkoilla paikkakunnalla, jossa ei ole pelkoa tuttavien kohtaamisesta. Pitkä matka kustannuksineen ja tapaamisten sijoittuminen useimmiten arki-iltaan tekevät tällaiset vierailut monelle hankaliksi toteuttaa.

Määrälliset vastaukset

16 % kyselyn vastaajista ilmoitti osallistuvansa kotipaikkakunnastaan etäällä tapahtuviin vertaistapaamisiin.

Avoimet vastaukset

Etäällä kotipaikkakunnalta olevina käyntipaikkana mainittiin avoimissa vastauksissa DwC:n Helsingin tapaamiset, Sinuiksi ry:n Crossdressing- ja transvestiittiryhmä, Jyväskylän Setan transryhmä ja muut kuin oman paikkakunnan Pride-tapahtumat. Kovin usein eivät nämäkään vastaajat sellaista kertoneet harrastavansa.

Syyt vierailujen vähäisyyteen ovat ymmärrettäviä. Jos kohdepaikkakunnalle ei ole muuten matkaa, tarvitaan järjestelyjä vierailun toteuttamiseen. Pitkä etäisyys ja matkaan kuluvat aika ja kustannukset nostavat kynnystä matkaan lähtemiselle. Niinpä se oli jäänyt monelle vain toiveeksi, jota ei ollut saanut toteutetuksi.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Vanhemmat (50 v -) ikäpolvet kertoivat käyvänsä nuorempia (alle 50 v) yleisemmin (p < 0,001) kotipaikkakunnasta etäällä tapahtuviin fyysisiin vertaistapaamisiin. Yliopistokoulutuksen saaneet osallistuivat niihin muita koulutustaustoja enemmän (p < 0,05). Täysin kaapissa elävät eivät osallistuneet niihin lainkaan.

2.7.4 Kohdattu identiteettiin liittyvä asiaton kohtelu tai kommentointi sateenkaarijärjestöissä

Se, että ihminen kuuluu vähemmistöön, ei välttämättä jalosta häntä. Kun oma identiteetti on kipeä asia, on riski sille suuri, että toisia väheksytään tai ei muuten oteta huomioon. Tiedon puute toisenlaisista identiteeteistä pahentaa tilannetta. Eri vähemmistöryhmien välinen huono keskinäinen ymmärrys saattaa näin johtaa asiattomiin kommentteihin toiseen ryhmään kuuluvista. Kaikkialla vertaistukitapaamisissa ei ole aina osaamista inklusiivisuuden ja turvallisen tilan säilyttämisen suhteen.

Määrälliset vastaukset

15 % kyselyn vastaajista kertoi kohdanneensa sateenkaarijärjestöissä identiteettiinsä liittyvää asiatonta kohtelua tai kommentointia.

Avoimet vastaukset

Tähän kysymykseen tulleet avoimet vastaukset käsittelivät eniten transvestiittien epäasiallista kohtelua. Joillakin transfoorumeilla tämä oli ilmennyt suoranaisena vihamielisyytenä tiittejä kohtaan, ja siellä oli haukuttu henkilöitä tällä perusteella selän takana – retoriikka muistuttaa paikoin TERF-naisjärjestöjen vihapuhetta transnaisia kohtaan.

Tiittien identiteetin relevanssia oli kyseenalaistettu ja heitä oli halveksittu myös suoraan heidän kanssaan keskusteltaessa. Tyypillistä siinä oli väite, että kyseessä olisi jonkinlainen larppaus transmaailmaan. Tiittejä syytettiin myös siitä, että he aiheuttavat huonoa mainetta transsukupuolisille, jotka voidaan tiitteihin samaistamalla hahmottaa miehiksi mekossa. Toisaalta vastauksissa nousi esiin joidenkin tiittien julkilausuttu ymmärtämättömyys transsukupuolisia kohtaan.

Ulkonäköä oli myös arvosteltu. Tällainen suhtautuminen oli saanut vastaajia jättämään käynnit vertaisryhmissä ensimmäiseen kertaan.

Ikäviä kokemuksia sisälsivät myös ne vastaukset, joissa paikallisessa järjestössä oli annettu ymmärtää, että siellä ei ole paikkaa tiiteille. Oliko kyse siitä, että järjestössä ei ole heille tilaa vai vertaistukiryhmää, jäi toki epäselväksi, mutta vastaajan kokemus oli kuitenkin ulossulkeva.

Yksi vastaaja kertoi, kuinka hänen identiteettiään transvestiittimiehenä ei otettu huomioon edes järjestöissä toimivien auttamisen ammattilaisten kanssa keskusteltaessa, vaan avunannon viitekehys oli transfeminiinin tai transnaisen.

Eräät vastaajat pitivät erilaisia näkökulmia luonnollisena asiana. Osa niistä ei liity edes suoraan identiteettiin, vaan kyseessä voi olla erilaiset poliittiset kannat. Eräät kokivat paineen poliittiseen yhdenmukaisuuteen ahdistavana.

Joillakin vastaajilla oli ollut hyviä kokemuksia ryhmien moderoinnista ja turvallisen tilan periaatteen noudattamisesta.

Näis on oltu tosi tarkkoja ja aina luetaan säännöt ennen jutustelua jossa tästä pitäytymisestä muistutetaan.

Toisaalta osassa vastauksia katsottiin, että identiteettiin kohdistuvaan mollaukseen ei ollut puututtu riittävästi. Tilanteet vaikuttavat siis vaihtelevan eri paikoissa ja eri foorumeilla.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Pienissä kaupungeissa oli kohdattu muita asuinaluetyyppejä enemmän asiatonta kohtelua tai kommentointia (p < 0,01).

2.7.5 Arvio mahdollisuuksista käyttää kohderyhmälle suunnattuja tukipuhelimia

Ristiinpukeutujille ja heidän kumppaneilleen varsinaisesti suunnattuja tukipuhelimia on Suomessa vain DwC:n auttava puhelin, johon voi ottaa yhteyttä torstaisin kello 19–21. Lisäksi on olemassa ja joillakin paikallisilla sateenkaarijärjestöillä ja muita valtakunnallisia ikäryhmiin ja erityistilanteisiin kohdistuvia palvelevia puhelimia. Näissä on kuitenkin vain harvoin erityistä ristiinpukeutujan elämän ongelmiin liittyvää tietotaitoa.

Henkilökohtaista tukea saa myös järjestöjen sähköpostiosoitteista. DwC:lle tulee tällaisia yhteydenottoja kymmeniä vuodessa.

Määrälliset vastaukset

68 % kaikista vastaajista koki voivansa käyttää kohderyhmälleen suunnattuja tukipuhelimia, jos siihen olisi tarve.

Avoimet vastaukset

Avoimissa vastauksissa kokemukset palvelevista puhelimista eivät pääosin ole vastanneet odotuksiin, jotka liittyivät osalla aika isoihin selvitettäviin kysymyksiin amatöörien ratkaistaviksi. Yksi vastaaja kertoi ottaneensa yhteyttä muuhun kuin sateenkaarijärjestön auttavaan puhelimeen ja puhelun päättyneen auttajan kirkumiseen.

Osa vastaajista piti hyvänä sitä, että tietää tukipuhelimen olevan olemassa tarpeen varalla. Jotkut vastaajat eivät tienneet lainkaan tukipuhelinten olemassaolosta.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Usko tukipuhelimiin oli heikointa Länsi-Suomessa ja muissa suurissa kaupungeissa (molemmissa p < 0,01). Ei lainkaan julkisesti elävät kertoivat hyötyvänsä vähiten tukipuhelimista (p < 0,05). Kokemus siitä, että voi käyttää tukipuhelimia, lisääntyi iän myötä 76 % (r = 0,997).

2.7.6 Muita toiveita järjestöjen tarjoamaan vertaistukeen liittyen

Eniten toiveita kohdistui puutteelliseen vertaistukiverkostoon:

Vertaistuki transvestiiteille on pääkaupunkiseutua ja ehkä muutamaa muuta suurempaa taajamaa lukuun ottamatta tällä hetkellä täysin riittämätöntä.

Järjestö pitää saada myös pienemmät ryhmät ja kouluttamaan aktiivitoimijoitaan kohtaan myös meitä!

Yksi toiveissa esiin noussut teema oli rohkaisu ja matala kynnys turvalliseen vertaistapaamisissa vierailuun. Tässä yhteydessä korostui tilaisuuksiin ja niiden luonteeseen liittyvän tiedotuksen merkitys – kaapissa oleva ristiinpukeutuja kehittää helposti erilaisia uhkakuvia osallistumisen esteeksi.

Kaipaisin rohkaisua, kuinka keskustella asiasta ja lähestyä kaltaisiani.

Itselleni ainakin ongelma on se, että lähtökohtaisesti jo uutena tapahtumiin meno on hankalaa, puhumattakaan siitä, että samalla pitäisi tulla edes osittain kaapista ulos.

2.8 Tulevaisuuteen liittyvät pohdinnat ja toiveet

2.8.1 Minulle olisi hyötyä siitä, että Suomessa olisi kolmas juridinen sukupuoli

Kolmas juridinen sukupuoli on tarkoitettu heille, jotka eivät ole miehiä eivätkä naisia. Ristiinpukeutujissakin on monia, joiden identiteetti ei ole yksiselitteisesti miehen eikä naisen. Heille mieheksi tai naiseksi kutsuminen voi tuntua enemmän tai vähemmän traumaattiselta, koska heitä ei nähdä sellaisina, joita he oikeasti ovat. Niinpä heistä moni voisi hyötyvä mahdollisuudesta päästä irti nykyistä heitä väärin sukupuolittavasta virallisesta järjestelmästä.

Määrälliset vastaukset

Vajaa neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että heille olisi hyötyä siitä, että Suomessa olisi kolmas juridinen sukupuoli (taulukko 48).

Taulukko 48. Vastaajien arvio siitä, olisiko heille hyötyä kolmannesta juridisesta sukupuolesta.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 158 vastaajaa.

Avoimet vastaukset

Kolmannesta sukupuolesta hyötyvänsä ilmoittaneet vastaajat perustelivat sitä monipuolisesti:

Kolmas sukupuolimerkintä kuvaisi identiteettiäni selkeästi eikä sitä tarvitsisi erikseen tuoda julki erilaisia julkisia palveluja käytettäessä. Tämä vaikuttaisi selkeästi erilaisten palveluntuottajien suhtautumiseen. Se kertoisi selkeästi, että ei olla tekemisissä yksiselitteisesti miehen tai naisen kanssa, vaan oletusarvo on jotain muuta.

Uskon kolmannen juridisen sukupuolen pakottavan toimijoiden päivittämään käytänteitään edes jollakin tavalla.

Voisin elää vapaammin tietäen kuuluvani johonkin ja omana itsenäni.

Koska en koe rajoittuvani nykyisten juridisten sukupuolten lokeroihin, kokisin kolmannen ei-binäärisen sukupuolen omimmakseni.

En välttämättä rekisteröityisi kolmannen sukupuolen edustajana, mutta jos sen myötä sukupuolten välinen raja ylipäätään madaltuisi, niin voisin entistä paremmin ja vapaammin elää omana itsenäni.

Uskon kolmannen juridisen sukupuolen pakottavan toimijoiden päivittämään käytänteitään edes jollakin tavalla.

Yksi vastaaja piti kolmatta sukupuolta hyvänä välimuotona tilanteessa, jossa hän ei ole vielä ulkoisesti täysin transitoitunut. Yksi haluaisi sukupuolimerkinnän kokonaan pois henkilöllisyysdokumenteista.

Niistäkin, jotka eivät hyötyisi suoraan kolmannesta sukupuolesta, moni kertoi kantansa, jonka mukaan muutos olisi hyödyllinen kaikille sukupuolivähemmistöihin kuuluville:

Ehkä jos se auttaisi normalisoimaan muunsukupuolisia ja vähentämään ulkoista painostusta asettua sukupuolimuottiin.

Vähentää transihmisiin kohdistuvaa painetta

Kolmannella sukupuolella oli myös vastustajia. Osalle tuotti vaikeuksia hahmottaa maailmaa muuten kuin kahteen juridiseen sukupuoleen jaettuna. Yksi varoitti, että vaatimus kolmannesta sukupuolesta tekee hallaa koko sateenkaariyhteisölle. Pari vastaajaa halusi painottaa omaa identiteettiään transvestiittimiehenä ei-binäärin sijasta.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Kolmannesta juridisesta sukupuolesta kertoivat hyötyvänsä muita enemmän

- ei-binäärit (p < 0,001),

- seksuaalivähemmistöihin kuuluvat (p < 0,05) ja

- muihin vähemmistöihin kuuluvat (p < 0,001).

Maskuliiniselle alueelle identiteetiltään sijoittuvat kertoivat hyötyvänsä siitä muita vähemmän (p < 0,001).

2.8.2 Minulle olisi hyötyä siitä, että Suomessa olisi sukupuolineutraali henkilötunnus

EU:n tietosuoja-asetus edellyttää, että kansalaisista ei kerätä tarpeettomasti tunnistetietoa. Nykyisen henkilötunnuksen sisältämät syntymäaika ja juridinen sukupuoli katsotaan tällaiseksi tilanteissa, joissa niitä ei tarvita ihan oikeasti asian hoitamiseksi. Siksi nykymuotoisesta henkilötunnuksesta pitäisi luopua. Asiaa on kuitenkin vitkuteltu kustannussyihin vedoten.

Henkilö, joka ei koe olevansa mies eikä nainen, tulee väärinsukupuolitetuksi nykymuotoisella henkilötunnuksella. Uusi kaavailtu formaatti, jossa sukupuoli ei siitä ilmene, auttaisi tähän asiaan. On tosin sanottu, että uusia tunnuksia ei voisi antaa muille kuin uusille kansalaisille, koska se paljastaisi ihmisen olevan ei-binääri. Peruste on kestämätön, koska neutraalia henkilötunnusta voisivat haluta myös kaikki muutkin henkilöt, jotka eivät halua tunnukseensa tietosuoja-asetuksen kieltämiä tunnisteita.

Määrälliset vastaukset

Runsas neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että heille olisi hyötyä siitä, että Suomessa olisi sukupuolineutraali henkilötunnus (taulukko 49).

Taulukko 49. Vastaajien arvio siitä, olisiko heille hyötyä sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 158 vastaajaa.

Avoimet vastaukset

Perusteita sukupuolineutraalin henkilötunnuksen puolesta oli runsaasti.

Asiointi kaikessa kanssakäymisessä oman identiteetin mukaisesti.

Joskus pukeutuminen aiheuttanut henkilötietojen tarkistuksen

Koska en koe rajoittuvani nykyisten juridisten sukupuolten lokeroihin, olisi hyvä asia jos henkilötunnuskaan ei lokeroisi.

Ehdottomasti looginen ja kannatettava ratkaisu, joka on jo monissa maissa käytössä.

Osa koki, että ei itse hyötyisi sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta sen muuttamiseen liittyvän vaivannäön ja merkinnän aiheuttaman huomion takia. Korkea ikäkin vähensi intoa muutosprosessiin.

Yksi vastaaja ajatteli asian olevan täysin merkityksetön. Perusteena tälle hän kertoi liikkuneensa paljon ”väärän sukupuolen henkilötunnuksella” ilman mitään ongelmaa.

Yksi vastaaja ei ollut lainkaan tietoinen henkilötunnuksen sukupuolitunnuksesta.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Ei-binäärit vastaajat kertoivat hyötyvänsä sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta muita enemmän ja maskuliiniselle alueelle identiteetiltään sijoittuvat kertoivat hyötyvänsä siitä muita vähemmän (molemmissa p < 0,001).

2.8.3 Muita identiteettiin kanssa elämiseen liittyviä toiveita

Toive tavata omanlaisiaan tai muuten itselle sopivia ihmisiä oli näissä toiveissa yleinen, erityisesti, jos lähiseudulla ei ole järjestettyjä tapaamisia:

Toivoisin kaverin, jonka kanssa uskaltaisi astua ihmisten ilmoille omana itsenään. Yksin kynnys vaan tuntuu liian korkealta.

Hyötyisin esimerkiksi siitä, että saisin käydä ruokakaupassa yhdessä jonkun kanssa. Sosiaalinen ahdistus tekee ajoittain näistä perustoimistakin raskaita.

Syrjäseutujen kohtaamisongelmaan toivottiin myös lisää verkkotapaamisia.

Monet toiveet liittyivät siihen, että sosiaalinen ympäristö ja yhteiskunta laajemminkin olisivat sallivampia sille, että vastaaja voisi elää vapaasti omana itsenä. Häpeän ja syrjinnän pelko rajoittaa näiden ihmisten olemista ikävällä tavalla.

Yksinäistä ja salaista elämää tämä tiitin elämä on. Jos jotakin saisi toivoa, niin haluaisin pystyväni menemään laittautuneena kauppaan ostamaan maitopurkin ilman että minuun kiinnitetään negatiivista huomiota.

Työnantajalle esitettiin toive tukea työskentelyä identiteetin mukaisessa ulkoasussa. Samalla vastaaja muistutti, että sellainen on itse asiassa velvollisuus erityisesti organisaatioissa, jotka arvoissaan ilmaisevat tukensa sukupuolivähemmistöille. Tasa-arvolaki toki edellyttää tätä kaikilta työorganisaatioilta.

Yksi vastaus nosti esiin sateenkaariseniorien heikentyneen aseman viimeisten vuosien aikana. Se koskee myös ristiinpukeutujia, joista osalla kotona piilossa pidetty ominaisuus paljastuu vieraiden ihmisten tullessa sinne, ja osalla mahdollisuus olla oma itsensä vaarantuu esimerkiksi siirryttäessä hoivakotiin.

Eräissä vastauksissa toivottiin ymmärrystä toisia kohtaan sateenkaariyhteisön sisälläkin esimerkiksi niin, että ihminen, joka ei aio transitoitua, hyväksyttäisiin myös transyhteisössä, tai ihmisestä ei tehtäisi liian nopeita olettamia yhden näkyvän ominaisuuden perusteella. Samaan teemaan liittyen muistutettiin, että tässä asiassa on syytä suunnata katse peiliin omalla kohdallakin. Transvestiitteja Suomessa etupäässä edustavaa DwC:tä kehotetaan ajamaan aiempaa napakammin tämän ryhmän oikeuksia.

2.9 Kokonaiskuva

2.9.1 Tyytyväisyys nykyiseen elämään identiteetin kanssa

Ristiinpukeutuminen koetaan usein elämyksellisenä, voimaannuttavana ja elämään monikerroksellista hyvinvointia ja iloa lisäävänä. Voidessaan tuoda sisäistä identiteettiään itsestään esiin ristiinpukeutuja tuntee suurempaa sopusointua sekä itsessään että suhteessaan sosiaaliseen ympäristöönsä (Leinonen 2003; 2005).

Toisaalta sukupuolivähemmistöön kuulumisen aiheuttama vähemmistöstressi heikentää lähtökohtaisesti elämänlaatua. Se, miten se sitä heikentää, riippuu toisaalta sosiaalisesta elinympäristöstä ja toisaalta siitä, mitä haasteita kuhunkin identiteettiryhmään kuuluminen luo.

Haasteet riippuvat myös suuresti siitä, miten avoimesti kukin elää identiteettiään. Täysin kaapissa oleva ei koe syrjintää, jos kukaan ei tiedä asiasta. Toisaalta totaalinen kaapissa oloon liittyy jatkuvaa salailua ja pelkoa paljastumisesta – yksinäistäkin se on.

Avoimesti itsenään olija taas ei voi piiloutua syrjinnältä ja häirinnältä sellaista kohdattaessa. Parhaassa tapauksessa sosiaalisen sukupuolen muutos onnistuu niin, että transihmisen syntymässä määriteltyä sukupuolta ei enää tunnisteta – tai siihen ei kiinnitetä huomiota sateenkaariystävällisessä elinympäristössä.

Määrälliset vastaukset

Tähän kysymykseen vastanneista lähes kaksi kolmannesta oli ainakin jossain määrin tyytyväisiä elämäänsä oman identiteettinsä kanssa (taulukko 50). Vastakkaista mieltä oli noin neljännes.

Taulukko 50. Vastaajien ilmoitukset tyytyväisyydestään identiteettinsä kanssa elämiseen.

Prosentit on laskettu kaikista vastaajista, tähän kysymykseen vastasi 146 vastaajaa.

Vastausten suhde muihin muuttujiin

Niiden vastaajien määrä, jotka olivat ainakin jossain määrin tyytyväisiä elämään identiteettinsä kanssa, lisääntyi iän myötä 2-kertaiseksi (r = 0,999). Transfeminiinit olivat vähän muita tyytyväisempiä, mutta ero ei ollut likikään merkitsevä.

Vertailu muihin tutkimustuloksiin

Hsun tutkimusryhmän tulosten perusteella tyytyväisyys elämään miespuolisilla ristiinpukeutujilla oli erittäin merkitsevästi transfeminiinejä parempi ja cisihmisiä erittäin merkitsevästi heikompi. Tutkimusta varten laaditussa testissä miespuoliset ristiinpukeutuvat osallistujat olivat merkittävästi tyytyväisempiä elämäänsä ja heillä oli parempi itsetunto verrattuna tutkimukseen osallistuneisiin transnaisiin. Transnaisissa ilmeni ristiinpukeutujia enemmän masennusta, ahdistusta ja stressiä sekä itsemurhan miettimistä ja -yrityksiä, mutta he olivat tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa. (Hsu ym. 2026)

Vastaavia selkeitä identiteettiryhmien välisiä eroja ei ilmennyt tässä kyselyssä. Transfeminiinien ryhmä oli tässä kuitenkin erilainen, koska mukana oli vain ristiinpukeutujataustan omaavia vastaajia. Olisikin kiinnostavaa selvittää tyytyväisyyseroja toisenlaisen identiteettihistorian omaavien transfeminiinien välillä.

Leinonen (2005) kuvaa ristiinpukeutujan identiteetin sisäistä ja sosiaalista rakentumista vuosikausia jatkuvana prosessina, jossa identiteetin kanssa kokonaisvaltaisesti tasapainoon pääseminen vähentää kiinnijäämisen pelkoa ja siihen kuluvaa energiaa. Tällä lienee yhteys tässä kyselyssä esiintyvään iän mukana kasvaneeseen tyytyväisyyteen.

Tämän kysymyksen vastauksista ei selvinnyt, oliko nykyisen elämän avoimuus sillä tasolla, mikä heille olisi optimaalista. Tätä puutetta korjaamaan tehtiin pikainen kysely (n = 23), jossa kysyttiin, miten avoimesti vastaajat haluisivat ilmentää identiteettiään, jos sille ei olisi ulkoisia esteitä. Kaikki tähän kyselyyn vastaajat, jotka eivät eläneet täysin avoimesti identiteettinsä kanssa, olisivat halunneet elää nykyistä avoimemmin. Tämä tarkoittaa, että monet, jotka ilmoittivat olevansa tyytyväisiä nykytilanteeseen, ottivat näin vastatessaan realiteetit huomioon ja olivat niihin sopeutuneet.

2.10 Palaute kyselystä

Palautteessa oli 16 pääosin positiivista arviota ja kahdeksan sellaista, joissa toivottiin jotain asiaa toteutetun jollain tavoin toisin.

Positiivisissa palautevastauksissa oli mm. seuraavanlaisia kommentteja:

Olen odotellut tässä että pääsen vastaamaan johonkin tällaiseen kyselyyn ja antamaan oman osani talkoisiin, ihan asiallinen kysely oli tämä.

Olen lukenut tiittien syrjinnästä ja haluan tietää tutkimuksen tuloksista aikanaan, toivottavasti ne julkaistaan löydettävässä paikassa

Toivottavasti tämä johtaa johonkin. Kuten sanottua, yhtään huonommin asiat eivät voisi enää olla länsimaiseksi sivistysmaaksi.

Toivottuja, vastaajille omakohtaisesti tärkeitä lisänäkökulmia olisivat olleet mm.

- naiskehoon syntyneiden transvestiittien usein paljonkin väkivaltaa sisältävä tilanne

- täysin kaapissa olevien tilanne

- terveyden ja mielenterveyden hoito tukena tai taakkana

- se, miten merkityksellistä yhteisöt ja niihin kuuluminen kullekin ovat ylipäätään

- varhaisemmat kiusaamiskokemukset

Muuta kritiikkiä tuli kyselyn pituudesta ja paikoin epäselvistä ja joidenkin vastaajien mielestä normatiivista perhekuviota noudattavista kysymyksistä ja niiden vastausvaihtoehdoista.

3 Johtopäätökset

3.1 Tulosten merkitys

Tämä kyselyraportti tuo esiin ristiinpukeutujat laajana ja aiemmin aika huonosti tunnettuna sukupuolivähemmistöryhmänä, joka sisältää monia sellaisia identiteettien alatyyppejä, jotka täyttävät kriteerit siitä, että ristiinpukeutuminen on ainakin jossain vaiheessa elämää ollut osa identiteettiä.

Yksi kyselyn tärkeä löydös oli identiteettien muuntuvuus. Sellaista tapahtuu yleisesti perusristiinpukeutujasta transnaisen suuntaan ja muilla laajemminkin pois syntymässä määritellystä sukupuolesta.

On kuitenkin tärkeä huomata, että monilla vastaajilla identiteetti pysyi sellaisenaan sen ilmaantumisesta lähtien, ja että joillakin se muokkautuu vain jonkin verran iän myötä – ennen kaikkea eroottisen ulottuvuuden hiipumisena. Staattisimmissa tapauksissa ristiinpukeutujamiehen identiteetti voi olla hyvin maskuliininen feminiinisen puolen ilmetessä vain pukeutuessa.

Verrattuna perinteiseen transtutkimukseen tulokset nostavat esiin sieltä useimmiten puuttuvien miesristiinpukeutujien erityispiirteet. Toisaalta transsukupuolisiin kohdistuvassa tutkimuksessa ristiinpukeutumistausta ei ole kovin vahvasti esillä, vaikka sellainen on merkittävällä osalla transsukupuolisia.

Yksi kiinnostava tulos liittyy tyytyväisyyteen omaan elämään. Identiteetti ei vaikuttanut olevan siinä tärkein tekijä, vaan tyytyväisyys rakentui eri ryhmissä eri elementeistä. Tyytyväisimpiä olivat avoimesti omana itsenään elävät, ja ikä lisäsi tyytyväisyyttä. Kaapissa olijoillakin oli omat perusteensa tyytyväisyyteen – kun kukaan ei tiedä, ei kukaan myöskään syrji. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että toiveita avoimemmasta omana itsenään elämisestä ei olisi silloinkaan ollut.

Toisaalta kaappi oli monelle samalla vankila, josta käsin vertaisia ei ole mahdollista tavata eikä muutenkaan toteuttaa unelmiaan liikkua identiteetin mukaisesti laittautuneena. Liikkumista rajoittavista ulkoisista tekijöistä tärkeimpiä olivat työpaikan sukupuolijakauma ja asuinalue – pohjalaiselta metallipajan työnjohtajalta vaadittaisiin suurta rohkeutta ilmestyä työpaikalleen mekossa ja korkosaappaissa.

Kyselyn vastaukset toivat esiin iän merkityksellisen yhteyden erilaisiin tilanteisiin. Nuoremmalla iällä identiteetin paljastumisessa tuntui olevan paljon enemmän pelissä, kun oltiin aloittamassa työuraa ja perustamassa perhettä. Kypsemmässä iässä elämäntilanne näytti olevan stabiilimpi ja siksi suosiollisempi asiasta kertomiseen. Toisaalta vanhempien ikäpolvien varhaisempien vuosikymmenten nykyistä suvaitsemattomampi ilmapiiri oli vaikuttanut heidän valintoihinsa tuolloin.

Ristiinpukeutumisen risteävyys muiden vähemmistöasemien kanssa tuli esiin eri tavoin. Etniseen vähemmistöön kuuluminen näkyi etupäässä tiukasti kaapissa olemisena, mikä toisaalta suojasi syrjinnältä.

Muihin syrjintää mahdollisesti kokeviin vähemmistöihin kuuluvat kertoivat kokeneensa muita enemmän syrjintää elinympäristössään ja ilmaisivat tarvetta saada apua siihen. Tähän joukkoon kuului neurokirjolla olevia ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisia. Se, että he kertoivat syrjinnän kohdistuneen muita yleisemmin heidän sukupuoli-identiteettiinsä, tuo esiin sen, että kahden samanaikaisen syrjinnän vaikutukset ovat enemmän kuin niiden matemaattinen summa. Toisaalta päihde- ja mielenterveysongelmat ovat usein seurausta sukupuoli-identiteettiin liittyvistä ongelmista.

Huomattavan suuri joukko vastaajia kertoi kuuluvansa seksuaalivähemmistöihin. Heidän vastauksissaan näkyi eroja muihin identiteettiprofiilissa ja reaktioissa työpaikalla. Seksuaalivähemmistöihin kuulumisen merkitys jäi tässä kuitenkin hieman epäselväksi, koska hyvin monet heistä kuuluivat myös muihin syrjintää mahdollisesti kokeviin vähemmistöihin.

Kyselyn esiin tuomilla ryhmillä on omanlaisiaan intressejä ja elämäntaparatkaisuja ja niihin liittyviä tarpeita. Huono ymmärrys niistä heikentää tarjottavan tuen kohdentumista oikein ja synnyttää ulossulkemisen kokemuksia. Sateenkaaripiireissä ristiinpukeutujat olivat kokeneet suoranaista ivaa ja väheksyntää.

Vertaistapaamisia kaipaava ristiinpukeutuja ei sellaista useinkaan saa asuessaan kaukana pääkaupunkiseudusta ja muista suurista kaupungeista. Samalla asuinalueella pelko paljastumisen tuottamista ongelmista on myös suuri, mikä tekee tilanteen vielä tukalammaksi, ja se nostaa kynnystä lähteä paikalliseen tapaamiseen korkeammaksi. Eikä pienillä paikkakunnilla ole ylipäätään ristiinpukeutujille erityisesti suunnattua vertaistukea, jolloin tapaamisissa voi joutua helposti vähemmistön edustajaksi vähemmistöjen joukossa.

3.2 Toimenpide-ehdotukset

Kysely toi esiin tarpeen tiedosta ristiinpukeutujista sateenkaarijärjestöissä. Tiedon jakaminen kaikille yhteisön jäsenille on sellaisenaan hyvä asia, mutta erityisen tärkeää se on henkilökohtaista tukea antaville ja vertaisryhmien vetäjille. Tällaisen tiedon jakaminen on helposti järjestettävissä Setan järjestökoulutusverkoston puitteissa.

Järjestöjen organisoimissa vertaisryhmissä on lisättävä inklusiivisuutta niin, että ristiinpukeutujatkin mahtuvat joukkoon. Tämä ei tarkoita, että jokaisessa ryhmässä pitäisi olla erityisesti ristiinpukeutujille suunnattua ohjelmaa. Monet ristiinpukeutujat käyvät paremman puutteessa transtapaamisissa, ja ovat valtaosin tyytyväisiä, vaikka puheenaiheet eivät aina kohtaakaan omia intressejä. Ongelmia syntyy, jos heitä ryhdytään sulkemaan ulos heidän puheenvuorojensa tai ulkoasunsa perusteella. Tällöin ryhmien moderoinnissa on tärkeää osata ennakoida kuvatunlainen konflikti.

Inklusiivisuus on syytä sisällyttää myös ryhmistä viestittäessä. Tapaamisilmoituksessa on hyvä olla riittävän väljä määrittely, kenelle se on tarkoitettu. Jos ristiinpukeutuja tiedustelee ryhmästä, hänelle voi vastata, että on sinne tervetullut, vaikka keskustelu ryhmässä painottuukin transsukupuolisille tärkeisiin asioihin. Virhe tässä olisi kertoa, että se ei ole häntä varten.

Edellä kerrottu on erityisen tärkeää alueilla, joissa ristiinpukeutujille ei ole omia tapaamisia. Joillakin alueilla ei ole edes transtapaamisia, jolloin tapaamiset voivat olla suunnattuja laajemmin sateenkaari-ihmisille. Niissä on mahdollista tavata monenlaisia sateenkaari-ihmisiä ilman, että joku viiteryhmä määräisi siitä, mistä on puhuttava. Esimerkkinä tällaisesta ryhmästä ovat iäkkäämmälle väelle suunnatut sateenkaariseniorien ryhmät. Tällaisten ryhmien tiedottamisessa on tärkeää käyttää riittävän inklusiivisia ilmauksia, jotta myös ristiinpukeutujat ymmärtäisivät ja uskaltaisivat niihin osallistua.

Ristiinpukeutujille suunnattuja ryhmiäkin voitaisiin toivottavasti perustaa lisää. Yleensä niissä on ollut joku viiteryhmään kuuluva ainakin jonkinlaisessa vetovastuussa. Tällaisia vetäjiä on kuitenkin hankala löytää pieniltä paikkakunnilta, koska niin monet ovat niissä kaapissa. Paikallisjärjestöjen tuki ryhmän perustamiseksi olisi siksi ensiarvoisen tärkeää, esimerkiksi tilan ja apuvetäjän muodossa. Kaapissa olo voi olla näissä yrityksissä ongelma siinäkin, että vierailijoita ei ole aina kovin paljon tulossa ainakaan aluksi. Järjestön henkilöstön tuki mahdollisesti turhautuneelle ristiinpukeutuja-vetäjälle olisi kullanarvoista. Tilassa olisi hyvä olla mahdollisuus pukeutua paikan päällä, ja siitä on syytä ilmoittaa tilaisuudesta tiedotettaessa.

Järjestön henkilöstön antamassa tuessa ja ohjauksessa on tärkeää ymmärtää, että ristiinpukeutujilla voi olla vaihtelevien identiteettien perusteella vaihtelevia tarpeita. Ristiinpukeutuvalle miehelle, jolla ei ole aikeita ryhtyä sukupuolenkorjaukseen, keskeisiä tukimuotoja ovat:

- apu vertaisten löytämiseksi

- neuvot ja tuki sille, miten ristiinpukeutuja voi ja uskaltaa käyttää sitä sosiaalisen elämän aluetta, joka hänestä itsestään tuntuu sopivalta

- kertominen omista oikeuksista elää identiteetin mukaisesti

- tuki tapahtuneissa tai pelätyissä syrjintä- ja muissa ristiriitatilanteissa

- tuki läheisille ja heidän kohtaamiselleen

- omaan identiteettiin kohdistuvan sisäistetyn transkielteisyyden käsittely

Järjestötoiminnan kehittämisen lisäksi ristiinpukeutujien tilannetta voidaan parantaa myös lainsäädännöllisin keinoin. Tasa-arvolakia on terävöitettävä niin, että sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat siinä läpäiseviä aiheita – laki on tämänhetkisessä muodossaan ulossulkeva, koska se käsittelee pääosin vain binääristen miesten ja naisten tasa-arvoa. Tästä syystä monet ristiinpukeutujat ja transihmiset laajemminkin eivät löydä Suomen lainsäädännöstä ja viranomaistoiminnasta (Tasa-arvovaltuutettu) turvaa itseensä kohdistuvalta syrjinnältä.

Rikoslakia tulee uudistaa niin, että rangaistuksen koventamisperusteisiin tulee selvä maininta sukupuolivähemmistöihin kuuluvista muodossa, jossa se kattaa myös ristiinpukeutujat. Nykyään käy vielä liian usein niin, että tästä johtuen poliisi ei ymmärrä kirjata viharikosmotiivia esitutkintapöytäkirjaan, tai jopa jättää koko esitutkinnan tekemättä (Saloheimo 2024).

3.3 Kyselyn tulosten yleistettävyys

Kyselyn tuloksilla on rajallinen yleistettävyys. Näytteen kerääminen verkossa ei saavuttanut selvästikään kaikkia toivottuja alaryhmiä, jolloin heikko edustus ei mahdollistanut niiden perusteellisempaa määrällistä ja laadullista analyysia. Verkkokysely rajaa myös pois seniorit, jotka eivät käytä tietokonetta.

Transvestiiteista, ei-binääreistä ristiinpukeutujista ja ristiinpukeutumisesta feminiiniseen suuntaan identiteetiltään muuttuneista se onnistui saavuttamaan kohtuullisen määrän vastaajia. Tämän joukon avulla identiteettien rikkautta saattoi tarkastella varsin laajasti ja oletettavasti myös todellista tilannetta vastaavasti.

Käytetty identiteettianalyysi ei ole mitenkään täsmällinen. Sen luokittelu sisältää aika paljon sattumanvaraisuutta, koska vastaajat hahmottavat käsitteet nainen ja mies eri tavoin ja toisaalta myös hahmottavat ja sanoittavat omaa sukupuolikokemustaan eri tavoin. Luokkaan nähden epätyypillisimmät sijainnit perustuvat vastaajien sanallisiin kuvauksiin, mikä avaa kiinnostavan näköalan identiteettinimikkeen ja sukupuolikokemuksen välille. Osa oman sukupuoli-identiteetin kuvauksista oli kuitenkin niin tulkinnanvaraisia, että niiden sijoittaminen kolmeen kategoriaan oli epävarmaa – erityisesti parissa tapauksessa, joissa sanallinen vastaus sisältää kahden eri luokan tuntomerkkejä. Näin mukana olleet pieniin alaryhmiin kuuluvat saattoivat joutua siinä yleistetyksi ryhmään, jonka nimeä he eivät aina itse allekirjoittaisi.

Lisäkategoriat, kuten viiteryhmään viittaavat drag ja femboy, olisivat voineet täsmentää analyysia. Niihin kuuluvia oli kuitenkin niin vähän, että tarkemmasta alaryhmäjaosta ei olisi ollut analyyttista hyötyä.

Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin suuri määrä taustatietoja, joissa suurempi tarkkuus olisi voinut tuoda esiin lisää mielenkiintoisia ilmiöitä. Tällaisia olisivat olleet esimerkiksi tarkemmat asuinalueen, seksuaalisen suuntautumisen ja muun syrjintää kokevan vähemmistön kuvaukset. Odotettavissa oleva vastaajien vähäisyys ja pelko siitä, että liian yksityiskohtaiset kysymykset tekisivät vastaajasta tunnistettavan ja estäisivät joillakin vastaamisen kokonaan, saivat kuitenkin päätymään suurpiirteisempiin kysymyksiin. Toisaalta kovin pikkutarkka jako olisi tuonut määrällisiin tuloksiin liikaa sattumanvaraisuutta.

Lähteet

Anderson, Steph (2020). Gender Matters: The Perceived Role of Gender Expression in Discrimination Against Cisgender and Transgender LGBQ Individuals. Psychology of Women Quarterly 44 (3) https://doi.org/10.1177/0361684320929354

Anzani, Annalisa, Louis Lindley, Giacomo Tognasso, M. Paz Galupo, Antonio Prunas (2021). “Being Talked to Like I Was a Sex Toy, Like Being Transgender Was Simply for the Enjoyment of Someone Else”: Fetishization and Sexualization of Transgender and Nonbinary Individuals. Archives of Sexual Behavior 50, 897–911 (2021). https://link.springer.com/article/10.1007/s10508-021-01935-8

Argentieri, Simona (2014). Transvestism, transsexualism, transgender: identification and imitation. Teoksessa TRANSVESTISM, TRANSSEXUALISM IN THE PSYCHOANALYTIC DIMENSION edited by Giovanna Ambrosio Controversies in Psychoanalysis Series https://bgsp.edu/app/uploads/2014/12/Transvestism-Transexualism-Psychoanalytic.pdf

Auger, Louis-Pierre, Victoria Richard, Anastasija Ivanova, Shelby Walker, Sarah Cherrier, Julie Masse (2026). Drag as a meaningful occupation: A scoping review. Australian Occupational Therapy Journal. https://doi.org/10.1111/1440-1630.70093

Autismiliitto. Perustietoa autismista. Verkkosivu. https://autismiliitto.fi/autismi/perustietoa-autismista/

Baker, Jordan Foster Jayne (2022). Muscles, Makeup, and Femboys: Analyzing TikTok’s “Radical” Masculinities. Sage Journals nettiartikkeli. Luettu 11.7.2026. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/20563051221126040

Basiliere, Jae (2019). Staging Dissents: Drag Kings, Resistance, and Feminist Masculinities. Journal of Women in Culture and Society 44 (4). DOI: https://doi.org/10.1086/702034

Blanchard, Ray (1989). The concept of autogynephilia and the typology of male gender dysphoria. The Journal of Nervous and Mental Disease. 177 (10), 616–623. doi:10.1097/00005053-198910000-00004

Bloom, Amy (2002). Conservative men in conservative dresses: the world of cross-dressers is for the most part a world of traditional men, traditional marriages, and truths turned inside out. The Atlantic 289 (4). https://go.gale.com/ps/i.do?id=GALE%7CA30141670&sid=googleScholar&v=2.1&it=r&linkaccess=abs&issn=10727825&sw=w&p=LitRC&userGroupName=anon%7Ef89467e8&aty=open-web-entry

Bockting, Walter, Michael Miner, Rebecca Swinburne Romine, Curtis Dolezal, Beatrice “Bean” Robinson, Simon Rosser, Eli Coleman (2019). The Transgender Identity Survey: A Measure of Internalized Transphobia. LGBT Health 7 (1). https://doi.org/10.1089/lgbt.2018.0265.

Brown, George (2025). Transvestic Disorder (Cross-Dressing;Transvestism; Transvestic Fetishism). Merck Manual Consumer version. https://www.merckmanuals.com/home/mental-health-disorders/paraphilias-and-paraphilic-disorders/transvestic-disorder

Brown, George R. (1994). Women in relationships with cross-dressing men: A descriptive study from a nonclinical setting. Archives of Sexual Behavior 23, 515–530 (1994) https://link.springer.com/article/10.1007/bf01541495

Bullough, Bonnie, Vern Bullough (1997). Are transvestites necessarily heterosexual? Archives of Sexual Behavior 26, 112. https://link.springer.com/article/10.1023/A:1024589618410

Bullough, Bonnie, Vern Bullough, Richard Smith (1983). A comparative study of male transvestites, male to female transsexuals, and male homosexuals. The Journal of Sex Research 19, 238257. https://www.researchgate.net/publication/271623057_A_comparative_study_of_male_transvestites_male_to_female_transsexuals_and_male_homosexuals

Byrne, Alex (2024). Another Myth of Persistence? Archives of Sexual Behaviour 53(10), 3705–3709. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11588760/

Canadian Pediatric Society (2023). An affirming approach to caring for transgender and gender-diverse youth. Artikkeli verkkosivulla A home for paediatricians. A voice for children and youth. https://cps.ca/en/documents/position/an-affirming-approach-to-caring-for-transgender-and-gender-diverse-youth

Carpenter, Christopher, Samuel Eppink, Gilbert Gonzales (2020). Transgender Status, Gender Identity, and Socioeconomic Outcomes in the United States. ILR Review 73 (3). https://doi.org/10.1177/0019793920902776.

Castellini Giovanni, Eleonora Rossi, Emanuele Cassioli, Giulia Sanfilippo, Jiska Ristori, Linda Vignozzi, Mario Maggi, Valdo Ricca, Alessandra Daphne Fisher (2023). Internalized transphobia predicts worse longitudinal trend of body uneasiness in transgender persons treated with gender affirming hormone therapy: a 1-year follow-up study. The Journal of Sexual Medicine 20 (3), 388–397. https://doi.org/10.1093/jsxmed/qdac036

Chigliaro, Valentina (2025).The Psychology of Drag Queens. Identity, Self-Expression, and Empowerment. https://www.valentinachigliaro.com/articles/drag-queens

Clark, Kristen, Richard White, Georgios Karamanis, Malin Indremo, Fatih Özel, Alkistis Skalkidou, Thomas Frisell, Fotios C. Papadopoulos (2025). Stability After Legal Gender Change Among Adults With Gender Dysphoria. JAMA Network Open 8(9)p e2527780-. DOI: 10.1001/jamanetworkopen.2025.27780. https://www.ovid.com/journals/janop/fulltext/10.1001/jamanetworkopen.2025.27780~stability-after-legal-gender-change-among-adults-with-gender

Coleman, Vernon (1996). Men in dresses. A study of transvestism/crossdressing. Barnstable: European Medical Journal.

Conn, Bridgid Mariko, Diane Chen, Johanna Olson-Kennedy, Yee-Ming Chan, Diane Ehrensaft, Robert Garofalo, Stephen M. Rosenthal, Amy Tishelman, Marco A. Hidalgo (2023). High Internalized Transphobia and Low Gender Identity Pride Are Associated With Depression Symptoms Among Transgender and Gender-Diverse Youth. Journal of Adolescent Health 72 (6), 877-884. https://doi.org/10.1016/j.jadohealth.2023.02.036

Croughan, Jack, Marcel Saghir, Rose Cohen, Eli Robins (1981). A comparison of treated and untreated male cross-dressers. Archives of Sexual Behavior 10, 515–528. https://link.springer.com/article/10.1007/BF01541587

Dawson, Lindsey, Jennifer Kates, Grace Sparks, Ashley Kirzinger (2023). Trans People in the U.S.: Identities, Demographics, and Wellbeing. KFF. The independent source for health policy research, polling, and news. https://www.kff.org/other-health/trans-people-in-the-u-s-identities-demographics-and-wellbeing/

Docter, Richard (1988). Transvestites and transsexuals. Toward a theory of cross-gender behavior. New York and London, Plenum Press

Docter, Richard, James Fleming (2001). Measures of transgender behavior. Archives of Sexual Behavior 30, 255271. https://link.springer.com/article/10.1023/A:1002795929547

Docter, Richard, Virginia Prince (1997). Transvestism: a survey of 1032 cross-dressers. Arch Sex Behav. 1997 Dec;26(6):589-605. PMID: 9415796. doi: 10.1023/a:1024572209266. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9415796/

Drescher, Jack, Peggy Cohen-Kettenis, Geoffrey Reed (2016). Gender incongruence of childhood in the ICD-11: controversies, proposal, and rationale. The Lancet Psychiatry. Personal View. 3 (3), 297-304.

Ekins, Richard (1997). Male Femaling. A grounded theory approach to cross-dressing and sex-changing. Routledge London and New York.

https://transreads.org/wp-content/uploads/2021/12/2021-12-23_61c4d345f01b0_MaleFemalingAgroundedtheoryapproachtocross-dressingandsex-changingbyRichardEkinsz-lib.org1_.pdf

Erhardt, Virginia (2013). Head Over Heels: Wives Who Stay with Cross-Dressers and Transsexuals. Routledge. https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=thysAgAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=rate+of+coming+out+among+crossdressers&ots=2cVHZuKuP0&sig=g3rQW8F1zn0Fy7jmKAtaj09A8jw&redir_esc=y#v=onepage&q=rate%20of%20coming%20out%20among%20crossdressers&f=false

Etu- ja sukunimilaki 946/2017. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/946

Flores, Lauren (2017). Doing Masculinity: The Experiences of the Drag King Community .The American Papers. https://amst.fullerton.edu/_resources/pdfs/AP%20FINAL%20August%202017.pdf#page=51

FRA (2020). A long way to go for LGBTI equality. EU-LGBTI II. European Union Agency for Fundamental Rights. https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2020-lgbti-equality-1_en.pdf

FRA (2024 a). LGBTIQ EQUALITY AT A CROSSROADS ―PROGRESS AND CHALLENGES. https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2024-lgbtiq-equality_en.pdf

FRA (2024b). EU LGBTIQ survey III. LGBTIQ Equality at a Crossroads: Progress and Challenges. Country Data – Finland. https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/lgbtiq_survey-2024-country_sheet-finland.pdf

Glaser, Judith (2019). “The Neuroscience of Identity. How culture shapes our brain and sense of self.” Psychology Today. https://www.psychologytoday.com/us/blog/conversational-intelligence/201907/the-neuroscience-identity

Gonzales, I. F. (2024). Feminine Boys, Femboys, and the Linear Narrative of Progress. The Palgrave Handbook of Fashion and Politics. Karen M. Kedrowski, Candice D. Ortbals, Lori Poloni-Staudinger, J. Cherie Strachan. https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=rsMpEQAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA346&dq=studies+on+femboys&ots=Fq2CPY1YYd&sig=unOHz6JYBrx6PJLCvMBH3L7rCkQ&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false

Gramlich, Charles (2013). Transvestic disorder. EBSCO articles. https://www.ebsco.com/research-starters/health-and-medicine/transvestic-disorder

Grant, Ruby, Natalie Amos,Teddy Cook, Ashleigh Lin, Adam, Marina Carman (2024). From euphoria to wellbeing: Correlates of gender euphoria and its association with mental wellbeing among transgender adults. International Journal of Transgender Health 26 (4), 1111-1119 | Published online: 08 Mar 2024. https://doi.org/10.1080/26895269.2024.2324100

Hakala, Venla (2023). Translasten ja –nuorten perheväkivaltakokemukset. Kriminologia 2/2023, 73-91. https://kriminologia.journal.fi/article/view/124999

Helsingin kaupunki, Kaupunkitieto (2026). Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Pääkaupunkiseudun väestö muuttujina Alue, Ikä, Vuosi ja Tiedot. https://stat.hel.fi/pxweb/fi/Aluesarjat/Aluesarjat__vrm__vaerak/alu_vaerak_004r.px/table/tableViewLayout1/

Hong, Chenglin, Tural Mammadli, Elizabeth S.C. Wu, Ian Holloway (2025). Internalized transphobia and psychological distress among transgender and gender non-confirming emerging adults: The mediating roles of social support and gender identity disclosure. Journal of Psychiatric Research 191, 554 – 560. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0022395625006004

Hsu, Kevin, James Morandini, S. Rudd (2026). Mental Health, Relationships, and Gender Dysphoria in Male Cross-Dressers and Transfeminine Individuals. Clinical Psychological Science 2026.

https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/21677026261442427?int.sj-abstract.similar-articles.8

Itkonen, Siiri (2022). Sukupuolen moninaisuus autismikirjolla. Helsingin yliopisto. Kansanterveystieteen osasto https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/04b5bbe4-ff29-4533-8cfd-61be36de1762/content

James S. E., Herman J. L., Rankin S., Keisling M., Mottet L., Anafi M. (2016). The report of the 2015 U.S. transgender survey. National Center for Transgender Equality. https://transequality.org/sites/default/files/docs/usts/USTS-Full-Report-Dec17.pdf

Jaskari, Onni, Anna Keski-Rahkonen (2021). Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021;137(17):1781-8 https://www.duodecimlehti.fi/duo16384

Jokinen, Arto (2001). Näin tehdään nainen: miesten ristiinpukeutuminen. Teoksessa Minna Nikunen, Tuula Gordon, Sanna Kivimäki, Riitta Pirinen (toim.): Nainen/naiseus/naisellisuus. Tampere University Press. 191-212.

Kerosuo, Maya (1998). Explanations for cross dressing in male transvestites and transgenderists. Psykologian pro gradu –tutkielma. Åbo Akademi.

Kettula, Kaisa, Terhi Koskentausta ja Maria Sumia (2024). Sukupuolidysforia ja autismikirjon häiriö. Käypä hoito. Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/nix03202

Kubicki, RJ, Joseph Vandello (2026). Workplace Harassment of Transgender People: A Narrative Review. Behavioral Sciences 16(4), 479. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC13113952/#notes4

Kuntaliitto (2026). Kuntien saavutettavuusopas. Liite 1. Arvio vammaisten henkilöiden määrästä Suomessa ja heidän erityistarpeistaan. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/saavutettavuusopas/liite-1

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Lehtonen, Jukka (2002). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Raportteja 269. Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76133/Equb.pdf?sequence=1

Lehtonen, Jukka 2006. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa. Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi. ESR tutkimukset ja selvitykset 8/06. Työministeriö. Helsinki. http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/tiedostot/esr_julkaisut_2000_2006/tutkimukset_ja_selvitykset/09_08-06_seksuaalija_sukupuolivahemmistot_suomen_kunnissa_keinoja_ja_ideoita_yhdenvertaisuuden_tueksi.pdf

Lehtonen, Jukka (2014). Ei-heteroseksuaalisten ja transnuorten kokemukset työelämästä. Työelämän tutkimus, 12(3), 302–308. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87149/46077

Lehtonen, Jukka (2016). Experiences of Non-Heterosexual and Trans Youth on Career Choice and in the Workplace. julkaisussa Köllen T, toimittaja, Sexual Orientation and Transgender Issues in Organizations: Global Perspectives on LGBT Workforce Diversity. Springer. 2016. s. 289-304. 82

Lehtonen, Jukka (2020). Yhdenvertainen virus? HLBTI-ihmiset koronakriisissä. Verkkoartikkeli Politiikasta-lehdessä. https://politiikasta.fi/yhdenvertainen-virus-hlbti-ihmiset-koronakriisissa/ Lehtonen, Jukka 2021. Viisi sateenkaarinäkökulmaa koulutukseen. Tutkijablogi WeAll-hankkeen sivuilla. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://weallfinland.fi/viisi-sateenkaarinakokulmaakoulutukseen/?fbclid=IwAR27oCra9FmwxTwGI4ua_41oPHuaIQCeK1yKg4AlFELiDagGRi1s0LszXEU

Lehtonen, Jukka (2021). Heteronormative violence in schools : Focus on homophobia, transphobia and the experiences of trans and non-heterosexual youth in Finland. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6530fa02-091b-4ca7-adff-7c6c0eaca597/content

Lehtonen, Jukka, Satu Majlander, Laura Sares-Jäske, Aino Jehkoi, Pauliina Luopa (2024). Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.-ja 9-luokkalaisten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019–2023. Tutkimuksesta tiiviisti 13/2024. THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/148638/URN_ISBN_978-952-408-279- 2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lehtonen, Jukka, Kati Mustola (toim.) (2004). ”Eihän heterotkaan kerro...” Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. ESR tutkimukset ja selvitykset 2/04. Helsinki: Työministeriö. http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/tiedostot/esr_julkaisut_2000_2006 /tutkimukset_ja_selvitykset/03_02- 04_eihan_heterokaan_kerro_seksuaalisuuden_ja_sukupuolen_rajakayntia_tyoelamassa_fi.pdf

Leinonen, Eeva-Kaisa (2005). Transvestisuus perheessä. YAMK-opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/server/api/core/bitstreams/f40c94ee-7653-41a1-9673-2d19a2150f9c/content

Lippa, Richard (2001). Gender-Related Traits in Gay Men, Lesbian Women, and Heterosexual Men and Women: The Virtual Identity of Homosexual-Heterosexual Diagnosticity and Gender Diagnosticity. Journal of Personality 68(5), 899-926. https://doi.org/10.1111/1467-6494.00120

Lutz, David, Howard Roback, Maureen Hart (1984). Feminine gender identity and psychological adjustment of male transsexuals and male homosexuals. The Journal of Sex Research 20 (4), 350-362. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00224498409551232

Långström, Niklas, Kenneth Zucker (2005).Transvestic Fetishism in the General Population. Journal of Sex & Marital Therapy (2):87-95 https://www.researchgate.net/publication/7879474_Transvestic_Fetishism_in_the_General_Population

Lukmina, Chika, Kusumawardhani, Nuriyati Samatan, Sendi Eka Nanda, Lenie Okviana (2022). Self-Comncept Of Costume Play. Crossdress Actors at Events Hunter Community. International Journal of Communication, Humanities and Management AID Academy. Gunadarma University. https://www.myaidconference.com/uploads/6/2/6/7/62670651/ijcomah_vol._3_issue_1_june_2022.pdf#page=14

Magnus-Hirschfeld-Gesellschaft (2026). Hirschfelds theory/Transvestism. Verkkosivu, katsottu 10.7.2026 https://www.hirschfeld.in-berlin.de/institut/en/theorie/theo_13.html

Maresch, Agnieszka, Radosław Kossakowski Rachel Allison (2025). “The Purest Form of Me”: Identity, Performance, and the Struggle Against Heteronormativity Among Polish Drag Queens. Journal of Bisexuality 25(4) 635-659. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15299716.2025.2514442

McHenry, Sara (2022). “Gay Is Good”: History of Homosexuality in the DSM and Modern Psychiatry. American Journal of Psychiatry. Residents' Journal. https://psychiatryonline.org/doi/10.1176/appi.ajp-rj.2022.180103

Mehtonen, Jenni (2020). Laukkujen penkomista, transasiakkaiden syrjintää ja tuhansien eurojen palkkasaatavia – MOT:n juttu alusvaateketjun ongelmista sai kymmenet kertomaan uusista epäkohdista. Ylen uutisraportti. https://yle.fi/a/3-11664351

Merck Manual (2025). Transvestic Disorder. Verkkoartikkeli. Vertaisarvioijat George R. Brown ja Mark Zimmerman. https://www.merckmanuals.com/professional/psychiatric-disorders/paraphilias-and-paraphilic-disorders/transvestic-disorder

Moini, Jahangir, Anthony LoGalbo, Raheleh Ahangari (2024). Sexuality and reproductive disorders. Foundations of the Mind, Brain, and Behavioral Relationships. Understanding Physiological Psychology. Chapter 24, 409-430. https://www.sciencedirect.com/science/chapter/monograph/abs/pii/B9780323959759000251

Moser, Charles (2009). Autogynephilia in women. Journal of Homosex 2009;56(5):539-47. doi: 10.1080/00918360903005212

Nimipaivat.fi. Sukupuolineutraalit nimet. Verkkosivu https://www.nimipaivat.fi/jutut/sukupuolineutraalit-nimet

Openiano, Queenie Mar M, Rejoy L. Lamzon, Justine Jay A. Ranes, Arnel S. Travero, Myca Jean L. Labastida (2025). Perspectives on Cross-dressing: A Literature Review 2025. International Journal of Multidisciplinary Research and Publications ISSN (Online): 2581-6187)

http://ijmrap.com/wp-content/uploads/2025/11/IJMRAP-V8N6P68Y25.pdf

Peo, Roger (1988). Transvestism. Journal of Social Work and Human Sexuality 7, 5775. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1300/J291v07n01_05

Pihlajamaa, Matti (toim.) (2021). Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea; Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021. Oikeusministeriön julkaisuja 2021:26 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163566/OM_2021_26_SO.pdf

Psychology Town (2025). Understanding Transvestism: The Intersection of Identity and Desire. Psychology Town- verkkosivuston sivulla Psychopathology. https://psychology.town/psychopathology/understanding-transvestism-identity-desire/#google_vignette

r/feminineboys (2023). what's the difference between a femboy and a crossdresser? https://www.reddit.com/r/feminineboys/comments/170ek22/whats_the_difference_between_a_femboy_and_a/

Rauta, Jeinta (2025). Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2024. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 41. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/898199/Polamk_katsauksia_41.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Reinsel, Madeline (2026). Common claim that most transgender youth renounce that identity is not supported by statistics, research finds. Verkkoartikkeli27.4.2026. Phys Org. https://phys.org/news/2026-04-common-transgender-youth-renounce-identity.html

Reisbig, Allison (1999/2002). The Lived Experiences of Adult Children of CrossDressing Fathers: A Retrospective Account. A Dissertation. B.S., Emporia State University, 1999 M.S., Kansas State University. https://krex.k-state.edu/server/api/core/bitstreams/da68685c-cfee-4ceb-98f2-59f412fb0a65/content

Reynolds, Alberta, Sandra Caron (2008). How Intimate Relationships Are Impacted When Heterosexual Men Crossdress. Journal of Psychology & Human Sexuality 12, 2000 - Issue 3 Pages 63-77 https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1300/J056v12n03_04

Rikoslaki 39/1889. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001

Saloheimo, Anukatariina (2021). Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen työelämässä 2015-2020. Kyselytutkimuksen raportti. Dreamwear Club DwC ry:n julkaisuja. https://07e281e0-6f83-4c90-8251-7d7054ba5bc3.filesusr.com/ugd/ee66a1_9cba7ebb571045d6b1e768c2e16a7a89.pdf

Saloheimo, Anukatariina (2022). Töitähän tänne tultiin tekemään…! Ohjeita sateenkaari-ihmisille työsyrjinnän kohtaamiseen. Dreamwear Club DwC ry:n julkaisuja. https://07e281e0-6f83-4c90-8251-7d7054ba5bc3.filesusr.com/ugd/ee66a1_1a138e7c15be47a89502cfaa8105d2b8.pdf

Saloheimo, Anukatariina (2024). Raportti viharikoksia kohdanneiden sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksista. Dreamwear Club DwC ry:n julkaisuja. https://07e281e0-6f83-4c90-8251-7d7054ba5bc3.filesusr.com/ugd/ee66a1_3cfcd36a46f44a28a961fecba3c36585.pdf

Saloheimo, Anukatariina (2025). Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatu sateenkaarinäkökulmasta vuonna 2025. Raportti verkkokyselystä. Dreamwear Club DwC ry:n julkaisuja. https://www.dreamwearclub.net/_files/ugd/a46a93_b0a1a6d9b4e5400aa1629bf3f96ebc10.pdf

Sammallahti, Lumi, Peik Ingman (2020). Eheytysraportti (2020). Kyselyraportti seksuaalisen suuntautumisen- ja sukupuoli-identiteetin muutospyrkimyksistä Suomessa. Taakasta voimavaraksi –hankkeen julkaisu. https://www.voimavaraksi.fi/wp-content/uploads/2021/02/Eheytysraportti-TaaVo.pdf

Sexmatters (2024). Stonewall redefines trans to exclude crossdressers. Verkkouutinen. https://sex-matters.org/posts/updates/stonewall-redefines-trans-to-exclude-crossdressers/

Sorsa, Tiia, Susanna Kuokkanen, Noora Lehtonen, Venla Berg (2025). Perhebarometri 2024. Tahdotko? Suomalaisten parisuhteet, sinkkuus ja seksielämä. Väestöliiton julkaisuja. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/sites/1/2025/04/423b473c-tahdotko-netti-korjattu.pdf

Stayton, William (1996). Sexual and gender identity disorders in a relational perspective. Teoksessa Kaslow, Florence Whiteman (toim.), Handbook of Relational Diagnosis and Dysfunctional Family Patterns, 357-370. New York: John Wiley & Sons, Inc

Stoller, Robert J. 1985: Observing the Erotic Imagination. Oxford Universtiy Press, New York.

Stonewall (2024). List of LGBTQ+ Terms and Inclusive Definitions. Verkkosivu.

https://www.stonewall.org.uk/resources/list-lgbtq-terms?fbclid=IwY2xjawTAQFdleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEedSmhRRVUeeERT4MfRiPH2kjoh_6eFtAXi98MN0xPnQvpJlGUvHnidM0uC30_aem_HGqFCTkKf9talBQwtxe7hw

Sutela, Hanna (2026). Aiempaa harvempi työskentelee naisten ammateissa tai miesten ammateissa. Tilastokeskuksen nettisivut.

https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2026/Aiempaa-harvempi-tyoeskentelee-naisten-ammateissa-tai-miesten-ammateissa

Talamini, John T. (1982). Boys will be girls. Washington, DC, University Press of America.

Tamper, Anne (2018). Transsukupuolisena työelämässä - Kokemuksia hyväksynnästä, sopeutumisesta ja syrjinnästä. Yhteiskuntapolitiikan pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/20421/urn_nbn_fi_uef-20190037.pdf

Ternisien, Camille (2025). The linguistic construction of non-binary and trans identities on Reddit 49th Austrian Linguistics Conference (ÖLT), December 05th to 08th, 2025 Queer Linguistics at the Interface Between Grammatical and Social Structure. https://hal.science/hal-05651454v1/file/The%20linguistic%20construction%20of%20non-binary%20and%20trans%20identities%20on%20Reddit.pdf

Thanem, Torkild, Louise Wallenberg (2014). Just doing gender? Transvestism and the power of underdoing gender in everyday life and work., Stockholm University, Sweden The final version of this paper is published in Organization (2014). dx.doi.org/10.1177/1350508414547559 https://su.diva-portal.org/smash/get/diva2:770890/FULLTEXT01

Tilastokeskus (2020). Lapsettomuus yleistynyt kaupunkialueiden miehillä ja maaseutualueiden naisilla. Verkkosivu. https://stat.fi/til/vaerak/2019/01/vaerak_2019_01_2020-10-23_tie_001_fi.html

Tilastokeskus (2026 a). StatFin / Väestörakenne / 11s3 -- Väestö asuinpaikan kaupunki-maaseutu-luokituksen sekä sukupuolen ja iän mukaan, 2000-2025. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/11s3.px/table/tableViewLayout1/

Tilastokeskus (2026 b). Väestö tilastointialueittain. Verkkosivu. https://stat.fi/fi/palvelut/tilastodatapalvelut/paikkatietoaineistot/vaesto-tilastointialueittain.

Tilastokeskus (2026 c). Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot. Verkkosivu StatFin / Opiskelijat ja tutkinnot / 11c3 -- Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnot (koulutuskoodi), 2004-2024. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/11c3.px/table/tableViewLayout1/

Tilastokeskus (2026 d). Suomi lukuina. Väestö ja yhteiskunta. Verkkosivu. https://stat.fi/fi/tilastot/tietoa-teemoittain/suomi-lukuina/vaesto-ja-yhteiskunta

Toivonen, Eeva-Kaisa (1998). Mekko päälle ja menoksi. Suomalaisen miehen miehuuskoe. Verkkoartikkeli Dreamwear Club –verkkosivulla. https://www.dreamwearclub.net/kirj1-mekko-paeaelle-ja-menoksi

van Caenegem, Eva, Katrien Wierckx, Els Elaut, Ann Buysse, Alexis Dewaele, Filip Van Nieuwerburgh, Griet De Cuypere, Guy T’Sjoen (2015). Prevalence of Gender Nonconformity in Flanders, Belgium. Archives of Sexual Behavior Article 44, 1281–1287. https://link.springer.com/article/10.1007/s10508-014-0452-6

Virtanen, Lyyra (2026). Onni Laakolin keho ei tunnu omalta. Ylen verkkodokumentti. https://yle.fi/a/74-20213998

Wafi (2025). What Is Drag Art? Drag King “Zaza” on Self-Honesty & Acceptance. Artikkeli verkkosivustolla Guardians of Equality Movement (GEM).https://guardiansgem.org/what-is-drag-art-drag-king-zaza-on-self-honesty-acceptance/

Wall, Catherine. Quinnehtukqut McLamore, John Sakaluk (2026) “Desistance”: A multimethod review of the literature on gender identity variability in transgender and gender diverse youth. Verkkoartikkeli. Psychology of Sexual Orientation and Gender Diversity. Advance. https://doi.org/10.1037/sgd0000912

Warrier, Varun, David M. Greenberg, Elizabeth Weir, Clara Buckingham, Paula Smith, Meng-Chuan Lai, Carrie Allison, Simon Baron-Cohen (2020). Elevated rates of autism, other neurodevelopmental and psychiatric diagnoses, and autistic traits in transgender and gender-diverse individuals. Nature Communications 11 (3959). https://www.nature.com/articles/s41467-020-17794-1

White, Kenneth, Kim Love, Megan McCoy, Miranda Reiter, Desiree M. Seponski, Janet Koposko, Erica Regan (2022). Factors associated with the financial strain of transgender and gender diverse college students. The Journal of Consumer Affairs 56 (4), 1617-1637. https://doi.org/10.1111/joca.12483

White, Luka (2026). Minority Stress, Camouflaging, and Mental Health Outcomes in Transgender and/or Non-binary Autistic Adults. Autism in Adulthood 8 (3). https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1089/aut.2023.0151

Woods, Harry (2025). Crossdressing Statistics: How Many Men Crossdress in the UK, USA & Worldwide? Blogiteksti. https://medium.com/@harry_60159/crossdressing-statistics-how-many-men-crossdress-in-the-uk-usa-worldwide-c382e64fa1e9

Wyndzen, Madeline (1998). Primary Transsexual or Secondary Transsexual?. All Mixed Up – Perspectives on Transgenderism and 'Gender Identity Disorder. Verkkoartikkeli. https://www.genderpsychology.org/transsexual/primary.html

Yle (2026). Tämä kone näyttää faktat maahanmuutosta. https://yle.fi/a/74-20213494

Liitteet

Liite 1. Määritelmiä

Identiteettiin liittyviä käsitteitä

Cosplay on lyhenne sanoista ”costume play” Tässä harrastuksessa pukeudutaan esimerkiksi sarjakuva-, peli- tai elokuvahahmoiksi. Sarjakuvamaailmassa keskeisessä asemassa ovat japanilaiset manga ja anime, joissa sukupuolen moninaisuus on vahvasti läsnä. Cosplayssa ja roolipeleissä kaikilla on rooli, mikä vähentää riskiä sille, että ”väärää sukupuolta” pidettäisiin huonona – murtavat normeja. (Lukmina ym. 2022)

Crossdresser ks. Ristiinpukeutuja

Crossdressing ks. Ristiinpukeutuminen

Drag queen pukeutuu feminiinisiin vaatteisiin ja meikkaa ylikorostuneesti yleensä toimien esiintyvänä taiteilijana tai tilaisuuksien juontajana tai emäntänä. Drag queenit esittävät naisrooleja liioittelemalla reilusti tavoitteenaan koominen, dramaattinen tai provosoivakin vaikutelma. Drag queenit laulavat joko itse tai playbackina ja tanssivat esityksissään. Osalla homomiehistä on halu eläytyä välillä naisen rooliin ilman drag-esiintymistä.

Drag king on drag queenin peilikuva sukupuoliroolien suhteen mm. siinä, että se on ollut kiinteä osa lesboyhteisöä. Viime aikoina osa drag kingeistä ei ole niin kiinteästi yhteydessä queer-yhteisöön. Joillekin esiintyjille drag on vapauttava tila tutkia identiteettinsä puolia, jotka he muuten saattaisivat piilottaa (Chigliaro 2025; Maresch ym. 2025, Wafi 2025; Flores 2017). Osalle se on vain esittämistä, eikä liity muutoin heidän identiteettiinsä. Maskuliinisuuden karrikoinnissa on usein feministinen juonne (Basiliere 2019).

Femboylla tarkoitetaan nuorta miestä tai poikaa, jolla on selkeän feminiinisiä vaateita, koruja asusteita tai muuta ulkoiseen olemukseen vaikuttavaa. Femboyt ovat yleensä nuoria miehiä, jotka omaksuvat naisellisen tyylin tai käyttäytymisen, vaikka eivät välttämättä identifioidu naisiksi. Toisaalta hoikkuus- ja karvattomuusihanteet korostavat kuvaa nuoruudesta (Gonzales 2024). Sanalla on ollut monta eri merkitystä, mutta nykyään sillä viitataan alakulttuuriin, jossa vaikuttajia ovat mm. TikTokin miespuoliset sisällöntuottajat ja K-popin idolit, jotka pukeutuvat koruihin ja tanssivat videoissaan, mutta saattavat olla samalla lihaksikkaita ja seksuaalisesti uhmakkaita (Baker 2022).

Tämän päivän femboy-kulttuuri elää ennen kaikkea internetin Reddit- ja Discord- keskustelualustoilla ja pelimaailmassa. Femboyt haluavat erottautua ristiinpukeutujista mm. sillä, että heillä pukeutuminen ei uusinna, vaan haastaa binääristä pukeutumisnormia (r/feminineboys 2023). Osalla femboy-identiteetin omaavista asiaan liittyy monien ristiinpukeutujien tavoin eroottinen ulottuvuus (Anzani ym. 2021), ja osa heistä päätyy sukupuolenkorjausprosessiin.

Ristiinpukeutuja (crossdresser) on ihminen, jolla on tarve ilmaista itseään toisen kuin hänen syntymässä määritellyn sukupuolen vaatteilla ja muilla ulkoiseen olemukseen liittyvillä tekijöillä.

Ristiinpukeutuminen (crossdressing)-sana on tätä laajempi merkitykseltään: muutkin kuin varsinaiset ristiinpukeutujat voivat ristiinpukeutua.

Live- ja virtuaaliset roolipelit ovat kuuluneet nuorisokulttuuriin jo vuosikymmeniä. Niissä on mahdollista ottaa vastakkaisen sukupuolen tai sukupuoleton rooli, ja virtuaalipeli mahdollistaa halutun hahmon piirteet ilman fyysisiä rajoitteita.

Lolita-muoti juontaa juurensa japanilaiseen supersöpöön alakulttuuriin. Tässä joukossa on myös ristiinpukeutujia, ja he näyttävät sulautuvan melko vaivattomasti muiden pitseihin uppoutuneiden nuorten naisten joukkoon.

Sissy on johdettu sister-sanasta. Sitä käytetään haukkumasanana poikia kohtaan, joilta haukkujien mukaan puuttuu vaadittavaa maskuliinisuutta. Sissy on yksi hahmoista, joka esiintyy miesten pakkofeminisaatiofantasioissa. Se on silloin äärifeminiininen ja usein lapsellinen ja avuton.

Sukupuolidysforia on ahdistusta väärän sukupuolen mukaisesta kehosta (kehodysforia) ja sosiaalisen elämän vääränsuuntaisesta normatiivisesta paineesta (sosiaalinen dysforia). Dysforia on transsukupuolisuuden tyypillinen piirre, mutta se ei ole vieras ristiinpukeutujillekaan (Brown 2025; Hsu ym. 2026.)

Transfeminiineillä voidaan tarkoittaa mieheksi syntymässä määriteltyjä henkilöitä, joiden sukupuolikokemus on vahvasti kallellaan feminiiniseen suuntaan, mutta eivät kuitenkaan välttämättä identifioidu kokonaan naisiksi. Toinen merkitys sanalle on kattokäsite, joka kattaa edellä mainitut ja varsinaiset transnaiset. Tässä raportissa sanaa transfeminiini käytetään viimeksi mainitussa merkityksessä.

Transihminen on kattokäsite kaikille, joiden sukupuolikokemus poikkeaa siitä, mitä sen oletetaan olevan syntymässä tehdyn tarkistuksen perusteella.

Transvestiitti on määritelty henkilöksi, jolla on tarve pukeutua tai muuten laittautua ”toisen sukupuolen ” mukaisesti, mutta joka on toisaalta ainakin jossain määrin sinut syntymässä määritellyn sukupuolensa kanssa. Transvestiittimiehellä viitataan pojaksi syntymässä määriteltyihin ja transvestiittinaisilla tytöiksi syntymässä määriteltyihin. Tämä erona transnainen- ja transmieskäsitteisiin, jotka viittaavat koettuun sukupuoleen.

Transvestiitti-sanan kehitti 1900-luvun alussa saksalainen seksologi Magnus Hirschfeld (Magnus-Hirschfeld-Gesellschaft 2026):

Se on halu esiintyä ja käyttäytyä sen sukupuolen ulkoasussa, johon henkilö ei kuulu – näkyvien sukuelinten osalta.

Suomessa transvestiitti-sana ymmärretään yleisesti synonyymiksi ristiinpukeutuja-sanan kanssa. Anglosaksisessa kontekstissa transvestite-sanalla on voimakas stigmaattinen maku, koska sitä on käytetty identiteetin patologisointiin tavalla, jossa se on liitetty fetisismiin.

Raportissa esiintyviä tilastomatemaattisia käsitteitä

Frekvenssillä f tarkoitetaan tilastotieteessä sitä määrää, kuinka monta havaintoa samoja ominaisuuksia sisältävä osajoukko sisältää.

Frekvenssiprosentti f(%) kuvaa osajoukon havaintojen lukumäärän sen prosenttiosuutena kaikista havainnoista.

Korrelaatio kuvaa tutkittavien asioiden riippuvuutta toisistaan. Numeraalisissa tapauksissa sitä kuvataan yleisemmin Pearsonin korrelaatiokertoimella r. r:n arvo kuvaa sitä, miten täydellisesti verrattavien asioiden numeroarvot muodostavat suoran. r:n arvon ollessa 1 tai -1 arvot osuvat täydellisesti suoralle, ja arvolla 0 vertailtava asiat ovat täydellisesti toisistaan riippumattomia. Tässä raportissa tyypillisesti esiintyvät r:n arvot 0,8 – 0,99 kertovat vahvasta riippuvuudesta vertailtavien asioiden välillä.

n viittaa annettujen vastausten kokonaismäärään.

Ristiintaulukoinnissa asetetaan kaksi aineistosta nousevaa asiaa taulukoksi ristikkäin niin. että kunkin näiden asioiden ryhmittelyn jokainen alaryhmä kohtaa toisen asian jokaisen alaryhmän omassa ruudussaan. Menetelmää käytetään erityisesti silloin, kun asioilla ei ole numeraalisia ominaisuuksia, mikä on tilanne valtaosalla tämän raportin sisältämissä muuttujissa. Ryhmien välinen riippuvuus ilmaistaan muutamalla eri mittarilla, jotka ohitetaan tässä raportissa. Riippuvuuden sattumasta johtumisen riskiä kuvataan tilastollisina merkitsevyyksinä.

Tilastollinen merkitsevyys kuvaa riskiä sille, että aineistosta esiinnoussut eroavuus tai riippuvuus eri ryhmien välillä on vain sattumanvarainen. Merkitsevyyttä kuvataan p-arvolla (probability), jolla ilmaistaan todennäköisyyttä sille, että tulos on vain sattuman aiheuttama. Vakiintunut tapa ilmoittaa se on seuraava:

p < 0,05:

riski sille, että löydös on sattumanvarainen, on alle 5 %. Tällaista löydöstä sanotaan melkein merkitseväksi.

p < 0,01:

riski sille, että löydös on sattumanvarainen, on alle 1 %. Tällaista löydöstä sanotaan merkitseväksi.

p < 0,001:

riski sille, että löydös on sattumanvarainen, on alle 0,1 %. Tällaista löydöstä sanotaan erittäin merkitseväksi.

Eroja tai riippuvuuksia, joilla p:n arvo on yli 0,05, ei pidetä tilastollisesti merkitsevinä

Liite 2. Kyselyn kysymykset

Kysely ristiinpukeutujille ja vastaaville

Tämä kysely on sinulle, jos tunnet tai olet joskus tuntenut tarvetta pukeutua tai muuten laittautua toisen kuin syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisesti, mutta ollut tuolloin kuitenkin ainakin jossain määrin sinut syntymässä määritellyssä sukupuolessa elämisen kanssa.

Identiteettisi voi siis olla esim. transvestiitti, tiitti, CD, crossdresser, ristiinpukeutuja, femboy, gender-fluid, drag queen/king tai vastaava tai olet sellaiseksi joskus itsesi kokenut.

Kyselyn pohjalta laaditaan raportti, joka kuvaa kyselyn kohteen olevien ihmisten tilannetta Suomessa vuoteen 2026 mennessä.

Kyselyn on järjestänyt Dreamwear Club DwC ry.

Kyselylomakkeen täyttöön kuluu 10–20 minuuttia, jos vastaa vain monivalintakysymyksiin. Varaa enemmän aikaa, jos vastaan avovastauksiin, joissa voit kertoa perusteellisemmin kokemuksistasi. Vastaa kyselyyn kerralla, tietosuojasyistä välitallennusta ei ole tähän mahdollistettu.

Jos joku kysymys on sinulle liian raskaasta aiheesta, hyppää se yli.

Vastaa kyselyyn 31.8.2026 mennessä.

* Pakollinen kysymys

1.1 Suostumus vastausten käyttöön

Vastauksia käytetään tämän kyselyn pohjalta tehtävään raporttiin ja siitä mahdollisesti tehtävään jatkotutkimukseen niin, että yksittäisiä vastaajia ei voi tunnistaa. Taustatietoja kysellään tavalla, jonka perusteella tunnistaminen ei ole mahdollista raportin laatijoillekaan.

Raporttiin liitettävät sanalliset vastaukset anonymisoidaan. Sanallisiin vastauksiin ei ole syytä laittaa oman tai muiden ihmisten henkilöllisyyden paljastavia asioita.

Jos et halua, että Google tietää, kuka vastaaja, voit toimia näin:

· Avaa lomake selaimen yksityisessä tilassa (Incognito / Private browsing) ilman, että kirjaudut sisään mihinkään Google-tiliin.

https://support.google.com/chrome/answer/95464?hl=fi&co=GENIE.Platform%3DDesktop

tai

· Kirjaudu kokonaan ulos Google-tililtäsi ennen vastaamista.

Vastauksiani saa käyttää edellä kuvattuun tarkoitukseen, ja sanallisia vastauksia saa julkaista anonymisoituna.

Vastauksiani saa käyttää edellä kuvattuun tarkoitukseen, mutta sanallisia vastauksia ei saa julkaista anonymisoitunakaan.

Vastauksiani ei saa käyttää edellä kuvattuun tarkoitukseen.

Lomakkeen yläreuna

2 Taustatiedot

2.1 Ikäni

Kirjoita pelkkä numero.

2.2 Elämänkumppanini

Olen parisuhteessa toista juridista sukupuolta olevan kanssa.

Olen parisuhteessa samaa juridista sukupuolta olevan kanssa.

Olen suhteessa, jossa on useampi kuin kaksi osallista.

Olen ollut aiemmin pari- tai monisuhteessa.

En ole ollut pari- enkä monisuhteessa.

2.3 Koulutukseni

Yliopisto

AMK tai opistoaste

Toinen aste

Peruskoulu

2.4 Työ-/opiskelupaikan sukupuolijakauma

Miesenemmistöinen

Naisenemmistöinen

Likimain tasainen sukupuolijakauma

2.5 Asuinalue

Pohjois-Suomi

Itä-Suomi

Länsi-Suomi

Etelä-Suomi

Ahvenanmaa

2.6 Asuinaluetyyppi

Pääkaupunkiseutu

Muu suuri kaupunki

Pienempi kaupunki

Maaseututaajama

Haja-asutusalue

2.7 Kuulun etniseen vähemmistöön

Muu vähemmistöasema kuin sukupuolivähemmistö voi olla merkityksellinen vähemmistöstressin kannalta.

Kuulun

En kuulu

2.8 Kuulun seksuaalivähemmistöön.

Kuulun

En kuulu

2.8 Kuulun johonkin muuhun syrjintää mahdollisesti aiheuttavaan vähemmistöön.

Tällainen ryhmä voi olla esim. vammaisuus, neurokirjolla olo tms.

Kuulun

En kuulu

Sivu 2 / 7

Lomakkeen alareuna

3 Identiteetti

Identiteetillä tarkoitetaan tässä sitä, mikä on olennainen osa ristiinpukeutumistasi. Eri ihmisillä suhde siihen voi olla hyvinkin erilainen. Joku voi hahmottaa sen myös esimerkiksi rooliksi, alter egoksi tai vain ominaisuudeksi. Toiselle se taas voi olla olennainen osa sukupuoli-identiteettiä.

3.1 Syntymässä määritelty sukupuoli

Mies

Nainen

3.2 Koen olevani mies

Täysin samaa mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

3.3 Koen olevani nainen

Täysin samaa mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

3.4 Koen olevani muunsukupuolinen tai ei-binääri

Tällä tarkoitetaan, että ei koe olevansa yksiselitteisesti mies tai nainen.

Täysin samaa mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

3.5 Sana tai käsite, jolla kuvaan omaa identiteettiäni

3.6 Huomasin identiteettini

aivan pienenä

leikki-iässä

murrosiässä

nuorena murrosiän jälkeen

aikuisena

3.7 Identiteettini pysyvyys

Ilmaantumisen jälkeen identiteettini on pysynyt likimain samana.

Ilmaantumisen jälkeen identiteettini on muuttunut kohti syntymässä määriteltyä sukupuolta.

Ilmaantumisen jälkeen identiteettini on siirtynyt kohti suuntaa, jossa syntymässä määritelty sukupuoli tuntuu vieraalta.

Identiteettini vaihtelee

3.8 Olen lopettanut laittautumisen toisen sukupuolen mukaisesti ja esim. hävittänyt siihen liittyvät tarvikkeet

lopullisesti.

väliaikaisesti siten, että olen kuitenkin aloittanut uudelleen.

En ole koskaan päättänyt lopettaa.

3.9 Koen ahdistusta siitä, että minulla on tällainen identiteetti.

Täysin samaa mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

3.10 Koen onnen tunteita siitä, että minulla on tällainen identiteetti.

Täysin samaa mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

3.11 Koen ahdistusta siitä, että kehoni ei ole identiteettini mukainen.

Täysin samaa mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

3.12 Haaveilen kehoni muutoksista identiteettini mukaiseksi.

Täysin samaa mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

3.13 Olen vakavasti harkinnut muuttaa kehoani identiteettini mukaiseksi.

En ainoastaan harkinnut, vaan ryhtynyt toimiin kehon korjaamiseksi.

Täysin samaa mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

3.14 Eroottinen ulottuvuus identiteettini mukaisessa laittautumisessa

on tärkein asia koko jutussa.

on olemassa, mutta ei tärkein asia.

ei ole mukana.

Oli nuorempana, mutta ei enää.

Naisidentiteetilläni on oma eroottinen puolensa samoin kuin muillakin eri sukupuolista suuntautumista edustavilla naisilla useimmiten.

3.15 Voit halutessasi kuvata tähän muita henkilökohtaisia syitä siihen, että laittaudun toisen sukupuolen mukaiseen ulkoasuun.

3.16 Virallinen etunimeni on

naisnimi

miesnimi

sukupuolineutraali nimi

yhdistelmä mies- ja naisnimistä

3.17 Nimenmuutos

Olen muuttanut etunimeni identiteettiäni vastaavaksi.

Aion muuttaa etunimeni identiteettiäni vastaavaksi.

Olen harkinnut etunimeni muuttamista identiteettiä vastaavaksi.

En ole muuttanut enkä aio muuttaa etunimeäni identiteettiä vastaavaksi.

3.18 Juridinen sukupuoli

Olen muuttanut juridisen sukupuoleni identiteettiäni vastaavaksi.

Aion muuttaa juridisen sukupuoleni identiteettiäni vastaavaksi.

Olen harkinnut juridisen sukupuoleni vahvistamista identiteettiä vastaavaksi.

En ole muuttanut enkä aio muuttaa juridisen sukupuoleni identiteettiä vastaavaksi.

4 Identiteetin avoimuus ja ympäristön suhtautuminen siihen

Painota ympäristön suhtautumiseen liittyvissä vastauksissasi viittä viimeistä vuotta. Kaikissa tilanteissa tämä toki ei ole mahdollista.

4.1 Olen ollut identiteettini mukaisesti laittautuneena vain itsekseni ja neljän seinän sisällä.

Kyllä, siirry kysymykseen 4.7.

Olen ollut edellä kuvattua avoimempi.

4.2 Olen ollut laittautuneena ulkona tai julkisissa tiloissa

vain, kun olen varmistanut, että kukaan ei sitä huomaisi. Esim. mökillä tai omalla pihalla yöaikaan.

valikoidusti niin, että on pieni riski tuttujen kohtaamiselle. Esim. toisella paikkakunnalla.

päivisin kadulla, kauppakeskuksissa tms.

vapaasti kellonajasta ja paikasta riippumatta.

En ole ollut laittautuneena ulkona tai julkisissa tiloissa.

4.3 Ulkona ollessani identiteettini (muu kuin syntymässä määritetty) mukaisesti ulkoasuni on

androgyyni tai muuten vain osin identiteettiäni vastaavan sukupuolen mukainen

usein tai aina täysin identiteettiäni vastaavan sukupuolen mukainen

4.4 Olen käynyt laittautuneena ravintoloissa

vain lähinnä ruokailemassa päivisin ja luotetussa seurassa.

vain lähinnä ruokailemassa päivisin myös itsekseni.

myös iltaisin sateenkaariystävällisiksi tietämissäni paikoissa.

myös iltaisin missä tahansa mukavaksi katsomassani paikassa.

En ole ollut ulkona laittautuneena ravintoloissa.

4.4b Voit halutessasi kertoa tarkemmin kokemuksistasi ravintolakäynneistä tässä.

4.5 Olen tavannut vertaisiani avoimesti omana itsenäni

lähinnä suljetuissa tilaisuuksissa, esim. vertaistapaamisessa.

julkisissa sateenkaaritapahtumissa, esimerkiksi Pride-kulkueissa.

muutenkin vapaa-ajalla.

En ole tavannut vertaisiani livenä.

4.6 Kumppani tiesi identiteetistäni ennen suhteen aloittamista tai heti sen alkaessa.

Voit kertoa tässä eri suhteesta kuin seuraavassa kohdassa.

Kyllä

Ei, siirry kysymykseen 4.7.

4.6a Suhtautuminen tähän oli

pääosin positiivista

pääosin neutraalia

pääosin hämmentynyttä

pääosin negatiivista

vaihtelevaa

aluksi negatiivista/hämmentynyttä, ja ajan kanssa positiivisemmaksi muuttunutta

aluksi positiivista, ja ajan kanssa negatiivisemmaksi muuttunutta

4.6b Voit halutessasi kertoa tästä tarkemmin tässä.

4.7 Kumppanilleni selvisi identiteettini suhteen jo kestettyä jonkin aikaa.

Voit kertoa tässä eri suhteesta kuin edellisessä kohdassa.

Kyllä

Ei, siirry kysymykseen 4.8.

4.7a Suhtautuminen tähän oli

pääosin positiivista

pääosin neutraalia

pääosin hämmentynyttä

pääosin negatiivista

vaihtelevaa

aluksi negatiivista/hämmentynyttä, ja ajan kanssa positiivisemmaksi muuttunutta

aluksi positiivista, ja ajan kanssa negatiivisemmaksi muuttunutta

4.7b Voit halutessasi kertoa tästä tarkemmin tässä.

4.8 Vanhempani tietävät identiteetistäni.

Kyllä

Ei, siirry kysymykseen 4.9.

4.8a Suhtautuminen tähän oli

pääosin positiivista

pääosin neutraalia

pääosin hämmentynyttä

pääosin negatiivista

vaihtelevaa

aluksi negatiivista/hämmentynyttä, ja ajan kanssa positiivisemmaksi muuttunutta

aluksi positiivista, ja ajan kanssa negatiivisemmaksi muuttunutta

4.8b Voit halutessasi kertoa tästä tarkemmin tässä.

4.9 Sisarukseni tai vastaavat ikätoverit, kuten serkut tai parhaat kaverit tietävät identiteetistäni.

Kyllä

Ei, siirry kysymykseen 4.10.

4.9a Suhtautuminen tähän oli

pääosin positiivista

pääosin neutraalia

pääosin hämmentynyttä

pääosin negatiivista

vaihtelevaa

aluksi negatiivista/hämmentynyttä, ja ajan kanssa positiivisemmaksi muuttunutta

aluksi positiivista, ja ajan kanssa negatiivisemmaksi muuttunutta

4.9b Voit halutessasi kertoa tästä tarkemmin tässä.

4.10 Lapseni tietävät identiteetistäni.

Kyllä

Ei, siirry kysymykseen 4.11.

Minulla ei ole lapsia, siirry kysymykseen 4.11.

4.10a Suhtautuminen tähän oli

pääosin positiivista

pääosin neutraalia

pääosin hämmentynyttä

pääosin negatiivista

vaihtelevaa

aluksi negatiivista/hämmentynyttä, ja ajan kanssa positiivisemmaksi muuttunutta

aluksi positiivista, ja ajan kanssa negatiivisemmaksi muuttunutta

4.10b Voit halutessasi kertoa tästä tarkemmin tässä.

4.11 Naapurusto

Naapurini tietävät identiteetistäni.

Olen kertonut asiasta naapureilleni valikoidusti.

Asia on selvinnyt sellaisille henkilöille, joille en olisi siitä halunnut kertoa.

En ole kertonut kenellekään naapureistani, siirry kysymykseen 4.12.

4.11a Suhtautuminen tähän oli

pääosin positiivista

pääosin neutraalia

pääosin hämmentynyttä

pääosin negatiivista

vaihtelevaa

aluksi negatiivista/hämmentynyttä, ja ajan kanssa positiivisemmaksi muuttunutta

aluksi positiivista, ja ajan kanssa negatiivisemmaksi muuttunutta

4.11b Voit halutessasi kertoa tästä tarkemmin tässä.

4.12 Identiteetistäni tiedetään työ-/opiskelupaikallani

Jos et opiskele etkä ole työelämässä, kerro jostakin viimeaikaisesta työ- tai opiskelupaikasta.

täysin yleisesti.

olen kertonut valikoidusti turvallisiksi kokemilleni työ-/opiskelukavereille tai esihenkilölle.

Asia on selvinnyt sellaisille henkilöille, joille en olisi siitä halunnut kertoa.

Kukaan ei tiedä, siirry kysymykseen 4.14.

4.12a Suhtautuminen tähän oli

pääosin positiivista

pääosin neutraalia

pääosin hämmentynyttä

pääosin negatiivista

vaihtelevaa

aluksi negatiivista/hämmentynyttä, ja ajan kanssa positiivisemmaksi muuttunutta

aluksi positiivista, ja ajan kanssa negatiivisemmaksi muuttunutta

4.12b Voit halutessasi kertoa tästä tarkemmin tässä.

4.13 Olen elänyt avoimesti omana itsenäni kaikkialla.

Olen

En ole

4.13a Suhtautuminen tähän oli

pääosin positiivista

pääosin neutraalia

pääosin hämmentynyttä

pääosin negatiivista

vaihtelevaa

4.13b Voit halutessasi kertoa tästä tarkemmin tässä.

4.14 Teen identiteettiini liittyviä ostoksia vain netissä.

Kyllä, siirry kysymykseen 4.17.

Teen ostoksia myös fyysisissä liikkeissä

4.15 Teen identiteettiini liittyviä ostoksiani kaupoista syntymässä määritellyn sukupuolen ulkoasussa.

Kyllä

Ei, siirry kysymykseen 4.16.

4.15a Palvelu on ollut tällöin

pääosin positiivista

pääosin neutraalia

pääosin hämmentynyttä

pääosin negatiivista

vaihtelevaa

4.15b Voit halutessasi kertoa tästä tarkemmin tässä.

4.16 Teen ostoksiani kaupoista identiteettini mukaisessa ulkoasussa.

Kyllä

Ei, siirry kysymykseen 4.17.

4.16a Palvelu on ollut tällöin

pääosin positiivista

pääosin neutraalia

pääosin hämmentynyttä

pääosin negatiivista

vaihtelevaa

4.16b Voit halutessasi kertoa tästä tarkemmin tässä.

4.17 Minua on yritetty "parantaa" tästä ominaisuudesta (valitse keskeisin toimija)

läheisten toimesta.

lähiyhteisön toimesta.

hengellisen auktoriteetin toimesta.

sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen toimesta.

jonkun muun toimesta.

Minua ei ole yritetty "parantaa". Siirry kysymykseen 4.18.

4.17a Yritykset muuttaa identiteettiäni ovat tapahtuneet pääosin

vain lapsena tai nuorena.

aikuisena, mutta se päättyi jo vuosia sitten.

aikuisena viime vuosina.

4.17b Voit halutessasi kertoa tässä enemmän sinuun kohdistuneista eheytysyrityksistä.

4.18 Olen joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi identiteettini takia

usein

harvoin

kerran

En ole joutunut. Siirry kysymykseen 4.19.

4.18 b Voit halutessasi kertoa tässä enemmän sinuun kohdistuneista fyysisestä väkivallasta.

4.19 Olen joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi identiteettini takia

usein

harvoin

kerran

En ole joutunut. Siirry kysymykseen 4.20.

4.19 b Voit halutessasi kertoa tässä enemmän sinuun kohdistuneista seksuaalisesta ahdistelusta.

4.20 Olen joutunut netti- tai muun häirinnän kohteeksi identiteettini takia

usein

harvoin

kerran

En ole joutunut. Siirry osioon 5.

4.20 b Voit halutessasi kertoa tässä enemmän sinuun kohdistuneesta netti- tai muusta häirinnästä.

5 Syrjinnän vaikutukset ja syrjintätilanteisiin tarvittava tuki

5.1 Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen nykyiseen elämääni identiteettini kanssa.

Täysin samaa mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

En osaa sanoa

5.2 Kohtaamani tai pelkäämäni syrjintä on vaikuttanut negatiivisesti opintoihini.

Kyllä

Ei, siirry kysymykseen 5.3.

5.2b Voit halutessasi kertoa asiasta enemmän tässä.

5.3 Kohtaamani tai pelkäämäni syrjintä on vaikuttanut negatiivisesti urakehitykseeni.

Kyllä

Ei, siirry kysymykseen 5.4.

5.3b Voit halutessasi kertoa asiasta enemmän tässä.

5.4 Kohtaamani tai pelkäämäni syrjintä on vaikuttanut negatiivisesti toimentulooni.

Kyllä

Ei, siirry kysymykseen 5.5.

5.4b Voit halutessasi kertoa asiasta enemmän tässä.

5.5 Olen saanut apua syrjintätilanteissa syrjinnän vastaisesta työstä vastaavilta, kuten ta-valtuutettu, poliisi, työsuojeluvaltuutettu, esihenkilö.

Kyllä

En ole saanut, vaikka tarvetta siihen olisi ollut.

Minulla ei ole ollut tarvetta tällaiseen tukeen. Siirry kysymykseen 5.6.

5.5b Voit halutessasi kertoa asiasta enemmän tässä.

5.6 Olen saanut apua syrjintätilanteissa työ- tai opiskelukavereilta.

Kyllä

En ole saanut, vaikka tarvetta siihen olisi ollut.

Minulla ei ole ollut tarvetta tällaiseen tukeen. Siirry kysymykseen 5.7.

5.6b Voit halutessasi kertoa asiasta enemmän tässä.

5.7 Olen saanut apua syrjintätilanteissa läheisiltä.

Kyllä

En ole saanut, vaikka tarvetta siihen olisi ollut.

Minulla ei ole ollut tarvetta tällaiseen tukeen. Siirry kysymykseen 5.8.

5.7b Voit halutessasi kertoa asiasta enemmän tässä.

5.8 Olen saanut apua syrjintätilanteissa sateenkaarituen ammattilaisilta (Seta, SMOK...).

Kyllä

En ole saanut, vaikka tarvetta siihen olisi ollut.

Minulla ei ole ollut tarvetta tällaiseen tukeen. Siirry kysymykseen 5.9.

5.8b Voit halutessasi kertoa asiasta enemmän tässä.

5.9 Olen saanut apua syrjintätilanteissa vertaistuesta.

Kyllä

En ole saanut, vaikka tarvetta siihen olisi ollut.

Minulla ei ole ollut tarvetta tällaiseen tukeen. Siirry kysymykseen 5.10.

5.9b Voit halutessasi kertoa asiasta enemmän tässä.

5.10 Tietäisin, miten toimia, jos joutuisin syrjityksi

Kyllä

Tietäisin, mutta en ole vakuuttunut, että siitä olisi apua.

5.10b Voit halutessasi kertoa asiasta enemmän tässä.

6 Tarve vertaistukeen

6.1 Osallistun netissä tapahtuviin vertaistapaamisiin ja/tai verkkokeskusteluihin.

Kyllä

6.1b Voit halutessasi kertoa näistä kokemuksista tässä.

6.2 Osallistun lähiseudulla tapahtuviin fyysisiin vertaistapaamisiin.

Kyllä

6.2b Voit halutessasi kertoa näistä kokemuksista tässä.

6.3 Osallistun kotipaikkakunnastani etäällä tapahtuviin fyysisiin vertaistapaamisiin.

Kyllä

6.3b Voit halutessasi kertoa näistä kokemuksista tässä.

6.4 Olen kohdannut sateenkaarijärjestöissä identiteettiini liittyvää asiatonta kohtelua tai kommentointia.

Kyllä

6.4b Voit halutessasi kertoa näistä kokemuksista tässä.

6.5 Koen voivani käyttää kohderyhmälleni suunnattuja auttavia puhelimia, jos siihen olisi tarve

Kyllä

6.5b Voit halutessasi kertoa näistä kokemuksista tässä.

6.6 Voit halutessasi kertoa muita toiveitasi järjestöjen tarjoamaan vertaistukeen liittyen tässä.

7 Muita tarpeita identiteetin kanssa elämiselle

7.1 Minulle olisi hyötyä siitä, että Suomessa olisi kolmas juridinen sukupuoli.

Huom! Tässä kysytään nimenomaan hyötyä Sinulle, ei sitä, onko se ylipäätään kannatettava.

Kyllä

En osaa sanoa.

7.1b Voit halutessasi kertoa toiveestasi lisää tässä.

7.2 Minulle olisi hyötyä siitä, että Suomessa olisi sukupuolineutraali henkilötunnus.

Huom! Tässä kysytään nimenomaan hyötyä Sinulle, ei sitä, onko se ylipäätään kannatettava.

Kyllä

En osaa sanoa.

7.2b Voit halutessasi kertoa toiveestasi lisää tässä.

7.3 Voit halutessasi kertoa muista identiteettisi kanssa elämiseen liittyvistä toiveista lisää tässä.

PALAUTE

Voit antaa palautetta tästä kyselystä tässä.

Page updated

Report abuse