Empatian voima

Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan. - - Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014, Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen

Arvostava ja turvallinen ilmapiiri on edellytys taitojen ja potentiaalin kasvattamiselle ja hyödyntämiselle, sillä ihminen ei pysty, koska häntä käsketään vaan hän uskaltaa, koska hänestä välitetään. Empatia on puolestaan se, mikä sytyttää välittämisen tunnekokemuksen.

Miia Paakkanen on suomalainen työelämän empatiatutkija ja hänen mallissaan empatia koostuu kolmesta osasta:

1. empaattisen ajattelun taidot eli kognitiivinen empatia
   kyky, jolla havaitaan tunteita: mitä näen, mitä näkemäni kertoo tunteista?

2. empatian tunnetaidot eli affektiivisen empatian taidot
   kyky eläytyä toisen kokemuksiin: miltä tuossa tunnetilassa tapahtuu?

3. empaattisen myötätunnon taidot eli ystävälliset teot
   kyky osoittaa empatiaa toiselle: millainen osallisuus tuntuu hyvältä tuossa tunnetilassa?

Kaikki kolme osa-aluetta edistävät omaa ja toisten tiimiläisten hyvinvointia ja tiimin onnistumista.

Vauva elää peilisolujen kautta toisten tunnemaailmassa. Vauva-ajan jälkeen ihminen erkanee omaksi yksilökseen, jolloin empatiataidot kehittyvät itsenäisiksi. Teineillä on kasvavasta moraalikyvystä huolimatta aikuisia suppeampi kokemusmaailma, joten empatiataitoihin kiinnittyminen voi olla aikuisia hankalampaa, vaikka on monella aikuisellakin empatian kanssa vaikeuksia. Kun ei ole kokemuksia, ei vielä ole, mistä ammentaa kykyä eläytyä toisen tunne- ja kokemusmaailmaan. Aina ei voi vaatia edes ymmärtämään. Teini huomioi kaverit, mutta ei välttämättä vielä muita.

Empatian ensiaskel on erottaa oma tahto ja tunteet muiden tahdosta ja tunteista ja kyetä nimeämään ne. Sen jälkeen pitää tietysti pystyä nimeämään tiimin tavoite ja pohtia, miten tahdot sovitetaan yhteen ja miten tunteet tai järki eivät vie väärään suuntaan. Toisin kuin rationalistinen ihmiskuva ehdottaa, tunteita ei voi sivuuttaa vaan ne ovat yhtä olennainen osa ihmistä ja hänen ajatteluaan kuin järkikin. Ilman tunteita ja empatiaa järki on hukassa. (Aaltola & Keto 2018.)

Paakkasella on hyviä uutisia, sillä empatiaa voi oppia. Se on oikeastaan yksi koulun tehtävistä, luoda ympäristö, jossa empatiaa voi harjoitella kaikilla kolmella tasolla. Siksi tiimihaastessa ei ole kornia antaa johtajalle tehtäväksi käyttää lauseita ”hyvä idea, kiitos kun sanoit” (hyväksyvä ilmapiiri), ”tule mukaan” (inklusiivinen toiminta) tai ”voinko auttaa sinua” (jaettu tehtävä).

Empatiaa harjoitellessa ope on se aikuinen, joka jo osaa ja jolla on valta oppimistilanteissa. Open tehtävänä on kertoa empatiasta ja osoittaa sen toiminnasta. Valtaa kannattaa käyttää ja suurimpia ristiriitoja ei kannata sijoittaa samaan ryhmään, sillä toisen kunnioittaminen ei ole helppoa silloin kun jo toisen naama ärsyttää. Kaikkien kanssa pitää pystyä toimimaan mutta kaikista ei tarvitse tulla parhaita kavereita - eikä alussa välttämättä edes tiimikavereita. Alkeet voi opetella luontevissa ihmissuhteissa, niitä vaikeita riittää kyllä seuraavien vuosikymmentenkin haaseiksi.