Ryhmänmuodostuksen vaiheet

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

• työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta

• johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

• yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä

• pedagogiikasta ja ammatillisuudesta

• vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014, Perusopetus yleissivistyksen perustana

Tiimi toimii vasta, kun sen jäsenet luottavat toisiinsa ja tiimille on muodostunut oma toimintakulttuuri eli sen normit. Tämä vie aikaa ja voi vaikuttaa, että alun jälkeen tiimi lakkaa toimimasta, kun sen jäsenet lähtevät tutustumaan toisiinsa tarkemmin.

Tunnethan Bruce Tuckmanin 1960-luvulla kehittämän ryhmän elinkaaren nelivaiheisen mallin? Se on hyvin toimiva yhä edelleen, vaikka siihen onkin lisätty viides, lopettamisen vaihe. Jos tiimi pääsee kolme ensimmäistä vaihetta läpi, siitä tulee tehokas - mutta ei ikuisiksi ajoiksi, sillä tiimityö on dynaamista ja sen vuoksi tiimin toiminta ei ole yhtä ja samaa hamaan tappiin saakka.

Aluksi tiimi näyttää toimivan hyvin, sillä tiimi tekee työtä yksilöinä eikä yhdessä. Siksi työskentely on harmonista. Tässä vaiheessa puuttuu kuitenkin toisista hyötyminen ja toisten auttaminen sekä yhteiseen hiileen puhaltaminen eikä voida puhua tiimityöstä. Kun yksi oppilaista saa työnsä valmiiksi, kännykkä tulee esiin tai tullaan open luokse ja kysytään, että sain oman osuuteni jo valmiiksi, mitä seuraavaksi.

Tiimin kuohunta nostaa ristiriidat esiin ja niiden ilmetessä open pitää olla skarppina: ristiriidat tulee käsitellä ja eroavaisuudet hyväksyä. Oppilaiden on hyvä antaa selvittää epäselvyydet ryhmänjohtajan avulla, mutta taitoja harjoittelevia teinejä ei saa jättää kuitenkaan ilman ohjausta. Jos ristiriidat vaiennetaan, tiimi ei pääse vakiintumisen vaiheeseen, jossa se kehittää yhteiset toimintanormit, jotka huomioivat tiimin monimuotoisuuden ja sen, että kaikki eivät tee samaa tai ajattele samoin. Taas pitää tarvittaessa ohjata kohti toimivien normien muodostamista, kuten sitä, että erilaisten mielipiteiden ääneensanominen on ok.

Kun yhteiset toimintatavat on saatu muodostettua, tiimi pääsee toimintavaiheeseen, jossa työ on tehokasta ja mielekästä. Haasteiden suorittaminen tapahtuu flow-tilassa ja tiimiläisten elämä on saippuakuplien kepeää leijuntaa.

Tehotyön vaiheeseen pääsemiseen tarvitaan aikaa, joten tiimiä ei ole hyvä muodostaa vain yhtä haastetta varten. Kuinka kauan siihen menee? Se riippuu luokan ryhmäytymisen tasosta: kesto voi olla tunnista muutamaan kuukauteen. Itse teen tiimit neljännesvuosittain, jotta niihin saa tehoa ja toisaalta toimimattomat tiimit eivät rasita liian pitkään. Aina ei nimittäin onnistu.

Kehityksen kannalta on välttämätöntä, että tiimillä on toimiva vuorovaikutus (dialogi), jota ylläpidetään päivästä toiseen. Tiimiläisten tulee olla tyytyväisiä tiimiinsä. Jos tiimin kehitys pysähtyy, lisääntyy turvattomuuden tunne. Tiimin jäsenet alkavat vältellä tiimin osallisuutta ja luottamus tiimiä kohtaan hiipuu.

Ryhmänmuodostumista voidaan tulkita myös sen mukaan, millaista dialogia eli vuoropuhelua ryhmässä käydään. Dialogin näkökulmasta löytyy tutkimukseen perustuva dialogin kehittymismalli, jonka vaiheet vastaavat ryhmän elinkaaren vaiheita. Dialogin kehittymismallin vaiheet ovat (1) kohtelias rupattelu/ryhmänmmuodostuminen, (2) kitka/kuohunta, (3) rakentava keskustelu/vakiintuminen ja (4) uutta luova dialogi/toiminta.