Arolanseudun koneosuuskunta

 

Osuuskunnan uusin hallitus: varajäsen Eino Siuruainen, varajäsen Teuvo Törmänen, sihteeri Kauko Uusi-Illikainen, puheenjohtaja Sauli Roininen sekä varapuheenjohtaja Pekka Törmänen syksyllä 2009.

Arolanseudun koneosuuskunnan perustava kokous on pidetty Arolassa 22.2.1947. Kokouksessa perustamisasiakirjan ovat allekirjoittaneet Jaakko Uusi-Illikainen, Kalle E. Puhakka, Arttu Niskala, Alex Haarahiltunen, Urho Roininen, Anni Siuruainen ja Anna Törmänen.

Arolan seudun koneosuuskunnan vaja (kuva: Sauli Roininen)

Osuuskunnan hallitukseen valittiin Jaakko Uusi-Illikainen puheenjohtajaksi, Urho Roininen varapuheenjohtajaksi ja Anni Siuruainen sihteeriksi. Hallituksen varajäseniksi valittiin Arttu Niskala ja K.E. Puhakka.Osuuskunnan toimialueeksi määriteltiin Keski-Livon ja Ala-Livon välillä oleva Mutkalasta Pöhölään ulottuva kylän osa-alue. Aiemmin ko. alueen viljelijöiden viljanpuinnit oli suoritettu joko Ala-Livon koneosuuskunnan tai Livon koneyhtymän kalustolla riippuen siitä mistäpäin koneet olivat aikaisemmin joutuneet. Kuitenkin tietysti vasta sen jälkeen kun oman alueen puinnit oli tehty. Yleensä syksy oli silloin jo pitkälle kulunut ja parhaat puintikelit takanapäin.

Osuuskunnalle hankittiin Teijon Iso Paavo-merkkinen puimakone kuljetusrattaineen ja voimanlähteeksi polttoöljykäyttöinen 8 - 10 hv BMV maamoottori, jonka käynnistäminen tapahtui puhalluslampun avulla. Puimakoneen ostohinta oli 60 000 markkaa ja moottorin 68 000 markkaa. O.L. Talousseuran kautta on konehankintoihin saatu 28 000 markan avustus.

8.3.1947 Oulun läänin lääninhallitus on vahvistanut Arolan seudun koneosuuskunnan r.l. säännöt. 20.4.1947 pidetyssä kokouksessa on päätetty rakentaa konesuoja K.E. Puhakan maalle Vähälään. "Maapalanen luovutettiin koneosuuskunnalle ilman vuokraa 50 vuoden ajaksi. Suoja päätettiin rakentaa jo tämän vuoden aikana lautarakenteisena. Kukin osakas tuopi 6 kpl puita koko 6 mt. päästä 6 tuumaa."

2.5.1948 pidetyssä kokouksessa on käsitelty mm. palovakuutusasioita. Moottorille päätettiin ottaa 75 000, ryskylle remmeineen 75 000 ja konehuoneelle 20 000 mk:n vakuutus. Vakuutus päätettiin ottaa heti. Halkosirkkeli on hankittu v. 1952.

Puintikalusto oli käytössä joka syksy lähes 30 vuotta. Paitsi osakkaiden puinnit, käytiin puimassa myös Ylitimon ja Vesalan, sekä monina syksyinä myös Savelan, Karsikon, Käkelän, Naavalan ja Alavainionkin puinnit.

Koneiden siirto puimalanssilta toiselle oli kohtalaisen "töisevä" työvaihe. Koneet oli nostettava kuljetuspyörille ja varsinkin vielä 1950-luvulla "hevosvetoaikana" korkean ryskyn pystyssä pysymisen varmistaminen kuljetuksen aikana vaati väkeä tukitoimiin. Tiet ja kuljetusväylät kun eivät tuolloin olleet vielä tasaisia eikä päällystettyjä. Muistitiedon mukaan ryskykuljetus on kerran päässytkin kaatumaan Kissamutkassa Roinisen ja Arolan talojen välillä.

Koneiden joen yli kuljetus oli varsin vaativa operaatio. Alkuaikoina, kun lauttaa ei ollut käytettävissä ylikuljetukseen käytettiin kahta rinnakkain yhteen sidottua venettä. Veneiden päälle poikittain oli tehty lankuista raiteet, joiden päälle konekuljetus miesvoimin jokitörmältä siirrettiin. Kun kuljetus oli saatu soudetuksi vastarannalle, siirrettiin se edelleen miesvoimin "turvallisesti" veneiden päältä maalle ja sitten taas hevosvoima käyttöön. Tämä operaatio tehtiin kaksi kertaa joka syksy, jos puitavaa oli joen molemmilla puolilla. Kun traktori 1950-luvun loppupuolella saatiin kuljetus- ja voimakoneeksi ja lautta joen ylikuljetusvälineeksi, tämä työvaihe ratkaisevasti helpottui.

Kolmenkymmenen vuoden aikajaksoon sisältyy parempia ja huonompia satokesiä. Vuodet eivät ole olleet veljeksiä. Kun parhaina satosyksyinä puitiin yli 500 säkkiä viljaa ja useampia satoja kiloja timotein siementä, niin huonoimpina vuosina tulos saattoi jäädä hyvinkin vaatimattomiksi: 11.11.1962 pidetyn kokouksen pöytäkirja toteaa: "Viljaa kuluneena katovuonna puitu 52 säkkiä, heinänsiementä 28 kg”. Vuosittain päätetty puintitaksa perustui yleensä puituun jyvämäärään, ns. säkkitaksa. Katovuosina joskus käytettiin aikaan perustuvaa taksaa, ns. tuntitaksa.

Koneenkäyttäjä oli osuuskunnan puintikaudeksi kerrallaan palkkaama ammattimies, joka valvoi koneiden siirrot ja kuljetukset, huolehti kaluston kunnosta ja voitelusta, hoiti säkkien vaihdot ja kirjanpidon ja puintien päätyttyä huolehti kaluston talvikuntoon ja -varastoon laittamisen. Pitkäaikaisin "masinisti" on ollut Olavi Uusi-Illikainen. Muutamina puintikausina tätä tehtävää ovat hoitaneet myös Eino Ikonen, Aarne Uusi-Illikainen ja Eevert Haarahiltunen.

Osuuskunnan perustamisesta (1947) saakka sihteeri-rahastonhoitajan tehtäviä hoitanut Anni Siuruainen jättäytyi pois tehtävästä. Kokouksessa 27.9.1959 tilalle valittiin Teuvo Törmänen.

21.8.1960 pidetyssä kokouksessa "Koneiden säilytyshuoneen ovet päätettiin laittaa sellaiseen kuntoon, että ne saadaan kunnollisesti lukituksi ja asiaton huoneeseen sisälle pääsy tulee estetyksi."

7.9.1964 kokous: "Ei-jäsenten puintitaksaksi päätettiin 1,60 mk/säkki kun käytössä on moottori, rysky ja osuuskunnan puolesta 1 mies. Jos käytössä on rysky ja osuuskunnan puolesta mies on puintitaksa 1,40 mk säkiltä. Pelkän ryskyn vuokra 0,80 mk/säkki. Koneenkäyttäjän palkka 15 mk/päivä."

Jaakko Uusi-Illikainen hoiti puheenjohtajuutta vuoteen -66 saakka. 10.10.1966 puheenjohtaja-isännöitsijäksi valittiin Eevert Haarahiltunen. 20.10.1970 valittiin Olavi Uusi-Illikainen puheenjohtajaksi.

Viljaa viljeltiin kylän talojen pelloissa säännöllisesti 1960-luvulle. Parhaimmillaankin sen viljely oli pienimuotoista, vain oman karjan ja talouden käyttöön tarkoitettua. Nurmiviljelyn edelleen voimaperäistyessä viljanviljely väheni ja 70-luvulla loppui.

Arolan seudun koneosuuskunnan puimakoneella on puitu viimeksi syksyllä 1974 Olavi Uusi-Illikaisen puimalanssilla Pöhölässä.

1.1.1977 osuuskunnan toiminta päätettiin lopettaa ja kalusto myydä. Näitä päätöksiä ei kuitenkaan pantu täytäntöön kun vähän myöhemmin tultiin uusiin ajatuksiin: Vähälän maalla olevan kalustosuojan katto päätettiin uusia. Laitettiin peltikate entisen pärekaton päälle. Ja osuuskunta jätettiin purkamatta.

Seuraavan kerran Arolan seudun koneosuuskunta kokoontui osuuskunnan kokoukseen Livokkaan tiloihin lauantaina 15.8.2009. Edellisestä kirjoihin merkitystä kokouksesta oli kulunutkin siis jo reilut kolme vuosikymmentä.

Koneosuuskunta päätti 15.8.2009 kokouksessaan jatkaa osuuskunnan toimintaa vanhojen perinteiden säilyttäjänä. Koska osuuskunnan konesuojaa varten vuokratun maa-alueen vuokra-aika oli umpeutunut, hallitus päättikin säilyttää osuuskunnan omaisuuden ja siirtää konesuojan Sauli Roinisen omistamalle alueelle. 

Talkoopäivänä lauantaina 19.9.2009 konesuoja siirrettiinkin uudelle paikalleen.

Koneosuuskunnan nykyinen hallitus: