Oppimisen tasot ja lähikehityksen vyöhyke

Työtapojen valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisen osaamisen kehittäminen. Oppiaineille ominaisten työtapojen käyttö edistää sekä jäsentyneiden tietorakenteiden muodostumista että taitojen omaksumista. Oppimisen kannalta tärkeitä ovat tiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen, arvioinnin ja luomisen taidot. Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014, Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Bloomin taksonomiassa oppiminen on jaettu ylemmän ja alemman tason ajattelun/osaamisen tasoihin. Tiimityössä pyritään siihen, että myös kaikkein ylintä ajattelun tasoa eli luomista aktivoidaan joka kerta niin, että lopputuloksena tuotetaan jotain luovaa. Tämä voi olla historiassa sitä, että eläydytään menneisyyden ihmisten maailmaan ja valmistetaan siitä näytelmä, rakennetaan pienoismalli, kirjoitetaan eläytyvä lehtijuttu tai käydään suurvaltojen välistä kuvitteellista chattia. Ilman alemman tason ajattelua tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä tarpeellinen tieto pitää löytää ja ymmärtää, sen osuvuutta tulee pohtia ja sitä pitää pystyä myös soveltamaan tiimihaasteeseen.

Vygotskyn lähikehityksen vyöhyke kertoo rajat sille, miten paljon uusia elementtejä voidaan valita harjoittelun kohteeksi. Jos (1.) tieto eli sisältö on uutta, samoin kuin (2.) se, mistä tietoa haetaan on hataralla pohjalla ja (3.) tehdään lopputuloskin elämän ensimmäistä kertaa ja vielä (4.) oudon ryhmän kanssa, saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa tiimit halvaantuvat opeteltavan vyöryn alla. Ei siis olla lähikehityksen vyöhykkeellä millään osa-alueella.

Kuvitellaan tilanne, että tiimihaasteen julkaisualusta tulee ottaa haltuun. Opetellaan vaikkapa videon editointia iPadilla ja videon liittämistä osaksi Canva-esitykstä. Silloin on turha venyttää haasteen sisältöä liian vaativaksi, jotta lopputuloksesta tulee toimiva. Sisältönä voi olla Vygotskyn mukavuusalueelle sijoittuvia asioita, vaikkapa edellistunnilla opiskeltua tietoa. Toisaalta on hyvä muistaa, että tiimi on voimakas ja se, mitä ope kuvittelee rajaksi, voikin olla ihan helppo nakki, kun yksi tai useampi tiimiläinen hallitsee jo välineet. Muista, että äidinkieli ja matematiikka ovat aineita, jotka valmistavat oppilaita erilaisten sisältöjen esittämiseen taito- ja taideaineiden ohella.

Oman haasteensa tuovat myös yhteistyötaidot, joiden kuvitellaan kehittyvän kuin itsestään. Tai kuten yksi vanha kotitalouskirja sen ilmaisi: ”yhteistyötaidot opitaan kotona”. Tässä kohtaa taisin naurahtaa.