Arvo- ja kokemustieto päätöksenteossa

Päättäjä tekee arvovalintoja, mutta minkä pohjalta?

Kuntapäättäjä on nykyään hankalassa tilanteessa, kun kuntalaisille tuotettavia palveluita joudutaan karsimaan tai saavutettavuutta heikentämään kuntatalouden ahtaassa raossa. Millä perusteella päätös tehdään?

Kuulemisvelvoite ja osallisuus on kirjattu useampaankin lakiin. Kuntalaisia on kuultava, kun heitä koskevia merkittäviä päätöksiä tehdään. Perinteisesti kuuleminen on hoitunut siten, että asiantuntija tai kunnan virkamies alustaa asian perusteellisilla kalvoilla ja tilastotiedoilla sekä käyttää leijonan osan ajasta perustellakseen ratkaisuja. Lopuksi kuultavilta kysytään josko heillä olisi kommentoitavaa ja kysyttävää. Usein nuo alustukset kattavine perusteluineen jättävät vain vähän liittymäpintoja kuntalaiselle: "Mitä tämä minulle tarkoittaa? Noinko minun pitää tätä ajatella?"

Asia voidaan hoitaa toisinkin. Kuulemis- ja osallisuustilaisuus voi olla dialoginen, jolloin pääosassa ovat kuntalaisten ajatukset ja kokemukset. Heille tarjotaan mahdollisuus kytkeä oma kokemusmaailmansa päätettävään asiaan. He pääsevät kertomaan tärkeiksi kokemistaan arvoista päätettävään asiaan liittyen. Ja usein tämän kuntalaisviisauden kautta voivat löytyä avaimet päätöksentekoon ja sen perusteisiin tavalla, jossa saadaan ratkaistua sekä talouden haasteet että säilytettyä riittävän laadukkaat ja saavutettavat palvelut.

Alla on kuvattu lyhyesti kolme tapausesimerkkiä kuntalaisten dialogisesti järjestetyistä kuulemistilaisuuksista, joissa kuntalaiset tuottivat päättäjille päätöksenteossa tarvittavaa arvo- ja kokemustietoa.

Esimerkki 1:Ylitornio

Ylitornion kunnan sivistystoimen kehittämissuunnitelman täytäntöönpanossa suoritettiin dialoginen kuulemiskierros kaikkien koulujen alueilla. Tilaisuudet oli suunnattu sekä kuntalaisille että koulujen henkilökunnille. Päättäjille järjestettiin lisäksi omat dialogiset tilaisuutensa ennen päätöksentekoa. Prosessin tuotoksena saatiin käynnistettyä koulujen välinen yhteistyö resurssien ja osaamisen jakamisessa sekä tehtiin kouluverkkopäätös, jossa verkkoa supistettiin palvelut turvaavalla tavalla – ja päätös tehtiin riitelemättä!

Sivistystoimen kehittämissuunnitelman toimeenpano 

Esimerkki 2: Pudasjärvi

Pudasjärven kaupungin vaikeaan taloustilanteeseen löydettiin toimintatavat, joiden avulla taloudellinen alijäämä saadaan kurottua kiinni ja luotiin hyvinvointi- ja sivistystoiminnen palvelutuotantomalli, joka perustuu resurssien jakamiseen, yhteiseen budjetointiin, tulevaisuuden ennakointiin ja palvelujen saavutettavuuden varmistamiseen kunnan kaikilla alueilla. Syksyn 2023 aikana järjestettiin 20 kuulemistilaisuutta kuntalaisille ja henkilökunnille sekä kaksi eri dialogia päättäjille. Kuulemisten perusteella laadittiin arvo- ja kokemustietoon (yhdistettynä talous- ja tilastotietoon) perustuva esitys palvelutuotantomallista. 

Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan palvelutuotantomalliesitys 

Dokumentoidut kuulemiset verkkosivulla 

Esimerkki 3: Ranua

Ranuan kirjaston hallinnoimassa demokratiahankkeessa selvitettiin sekä sähköisen kyselyn että haastattelujen avulla kuntalaisten käsityksiä demokratian tilasta Ranuan kunnassa. Aineisto analysoidaan laadullisen tutkimuksen menetelmillä ja siinä esille nousevat teemat käydään kuntalaisten ja kuntapäättäjien yhteisessä dialogitapahtumassa tammikuussa 2024.

Ranuan demokratiahanke 

Mikäli dialoginen toimintatapa päätöksenteon tueksi kerättävästä arvo- ja kokemustiedosta sekä kuntalaisten dialoginen kuuleminen kiinnostavat, ota yhteyttä:

Oy Dialogues & Design Ltd