Kysymyksiä ja vastauksia
Voit laittaa omat kysymyksesi ja palautteesi sähköpostitse. Merkitsemme uudet kysymykset ja vastaukset sinisellä.
7 § Jätevesien käsittelyvaatimukset vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla
Peruskäsittelyn alueella on jätevedet puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypenosalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.
Peruskäsittelyn alueen vaatimuksia sovelletaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla, pois lukien ranta-alueet, pohjavesialueet ja taajaan rakennetut alueet. Pilaantumiselle herkillä alueilla on jätevedet puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään
90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja 8 kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.
Pilaantumiselle herkkien alueiden vaatimuksia sovelletaan ranta-alueilla, pohjavesialueilla sekä taajaan rakennetuilla alueilla. Erityisen kuormittavissa kohteissa sovelletaan pilaantumiselle herkillä alueilla vaadittavia tiukempia puhdistustehovaatimuksia. Pohjavesialueilla (liitekartat 1a-1c) on jätevesien imeyttäminen maahan kielletty. Näillä alueilla on kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle, yleiseen viemäriverkkoon tai kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön. Jätevesilietteen levittäminen pohjavesialueelle on kielletty. Alle 50 metrin etäisyydellä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta,
vesikäymälän rakentaminen ja käyttö on kielletty, mikäli kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin tai mikäli käymälävesiä ei johdeta umpisäiliöön tai tiiviissä jätevesiputkessa pois ranta-alueelta. Lisäksi edellytyksenä on ympärivuotinen tie- tai muu kulkuyhteys huollon järjestämiseksi.
- Voiko vesijohdolle ja jätevesijohdolle olla eri toimialueet? Voi. Liittymisvelvoite verkostoon väistyy, jos ei viemäröinnin toiminta-alueella, jätevesien käsittelyvaatimukseen ei tietysti vaikuta.
- Voiko pumppaamo olla vedessä? Ei missään tapauksessa. Mikä on tulvakorkeus kiinteistöpumppaamon asennukselle? Pumppaamo ei missään olosuhteissa saa jäädä vedenpinnan alle. Turvallinen korkeus on noin 1 m meren pinnan yläpuolella.
- Onko kiinteistöpumppaamo osuuskunnan vai osakkaan omaisuutta ja vastuulla? Kiinteistökohtaiset pumppaamot ovat osuuskunnan vastuulla ja omaisuutta. Kiinteistönomistaja on vastuussa pumppaamon sähköstä sekä oikeasta käytöstä. Osuuskunta tekee huoltosopimuksen kaikille pumppaamoille.
- Voiko yksi kiinteistöpumppaamo palvella useampaa kiinteistöä ja miten putket kiinteistöltä pumppaamoon pitäisi asentaa? Yhteen pumppaamoon voidaan liittää useampi kiinteistö. Tällöin kiinteistöiltä johdetaan jätevedet viettoviemärillä pumppaamoon. Kiinteistöjen keskinäisen sijainnin ja korkeussuhteiden tulee mahdollistaa yhteen pumppaamoon johtaminen. Tämä tulee tarkastella tapauskohtaisesti.
- Miten runkoputki menee vedessä ja miten syvällä? Miten matalat kohdat ja rannat hoidetaan? Pitääkö joka rannassa olla kyltti "paineviemäri ja vesijohto"? Kyltti tulee olla ihan onnettomuuksien välttämiseksi jokaisella rantautumiskohdalla. Pihoilla riittää pienempikin kyltti, pääjohtoihin normaalikokoinen. Vesiluvassa usein vaatimus 1,5 m veden pinnan alapuolella, mutta lahdessa/salmessa riittää pohjaan ankkuroiminen. Rantautumispaikoilla joudutaan kaivamaan pohjan alle.
- Joutuvatko mukaan liittyvät kiinteistöt luopumaan oman kaivon käytöstä? Ei tarvitse. Se on täysin kiinteistön oma asia. Lainsäädäntö (jätevesiasetus) ottaa kantaa vain jätevesien käsittelyyn. Jätevedestä joutuu kuitenkin maksamaan yhdessä sovitun käyttömaksun mukaisesti, esimerkiksi Ahteentaantien vesiosuuskunta: "Mikäli kiinteistö ei käytä osuuskunnan käyttövettä laskutetaan jätevesi periaatteella 0,15 m3 * taloudessa olevien henkilöiden määrä * vuorokausi."
- Erotessaan osuuskunnasta jäsen saa maksamansa osuusmaksut osuuskunnalta takaisin pääsääntöisesti vuoden kuluttua eroamisvuoden tilikauden päättymisestä lukien OKL 10:1 §:ssä säädetyin edellytyksin.
Katso luku 7, s.60
http://www.pellervo.fi/osuuskunta/perustamisopas.html
Katso luku 10, pykälä 1