Ajattelun taidot

Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014, Oppimiskäsitys

Lampun syttyminen. Tiuku keskellä sananhelinää. Oivallus, ilahdutus ja kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Muun muassa tätä on ajattelu, joka on yksi opsin laaja-alaisen osaamisen osa-alueista, siis tavoitteena kaikessa koulun toiminnassa.

Päivi Nilivaara on esittänyt kaksi mallia, jotka edistävät ajattelua edistävää toimintaa: (1.) kuusi elementtiä, jotka yhdistävät ajattelua edistävää oppimistilannetta sekä (2.) oppimistilannetta tukevat struktuurit. Ja kas, kun katsot alla olevia luetteloita, huomaat, että samat elementit toteutuvat tiimityössä. Kuinka ilahduttavaa!

1. Ajattelua edistävät oppimistilanteet pitävät sisällään seuraavat elementit (De A’Echevarria ja Patience 2008. Teaching thinking)

• Oppimistilanteessa oppilas on aktiivisessa roolissa

• Oppimistilanteella on merkitystä oppilaalle ja se kytkeytyy osaksi hänen arkeaan

• Oppimistilanne haastaa oppilaan ajattelua ja muuttaa sitä

• Oppimistilanne on yhteistoiminnallinen

• Oppimistilanne on oppilaslähtöinen

• Oppimistilanteessa reflektoidaan oppimisprosessia

2. Jotta tilanne ei ole liian epämääräinen tai saippuapala, joka lipsuu käsistä, oppilaan tulee saada oppimistilanteessa tukea oppimistilanteen struktuurista. Tällöin oppija pysyy lähikehityksen vyöhykkeellä siirtyen ajattelun kehitystasolta seuraavalle.

• Tavoitteenasettelu

• Tiedonhaun tarpeellisuus (kognitiivinen konflikti)

• Yhdessä oppiminen (sosiaalinen kognitio)

• Reflektointi/metakognitio ja oppimaan oppiminen

• Oppimisen siltaaminen muihin tilanteisiin.

Yllä mainitut tilanteet muistuttavat CASE-ohjelman (Adey, Shayer & Yates, 1995. Thinking science) vaiheita mutta niin, että niiden sanat muistuttavat käyttämiäni tiimipedagogiikan sanoja. Ohjeessani siitä, kuinka tiimihaaste kannattaa rakentaa oppilaille, olen käyttänyt näistä neljää ensimmäistä ja opettajan tehtäväksi jää viides, siltaava vaihe, jotta ajattelua voidaan laajentaa muihin tilanteisiin.

Nilivaara kirjoittaa: "toisin kuin joskus luullaan, ajattelua kehittävä oppimistilanne on usein hyvinkin strukturoitu. Oppilaille tilanne näyttäytyy selkeänä ja tavoitteellisena opettajan ohjatessa aktiivisesti ja tilanneherkällä tavalla etenemistä. Sen sijaan, että oppilaat voisivat tutkia ilmiöitä miten itse keksivät, tällainen oppimistilanne on jäsennetty niin, että oppilaat voivat suunnata energiansa ja intonsa nimenomaan ajatteluun ja oppimiseen sekä niiden ymmärtämiseen. Tärkeää on nimetä ja tehdä havaittavaksi käytettäviä käsitteitä, strategioita ja ajattelun tapoja. Työskentelytapa vaatii opettajaltakin ponnistelua, epävarmuuden ja hitauden sietämistä ja ennen kaikkea pidättäytymistä valmiista vastauksista tai selviytymismalleista."