Miksi vampyyrit eivät koskaan elokuvissa käytä aurinkovoidetta tai peitä ihoaan latexilla?

Kimmo Huosionmaa B.Sc.,BBA


Vahanukke tai vampyyri-aiheiset kauhufilmit varmasti saavat jokaisen ihmisen maailmassa joko kiljumaan kauhusta tai oksentamaan päivällisen elokuvateatterin lattialle. Kuitenkin voidaan ajatella, että esimerkiksi ihminen, jonka immuunijärjestelmä ei kestäisi kosketusta luonnollisten bakteerien kanssa voisi peittää ihonsa jonkinlaisella vahalla, joka suojaa häntä bakteereilta. Joten miksi esimerkiksi Kreivi Dracula ei sitten peitä ihoaan vahalla tai latex-maalilla, jotta hänen herkkä nahkansa ei sitten palaisi auringossa. Tuolloin tarunhohtoinen vampyyrikreivi voisi siirtyä saalistamaan päivällä, jolloin ihmiset sitten eivät ehkä kyseistä Transsilvanialaista verenimijää osaisi palätä. Syy miksi vampyyrejä käsitellään niin paljon elokuvissa sekä kirjallisuudessa johtuu siitä, että legendan mukaan vampyyrit nuo olennot ovat kuolemattomia. Ja se mikä ihmisiä kiehtoo eniten maailmassa on tietenkin kuolemattomuus.


Kautta aikojen ihminen on halunnut elää ikuisesti, ja siksi tuollainen yöllä liikkuva olento varmasti kiinnostaa kaiken maailman tarinankertojia, sekä ikävä kyllä myös esimerkiksi Erzébeth Báthoryn kaltaisia sosiopaatteja, joista ainakin tämä äsken mainittu otti verikylpyjä pysyäkseen nuorena. Idean veren nuorentavasta vaikutuksesta tuo Unkarilainen sarjamurhaaja oli saanut juuri vampyyritarinoista, joissa vampyyrit joivat verta pysyäkseen nuorina. Samoin vahalla tai pikaliimalla voidaan peittää myös esimerkiksi käsien kapilaarikuviot jolloin ampuma-aseisiin ei jää sormenjälkiä, mikä sitten tietenkin varmasti ei jätä ketään kylmäksi, eli varmasti myös rikolliset tietävät tämän asian, ja siten osaavat myös sormenjälkien kanssa elää.


Kuitenkin vahanukkeja katsellessa mietin joskus, että koskahan joku noista esineistä sitten koputtaa olkapäälleni. Kun ajatellaan ihmistä, jolla on jonkinlainen autoimmuunisairaus, mikä johtaa pigmentin poistumiseen ruumiista, niin tietenkin silloin pitää henkilön peittää oma ihonsa, jotta hän ei kohtaisi auringon UV-säteilyä, mikä sitten polttaa hänen ihonsa. Seuraavaksi sitten mietitään hiukan sellaista mahdollisuutta, että olisiko vampyyri-tarinoiden takana sellainen asia, kuin ihminen joka on saanut ehkä jonkun virustartunnan. Joten olisiko vampyrismi siten jonkinlaisen viruksen tai bakteerin aiheuttama sairaus.


Olen nimittäin joskus päätellyt, että esimerkiksi vampyyrit olisivat ihmisiä, joilla olisi ollut ehkä jonkinlaista rabies sekä vesi- tai tuhkarokko-virusta muistuttavan eliön aiheuttama sairaus, mikä tekisi heidän ihostaan sellaisen, että se ei ollenkaan kestäisi auringonvaloa, ja ehkä tuo sairaus sitten pakotti jotkut heistä juomaan verta, jotta nämä henkilöt saisivat tarvitsemaansa rautaa. Monet ihmiset saavat vuosittain nimenomaan näitä iho-oireita aiheuttavia sairauksia, joten ehkä tuon vampyrismiksi kutsutun ilmiön takana on jonkinlainen virus, joka tekee ihmisestä sellaisen, että hänen makuaistinsa muuttuu yliherkäksi, ihonsa helposti palavaksi sekä hänen ruuansulatuksensa sellaiseksi, että tuo henkilö ei enää kykene juomaan vettä, mikä viittaa jonkinlaiseen rabiestartuntaan eli raivotautiin tai vesikauhuun.


Näin voitaisiin vampyrismiä selittää esimerkiksi rabies-tartunnalla, ja ehkä tuolle salaperäiselle virukselle olisi käynyt kuten monille muillekin organismeille. Joko se on nimetty vaikkapa rabies- tai hanta-virukseksi, tai ehkä on ehkä muuttunut joksikin vaarattomaksi versioksi omasta itsestään tai kun ihmiset ovat kehittäneet itselleen vastustuskyvyn tätä virusta vastaan. Kuitenkin monissa kirjoissa tai elokuvissa käsitellään tilannetta, missä tuollainen virus voisi muuttaa DNA:n sellaiseksi, että se kykenee korjaamaan itsensä, mutta kuitenkaan tuo DNA ei sitten enää kestä säteilyä. Jos ajatellaan sitä, että jokin virus saisi aikaan oireita, missä ihminen joutuu elämään jatkuvassa pimeydessä eikä hän kykene syömään esimerkiksi käristettyjä ruokia, niin toki hänellä olisi erittäin hyvät elämäntavat.


Tuollainen henkilö ei altisutuisi monityydyttyneille rasvahapoille eikä myöskään auringon suora UV-säteily sitten aiheuta hänelle DNA:n tuhoutumista, niin silloin kyllä tuollainen ihminen voisi elää melko paljon pidempään kuin tavallinen henkilö. Ja tietenkin erakkomaisten elämäntapojensa takia tuollainen vampyyri ei kuitenkaan kovin usein joutuisi esimerkiksi väkivallan kohteeksi, ja ehkä tämä heidän mahdollinen tapansa juoda verta oli myös se asia, mikä sitten ehkä saattoi käynnistää ajojahdin.


Mutta kuitenkin jos vampyyrejä olisi joskus kauan sitten ollut olemassa, niin silloin voidaan ajatella tilannetta, missä tuo kuvitteellinen virus olisi muuttunut “vampyyrivirukseksi” vasta kun se olisi siirtynyt ihmisen soluihin, niin silloin tietenkin olisi voinut käydä niin, että nuo virukset hävitettiin esimerkiksi noitavainojen yhteydessä. Tai sitten tietenkin tuollainen “vampyyri” sitten jossain vaiheessa aiheutti sitten sen, että ihmiset alkoivat häntä etsiä, ja kun sitten tämä verenimijä saatiin kiinni, niin häntä odotti rovio sekä mestaaminen.


Se miksi tässä kirjoittelen nimenomaan vampyyreistä sekä ihon vahaamisesta, johtuu siitä, että noista asioista tehdään paljon elokuvia. Vai eikö Kreivi Dracula ole sitten joku maailman tunnetuimmista hahmoista, mitä kirjailijat koskaan ovat luoneet. Ja tietenkin jos puhutaan esimerkiksi uuden ajan vampyyritarinoista, joihin kuuluvat sekä alienit että muut vastaavat kauhu- sekä SciFi-kauhuelokuvat, niin tuolloin voidaan miettiä sellaista vaihtoehtoa, että mitä jos meistä joskus tehdään kopio.


Oma kehomme kloonataan välittömästi syntymän jälkeen, ja tuo keho toimii sitten varalla olevana kehona, mikäli ihminen jotenkin menettää toimintakykynsä. Tuolloin riittää, että toinen keho laitetaan kasvamaan elatus-altaaseen, ja sitten sitä pidetään keinotekoisessa anestesiassa, jotta varsinainen “kenttämies” voidaan sitten siirtää tuohon varalla olevaan kehoon. Vaikka kloonaus tietenkin on vaikeaa, mikäli tarkoitus on luoda suoraan aikuinen. Mutta jos sikiö jaetaan blastula-vaiheessa, jolloin solut eivät vielä ole erikoistuneet, niin silloin tuo kloonaaminen onnistuu.


Kuitenkin tuolloin ihmisen klooni olisi saman ikäinen, kuin tuo varsinainen “tarinan päähenkilö”, jolloin tietenkin voidaan suoraan kysellä sitä, että kuka tuollaisesta toiminnasta hyötyisi? Kun mietitään sitä, miten tämänkaltainen toiminta hyödyttää esimerkiksi valtiollista toimintaa, niin aiheesta voitaisiin tehdä loistavia jännityselokuvia. Nimittäin olisi varmaan hienoa ajatella sellainen elokuvan juoni, missä joku henkilö kloonaa sikiön, ja sitten toinen noista lapsista sitten motivoidaan opiskelemaan ammattisotilaaksi, joka ottaa sitten jossain vaiheessa paikkansa vaikka SEAL TEAM 6:ssa tai SAS:ssä.


Sen jälkeen kyseinen mielikuvituksen luoma operaattori viilettää ympäri maailmaa ampumassa ihmisiä, ja tuo hänen klooninsa sitten voidaan orientoida vaikka viettämään tavallista perhe-elämää, jotta kukaan ei sitten erottaisi sitä, että tuon henkilön klooni kävisi suorittamassa arkaluonteisia tehtäviä. Tai sitten tuo “kenttäklooni” voidaan varustaa sellaisella pään sisään asennetulla EEG-laitteella, joka lähettää hänen ajatuksensa eli aivojen sähkökäyrän suoraan satelliitin kautta jollekin asemalle. Ja jos tuo operaattori sattuu kaatumaan, niin hänen “varahenkilönsä” otetaan silloin käyttöön.


Tuolloin tuohon elatus-säiliöön laitettu keho vain kuntoutetaan normaaliksi ihmiseksi. Silloin tietenkin pitää käyttää sähköiskuihin perustuvaa treenvälinettä, jonka toiminta perustuu sähkön avulla aikaan saatuun somulanttiin. Tällaista välinettä kaupataan aina välillä erilaisilla “ostoskanavilla”, ja tietenkin tuo aivosähkökäyrä sitten pitää siirtää tuon kloonin aivoihin, jotta se voi ottaa tuon “päähenkilön” paikan. Ja tietenkin tuota käyrää voidaan pätkiä, niin että siellä ei sitten mitään raskauttavaa ole.


http://marxjatalous.blogspot.fi/