Ilmailuharrastus

llmailu harrasteena

Ilmailu on harrastus, joka tarjoaa virikkeitä ja haasteita kokeneellekin harrastajalle. Lentäminen tarjoaa samalla mielenkiintoisen mahdollisuuden liikkumiseen ja elämyksiä täynnä olevaan matkailuun.

Lentäminen voi olla yksinkertaisimmillaan vain paikallislentoja lähtö- ja laskupaikan ollessa oma tuttu kotikenttä, tai esimerkiksi matkalento Oulusta johonkin kotimaan kohteeseen tai jopa Viroon tai Ruotsiin. Ei ole lainkaan tavatonta, että kerhon jäsenet lentävät itse esimerkiksi muualla Suomessa oleviin työtapaamisiin kerhon koneilla yhdistäen näin työn ja harrastuksen.

Vaikka lentämistä voikin harrastaa ympäri vuoden, kesä on tietenkin aina lentotapahtumien aikaa. Ilmailukerhot suhtautuvat vieraisiin avoimesti ja mm. erilaisia Fly-In -tapahtumia ja lentoralleja järjestetään etenkin kesäisin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Ultralentäminen

Ultrakevyiden lentokoneiden kehitys on ollut huimaa. Uusimmat tyypit ovat jopa kehittyneemmän olisia kuin tavanomaiset moottorilentokoneet. Lajin suosio onkin kasvanut Suomessa huimasti samassa tahdissa kuin moottorilennon lupakirjavaatimukset ovat kiristyneet.

Ultrat eroavat varsinaisista moottorikoneista suorituskyvyltään ja niiden enimmäispainoa on rajoitettu 450 kiloon. Mikäli lentäminen rajoittuu hyviin sääolosuhteisiin, mutta useimmille se riittää aivan mainiosti. Myös ultrakevyet lentokoneet mahdollistavat suksilla lentämisen tai vesilentämisen, joka tarjoaa aivan uusia elämyksiä.

Ultralupakirjaan vaadittavaa koulutusta saa kerhoissa eri puolilla maata. Lupakirja on voimassa viisi vuotta kerrallaan.

Moottorilento

Harrasteilmailu moottorikoneilla tarkoittaa keveillä, alle 2000 kg painoisilla lentokoneilla tapahtuvaa toimintaa. Toiminta keskittyy pääosin kesäkauteen, mutta moottorilentoa harrastetaan aktiivisesti myös talvella.

Moottorilentokoneiden parissa voi myös harrastaa vesilentämistä, taitolentoa, suksilentämistä seä tarkkuuslentoa. Lisätietoja löydät esimerkiksi Suomen Ilmailuliiton sivuilta

PPL lupakirjaa ei saa käyttää ansiotoimintaan, joten voidaan olettaa niiden olevan pääosin harrastajien hallussa. Laskennallisesti keskimääräinen harrastaja lentää noin 10 tuntia vuodessa.

Moottoripurjelento

Moottoripurjelento on nimestään huolimatta lentämistä moottorikoneella. Tässä tarkoitetaan ns. moottoripurjekoneita (mopu), joissa on kiinteästi asennettu moottori, kiinteä tai sisäänvedettävä laskuteline, aerodynaamisesti hyvin muotoiltu koneen runko, ja ns. Cessna -tyyppisistä koneista poiketen pitkät, suhteellisen hyvän liitosuhteen mahdollistavat siivet. Näistä moottoripurjekoneista käytetään myös käsitettä Touring Motor Glider, TMG. Purjekoneet, joissa on ns. kotiinpaluumoottori maastolaskun välttämiseksi tai itsenäiseen operointiin kykenevät ns. itsestarttaavat purjekoneet, esitellään normaalin purjelennon yhteydessä. Moottoripurjekoneet (moput) ovat kuitenkin alkujaan lähtöisin purjekoneiden kehittelystä.

Nykyisin mopu-lentäminen tarjoaa lähes saman suorituskyvyn kuin yksityislentäjän lupakirjalla (PPL) lennettävät Piper, Cessna ja yms. pienkoneet. Joissakin tapauksissa mopun suorituskyky on jopa parempikin. Konemerkeistä voisi mainita lasikuituiset kahden hengen rinnakkain istuttavat moput kuten Dimona, Grob G109 sekä puurakenteiset 1- ja 2 -paikkaiset moput kuten Fournier RF 4 ja RF 5 "Tuulia" sekä Scheibe SF25 Falke ja vielä ns. moottori-Lerche. Nykyaikaisella lasikuituvalmisteisella moottoripurjekoneella päästään 160-220 km/h:n matkalentonopeuksiin, moottorit ovat kooltaan 1,6-2,5 -litraisia ja noin 60-90 -hevosvoimaisia.

Mopu-lentäminen on vielä suhteellisen edullista, reilusti alle 50 senttiä kilometri henkilöä kohden. Ilmailukerhojen perimät konevuokrat ovat noin 30-90 €/tunti. Moottoripurjelentäjän lupakirjan edellyttämän lentokoulutuksen hinta on suurin piirtein henkilöauton ajokortin hintaa vastaava. Lentokoulutuksen lisäksi vaatimuksiin kuuluu noin 60 teoriatunnin opiskelu sekä tietopuoliset kokeet. Useilla paikkakunnilla teoriakurssit järjestetään kansalais- tai työväenopistoissa.

Ikärajavaatimus mopulupakirjan samiseksi on 17 vuotta ja lentokoulutusvaihe edellyttää ilmailulääkärin tarkastuksen läpäisemistä sekä Ilmailuhallinnon myöntämää lento-oppilaan lupakirjaa. Terveydelliset vaatimukset eivät ole kovin tiukat. Esimerkiksi silmälaseja voi käyttää, eikä lievä värisokeuskaan välttämättä muodosta estettä.

Edullisen matkalentämisen euforiasta nauttimiseen mopu on oivallinen valinta.

Mopuilla voidaan lentää myös talvella, sillä niissä on lämmityslaite.

(lähde: Ilmailuliiton nettisivut)

Report abuse