Laaja-alaiset tavoitteet

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014, Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen taidot tulevat esiin kaikissa oppiaineissa (erilaisin painotuksin, tietysti), eikä niitä suoranaisesti tarvitse opettaa erikseen tai tietoisesti, kunhan noudattaa opetussuunnitelmaa. Taitoja ei saa kuitenkaan unohtaa oppiaineiden sisältöjen korottamisella, vaan näihin taitoihin päästään, kun opiskellaan sisältöjä. Koska taidot osuvat moneen oppiaineeseen, on kuitenkin hyvä tietää, millaisia asioita kollegat pitävät esillä, jotta laaja-alaiset taidot tulevat opiskelun osaksi monipuolisesti eikä vaikkapa samankaltaista harjoitusta ja analyysiä tehdä neljää kertaa (katso sivu Oppiaineiden tavoitteet).

Valmius toimia tulevaisuudessa on jotain, mikä ei vanhene uusien teknologioiden tai tietojen korvatessa tämän päivän maailmaa. 2000-luvun taidot (engl. 21st century skills) jaetaan usein kolmeen kategoriaan, jotka ovat oppimisen taidot, monilukutaito ja elämänhallintataidot (yleisesittely taidoista esimerkiksi täällä). On sinällään sama, millä tavoin tulevaisuuden taitoja nimetään, tärkeintä on, että jokainen opettaja ymmärtää sen, että siinä missä oman oppiaineen tieto voi olla vanhentuvaa, opiskelun avulla voi harjoitella niitä osa-alueita, jotka eivät vanhene seuraavan maailmanpoliittisen tilanteen, ilmaston muuttumisen tai uuden härpäkkeen ilmestymisen myötä. Ajattelun ja ihmissuhteiden taidot lienevät näistä keskeisimpiä ja ne nivoutuvat saumattomasti myös yhteen.

Laaja-alainen osaaminen voisi olla korvattu sanalla tiimitaito, sillä kaikkia laaja-alaisia taitoja tarvitaan yhdessä työskennellessä ja toisaalta kaikkia näitä taitoja harjoitellaan tiimityön osana. Kun oppimisella ei tarkoiteta muistamista vaan oppiminen on oppimiskäsityksen mukaisesti vuorovaikutuksessa tapahtuvaa uuden tiedon rakentamista yhdessä, tarvitaan yhteisöä, jonka parissa taitoa harjoitellaan. Siis tiimiä.

Olennaista on kysyä, millainen on koulun toimintakulttuuri. Lainaan tässä Ajattelun taidot ja oppiminen -kirjaa: "Yhteisen tiedon rakentamisen, dialogisuuden ja oppilaiden osallisuuden sijasta koulun arjessa saattaa korostua tiedon muistaminen, yhdensuuntainen kommunikaatio ja melko vähäiset mahdollisuudet oppilaiden omien tavoitteiden, mielipiteiden ja ajatusten esittämiseen ja toteuttamiseen." Tällainen toimintakulttuuri ei edistä tulevaisuuden taitoja vaan niiden oppiminen jää koulun ulkopuoliseen elämään ja aikaan.

Tiimityö kattaa laaja-alaisen osaamisen

Ottamalla tiimityö osaksi työskentelykulttuuria, arkeen tulee tilaa laaja-alaiselle harjoittelulle. Yksi ensimmäisistä monialaisista tiimihaasteista, joita organisoin kouluumme, oli Operaatio joulunlapsi -keräyksen toteuttaminen yläkoululaisten voimin (alakoulussa se organisoitiin opettajien kautta). Monialaisten opintopäivien aikana opettajien tehtävä oli olla ratkomassa työskentelypulmia, kun itse projekti oli oppilaiden vastuulla. Mitä havaittiin?

• Työskennellessä yhdessä vuorovaikutus ja ilmaisu olivat välttämättömiä ja heikosti edenneissä projekteissa yleensä tämä osa oli se, miksi työ ei sujunut. Tähän tarvitaan siis ainakin meidän koulun toimintakulttuurissa panostusta ja uskon, että suomalaisessa kulttuurissa emme ole poikkeus.

• Kulttuurinen osaaminen kehittyi pohtiessa, mikä oli kohdemaan kulttuuri ja millaisia asioita sinne voi lähettää. Miten heidän arkensa toimii? Tieto- ja viestintäteknistä osaamista harjoitutettiin työskentelyn teidonhankinnan osana, samoin monilukutaito kehittyi kommunikaation ja yritysyhteistyön myötä. Puhelimella soittaminen oli osa-alue, joka oli lapsista teknologia-avusteisessa tiedonhankinnassa se haastavin, sillä luurin toisessa päässä elävä, hengittävä ihminen, joka tuli kohdata.

• Oman projektin läpivienti opetti sekä yrittäjyyden kaltaista asennetta että arjen taitoja. Projektin kautta vaikuttaminen lisäsi osallisuutta yhteiskunnassa sekä kokemusta siitä, että maapallon yhteiseen tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

• Loppuanalyysissä pohdittiin, mitä ja miten opittiin.

Katetuksi tulivat lopulta kaikki laaja-alaiset osa-alueet, vaikka tehtävänantoa laatiessani en edes osannut lähteä hakemaan näin syvällistä opsin soveltamista.

Laaja-alainen osaaminen on tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus

Oppikirjat keskittyvät useimmiten sisältöihin, laaja-alainen osaaminen siihen, mitä on sisällön ympärillä. Näiden kokonaisuuksien oppimisen portaat ovat usein heikosti esitelty tai niitä ei löydy oppimateriaaleista - eikä välttämättä edes tutkimuksista. Millaisia ovat työelämätaitojen portaat alkeista mestaritasolle? Entä kestävän tulevaisuuden tai kulttuurisen osaamisen portaat?

Itse hahmotan näitä osa-alueita useimmiten Bloomin taksonomian avulla. Siinä yksinkertainen asioiden muistaminen ja tietäminen ovat alkeita, tiedon soveltaminen käytännön työskentelyyn on syvempää osaamista ja analysointi- ja arviointitaito kiitettävää. Uusien käytänteiden ja sovelluksien luominen on syvällisintä osaamista. Sosiaaliset taidot ovat samalla porrasjaottelulla seuraavat:

1. Osaan luetella tai tunnistan listasta, mitä ovat sosiaaliset taidot

2. Osaan kertoa, mitä eri sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan

3. Osaan käyttää erilaisia sosiaalisten taitojen osa-alueita kohdatessani muita

4. Pystyn analysoimaan, millaisiin tarkoituksiin kohdan 1 taidot on tarkoitettu ja luokittelemaan niitä ryhmiin

5. Pystyn arvoimaan, millainen merkitys kohdan 2 taidoilla on erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa

6. Pystyn kehittämään uusia toimivia käytänteitä tai toimintatapoja kohdan 3 pohjalta

Kauneus Bloomin taksonomiassa on siinä, että alemman ajattelun kohdat 1-3 saavat rinnalleen ylemmän ajattelun kohdat 4-6. Samalla, kun oppilas on ottanut haltuun kohdan 1, hän voi aloittaa kohdan 4 mukaista harjoittelua, vaikka portaat 2 ja 3 eivät vielä sujuisikaan. Taksonomiassa on siis portaat sekä vasemmalle että oikealle jalalle ja askelia voi ottaa vuorojaloin.

Menestyksekkään tiimityön portaat

Yhdistän seuraavassa tällä sivustolla esiintyviä tiimitaitojen teorioita Bloomin esittelemiin osaamisen askelmiin.

Yhdessä oleminen niin, että jokainen saa tilaa

• Tiedän, mitä tarkoittaa, että jokaisella on oikeus olla osa tiimiä --> Yhdessä ollessa vastaan kysymykseen siitä, miten tilan antaminen vaikuttaa omaan ja toisten oppimiseen sekä meidän tiimin toimivuuteen

• Osaan kertoa, millaisin keinoin tilaa annetaan --> Osaan analysoida, miten jokainen sai tai oli saamatta tilaa tehtyjen valintojen perusteella ja mitkä osa-alueet kaipaavat vielä harjoitusta, jotta jokaisella olisi aidosti tilaa työskennellessä

• Osaan valita tilanteeseen erilaisia opeteltuja tapoja tilan tekemistä varten --> Jos keinovalikoimassa ei ole sopivia, osaan kehittää uusia menetelmiä tiimiämme varten

Yhdessä toimiminen niin, että kaikki huomioidaan

• Tiedän, millaisia huomioinnin keinoja on olemassa --> Yhdessä työskennellessä osaan analysoida, millaisia vaikutuksia toisten huomioimisella on ollut tiimin työskentelyyn

• Osaan kertoa, millaisin keinoin toiset kokevat itsensä huomoiduksi --> Osaan analysoida, oliko käytännön työskentely onnistunutta tehdyillä huomioimiskeinoilla ja mitkä osa-alueet kaipaavat vielä harjoitusta

• Osaan valita tilanteeseen sopivia keinoja toisten huomioimiseksi --> Jos keinovalikoimassa ei ole sopivia, osaan kehittää uusia menetelmiä tiimiämme varten

Yhdessä oleminen niin, että jokaista arvostetaan

• Tiedän, mitä tarkoittaa, että ihminen kokee itsensä arvostetuksi --> Yhdessä työskennellessä osaan analysoida, millaisia vaikutuksia toisten arvostamisella on ollut tiimin työskentelyyn

• Osaan kertoa, millaiset asiat saavat ihmisen kokemaan itsensä arvostetuksi --> Osaan analysoida, osoittiko käytännön työskentely arvostusta ja mitkä osa-alueet kaipaavat vielä harjoitusta

• Osaan valita tilanteeseen sopivia keinoja toisten arvostamisen osoittamiseksi --> Jos keinovalikoimassa ei ole sopivia, osaan kehittää uusia menetelmiä tiimiämme varten

Yhdessä toimiminen ja palautteen antaminen positiivisesti

• Tiedän, mitä tarkoittaa, että toimitaan yhdessä; tiedän, mitä tarkoittaa, että annetaan rehellistä palautetta positiivisesti --> Yhdessä työskennellessä osaan analysoida, millaisia vaikutuksia yhdessä työskentelyllä on oppimiseen ja miten positiivisen palautteen antaminen vaikuttaa oppimiseen

• Osaan kertoa, millaisin keinoin kussakin tapauksessa työskennellään ja miten positiivista palautetta annetaan käytännössä --> Osaan analysoida, oliko käytännön työtavat hallussa ja sovellettiinko positiivisen palautteenannon taitoja; osaan myös kertoa mitkä osa-alueet kaipaavat vielä harjoitusta

• Osaan valita tilanteeseen sopivia työskentelykeinoja ja käyttää opetettuja palautteenantomalleja --> Jos keinovalikoimassa ei ole sopivia, osaan kehittää uusia menetelmiä tiimiämme varten