Sosiaaliset taidot

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014, Perusopetus yleissivistyksen pohjana

Ihmislajin syvä olemus on olla kiinnostunut yhteisöstä ja kaivata toisten läsnäoloa, siksi tiimioppiminen sopii lähtökohtaisesti kaikille.

Temperamentti eli persoonan biologinen ja varhaislapsuuden kehittämä osa vaikuttaa siihen, millä tavoin ihminen suhtautuu muiden ihmisten läsnäoloon ja uusiin tilanteisiin. Sosiaalisina pidetyillä ihmisillä on tarve kiintyä muihin ihmisiin ja sosiaaliset tilanteet antavat heille välittömän palkkion. Tällainen oppilas ilahtuu, kun hän kuulee pääsevänsä tiimityön pariin.

Toisaalta sosiaalinen ihminen ei välttämättä ole osaava ihmissuhteissaan tai tiimissä, sillä yhdessä oleminen vaatii taitoa, ei pelkkää tunnetta yhdessäolon palkitsevuudesta. Voi olla, että sosiaalinen ihminen nauttii toisten huomiosta, ei niinkään huomioi toisia. Liisa Keltinkangas-Järvisen mukaan temperamentiltaan sosiaalinen ihminen jää usein sosiaalisilta taidoiltaan keskiverron tasolle. Epäsosiaalinen ihminen kartuttaa sosiaalista osaamista herkemmin, sillä hän on usein tarkkailijana sosiaalisissa tilanteissa.

Sosiaaliset taidot ovat opittavia taitoja, joiden pohjalta yhdessä oleminen sujuu. Sosiaalisten taitojen puute ilmenee agressiivisuutena, ei epäsosiaalisuutena, joka on ilmentymää esimerkiksi introversion temperamentista. Ja koska sosiaaliset taidot ovat opeteltavia taitoja, mikä tahansa temperamentti soveltuu yhdessä oppimiseen.

Mitä ovat sosiaaliset taidot?

Jurevičienė, Kaffemanienė ja Ruškus (2012) tarkastelevat artikkelissaan "Concept and Structural Components of Social Skills" sosiaalisten taitojen käsitettä ja esittävät teoreettisen mallin niiden rakenteesta. Heidän mukaansa sosiaaliset taidot muodostuvat viidestä toisiinsa integroituvasta ja toisiaan täydentävästä osa-alueesta:

1. Vuorovaikutustaidot: Kyky aloittaa, ylläpitää ja lopettaa sosiaalisia vuorovaikutustilanteita sekä sopeutua erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin.

2. Viestintätaidot: Kyky ilmaista itseään selkeästi ja ymmärrettävästi sekä vastaanottaa ja tulkita muiden viestintää tehokkaasti.

3. Osallistumistaidot: Kyky osallistua yhteisön toimintaan, tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja ottaa vastuuta yhteisistä tehtävistä.

4. Tunne-elämän taidot: Kyky tunnistaa, ymmärtää ja hallita omia tunteitaan sekä tunnistaa ja reagoida asianmukaisesti muiden tunteisiin.

5. Sosiaalisen kognition taidot: Kyky ymmärtää sosiaalisia tilanteita, muiden ihmisten näkökulmia ja sosiaalisia normeja.

Jokainen näistä osa-alueista koostuu tietyistä käyttäytymistaidoista, jotka yhdessä muodostavat henkilön sosiaalisen osaamisen. Tutkijat päätyivät tähän luokitteluun analysoimalla ja systematisoimalla eri maiden tieteellisiä tutkimuksia sosiaalisten taitojen käsitteestä ja rakenteesta. He havaitsivat, että sosiaalisten taitojen määritelmät ja luokittelut vaihtelevat huomattavasti eri lähteissä, mikä johti tarpeeseen kehittää yhtenäinen ja kattava malli sosiaalisten taitojen rakenteesta.

Mitä paremmat sosiaaliset taidot oppilailla on, sitä harmonisemmin heidän on todettu toimivan ja sitä syvällisempiin oppimistuloksiin heidän on havaittu pääsevän. Tosin suurin osa oppimistutkimuksista on tehty (varsinkin Suomessa) esiopetuksen ja alakoulun vaiheessa, mutta on oletettavaa, että taitojen merkitys ei vähene iän myötä.

Miten sosiaalisten taitojen opiskelu huomioidaan tiimityössä ja oppiaineissa?

Tiimissä työskennellessä on sosiaaliset taidot ovat osa työskentelyn tavoitteita eikä opettaja voi olettaa, että oppilailla on olemassa ymmärrys sosiaalisista taidoista tai että ne syntyvät työskentelyn tiimellyksessä ilman ohjausta ja malleja. Lisäksi opettajan on syytä tehdä matka itseensä ja pohtia, mitä hän itse ajattelee sosiaalisista taidoista ja siitä, miten taitavaa sosiaalinen kanssakäyminen on itselle. Tuleeko toisten seurassa välttelevä tai epävarma olo vai hallitseeko ope itse vuorovaikutuksen keinot? Openkin pitää muistaa, että sosiaalinen palkitsevuus ja äänessä oleminen kertoo temperamentista, tilanteiden sujuvuus ja tunnelman luominen taidoista.

• Sosiaalisia taitoja voi opettaa yksittäisinä toimintatapoina: Kiitä, käytä kauniita sanoja, pukeudu siististi, kysy, kuuntele. Katso, huomioi.

• Sosiaalisia taitoja voi opettaa myös merkitysten kautta: millaista ilmapiiriä ja ihmisten välistä yhteyttä sosiaalisilla taidoilla pyritään rakentamaan.

• Opetushallitus on nimennyt 93 sosiaalista taitoa, joista on hyötyä yhteisissä kohtaamisissa. Ne löytyvät täältä, ja sivustolla on myös erilaisia harjoituksia, joiden avulla nuoria voi ohjata ottamaan ne käyttöön. 

Yläkoulun äidinkielen, opon, terveystiedon, elämänkatsomustiedon, uskonnon ja kielten sisällöt käyvät sosiaalisia taitoja läpi, mutta tiimityössä vastuu taitojen harjaannuttamisessa on kaikilla yhdessätyöskentelyä käyttävillä, vaikka ne eivät kuuluisikaan oppiaineen arvioinnin kohteisiin. Palautekeskustelussa siis käsitellään sosiaalista onnistumista, mutta arvosanaan taitojen hallinta vaikuttaa vain, jos ops niin määrää.

Sosiaaliset taidot ovat kulttuurisidonnaisia, joskin Keltinkangas-Järvisen mukaan on olemassa yksi taito, joka on universaali: kyky tulla toimeen muiden kanssa. Oph:n materiaalin mukaan sosiaalisesti taitava ihminen "ei käytä voimakeinoja eikä alista toisia, vaan neuvottelee, tekee sopimuksia ja osaa arvostaa sekä itseään että toisia." Kun ihmisellä on laaja valikoima vaihtoehtoja ratkaista sosiaalisia ongelmia ja taito valita niistä tilanteeseen sopiva, hänellä on sosiaalisten taitojen keskeisin ominaisuus. Tällainen ihminen osaa toimia sovittelevasti, nostaa kissan pöydälle tai vetäytyy sen mukaan, mikä on rakentavaa ja tehokasta. 

Se, mitä nyt pidetään soveliaana toimintatapana, saattaa olla kulttuurisesti epätoivottavaa toisessa osassa maailmaa tai Suomessa vielä viisikymmentä vuotta sitten. Sosiaalisesti taitava ihminen selviäisi näissäkin ympäristöissä sopeuttamalla omaa käytöstään: taito on siis kykyä ymmärtää toista ja hänen näkökantojaan.

Sosiaalisiin taitoihin luetaan myös empatia- ja sympatiakyky, eli ymmärrys toisen kokemuksesta tai tuntemuksista sekä se, että toisen kokemukset herättävät itsessä tunteita kuten sääliä tai iloa toisen vuoksi. Hienotunteisuus ja sosiaalinen herkkyys ovat nekin osa sosiaalisten taitojen työkalupakkia. Oph:n materiaalissa taitoluettelo alkaa anteeksi pyytämisestä ja loppuu äänen käyttöön. Väliin mahtuvat kaikki muutkin aakkoset.