Sosiaalipedagoginen hevostoiminta

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta

”Sosiaalipedagoginen hevostoiminta (SPHT) on ennalta ehkäisevä ja korjaava sosiaalisen kuntoutuksen menetelmä syrjäytymisen ehkäisyssä. Toiminnassa korostuu sosiaalipedagoginen viitekehys eli sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen.” (Peltonen 2008)

Talliyhteisöllä ja hevosella on rauhoittava ja mielihyvää tuottava vaikutus ja niillä on havaittu olevan merkitystä syrjäytymisen ehkäisyssä sekä jo syntyneiden ongelmien hoidossa. Sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan kuuluu kaikki tallilla tehtävät työt, esimerkiksi hevosen harjaaminen, ruokinta, taluttaminen, ratsastus ja ajaminen. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan päämääränä on auttaa sellaisia henkilöitä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jotka ovat jo syrjäytyneet normaalielämästä.

Kaiken toiminnan keskipisteenä on hevosen hyvinvointi. Sen kautta pyritään näyttämään asiakkaalle myös niiden asioiden tärkeys, joista oma hyvinvointi syntyy. Näitä ovat puhtaus, terveellinen ravinto, säännölliset ruoka-ajat, sopiva liikunta ja riittävä lepo. Hevosen kanssa opetellaan myös vuorovaikutustaitoja. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta perustuu asiakkaan oman toiminnan kautta saatuun kokemukseen. Tärkeässä osassa hevostoiminnassa ovat tallissa olevat muut ihmiset ja toimintaa ohjaava alalle koulutettu aikuinen.

Parhaimmillaan sosiaalipedagoginen hevostoiminta on ratkaisukeskeistä itsensä kehittämistä, jolloin ei lähdetä etsimään ratkaisua asiakkaan ongelmiin menneisyydestä, vaan keskitytään hänen voimavaroihinsa. Voimavarojen tunnistamisen jälkeen pohditaan yhdessä, miten ne voisivat olla apuna ja tukemassa asiakkaan tervettä kasvua ja itsensä kehittämistä. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa jossa edetään kohti asiakkaan sosiaalista vahvistamista. Tavoitteet asettaa asiakas itse omasta elämismaailmastaan käsin. (Hyvätti 8.2.2008)

Sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta hyötyvät eri elämäntilanteessa olevat ihmiset. Hevostoiminnalla voi auttaa koulupudokkaita ja voi tarjota työttömälle syyn nousta aamulla sängystä. Yksi tapa järjestää toimintaa on vaikkapa työharjoittelujaksot talleilla. Hevostoiminta voi tuoda esimerkiksi mielenterveyskuntoutujalle ajankulua ja tarjota samalla mielekkään harrastuksen, jonka avulla kuntoutuminen voi alkaa. Syömishäiriöiset eivät usein jaksa tehdä tallilla kovin fyysistä työtä, joten heille on tarjolla kevyempiä askareita hevosten parissa kuten hevosen harjaus ja vaikkapa varustehuolto. Pienet askareetkin voivat jo edesauttaa fyysisen kunnon kohentumista ja sitä kautta asiakkaan kokonaisvaltaista jaksamista. Parhaassa tapauksessa liikunta kannustaa myös syömään säännöllisemmin. Autisteilla ja pikkulapsilla hevostoiminta voi auttaa parantamaan keskittymiskykyä ja viestintätaitoja, koska hevosen seuralla on usein lasta rauhoittava vaikutus. Sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta on todettu olevan hyötyä myös päihdekuntoutujille. (Pesonen, Hankimo, Pystynen & Pesonen 2007, 218)