Noora-Liina Ora/Professora Matraca


Aloitin capoeiran harrastamisen vuonna 2008 Hämeenlinnassa Professor Gharronne Silvan opetuksessa. Ensimmäiselle tunnille tullessani jännitin niin, että olin vähällä kääntyä ovelta ja lähteä takaisin kotiin! Olin 15-vuotias, aloittamassa harrastusta yksin, ja minusta näytti, että kaikki muut tunsivat toisensa. Uskaltauduin kuitenkin mukaan, ja treenien energia ja ryhmän hyvä henki tempaisivat minut heti mukaansa.


Pian aloin viettää capoeirakoululla aikaa niin paljon kuin mahdollista. Menin sinne treenipäivinä usein jo suoraan koulusta, vaikka ryhmäni harjoitukset olivat vasta illalla. Opettajamme Gharronne huomasi innostukseni ja alkoi ottaa minua apulaiseksi lasten ja aloittelijoiden ryhmiin. Seuratessani Gharronnea opin paljon ja aloin vähitellen saada lisää vastuuta tuntien ohjaamisesta. 


Syksyllä 2013 Gharronne sai Mestren eli capoeiramestarin arvonimen. Paria vuotta aiemmin hän oli perustanut ryhmän myös Tampereelle, ja itse olin muuttanut Tampereelle opiskelemaan. Myös Lappeenrannassa toimi Mestre Gharronnen opettama ryhmä, ja näihin aikoihin hän päätti muuttaa Hämeenlinnasta Lappeenrantaan. Muuton jälkeen Tampereen ja Hämeenlinnan ryhmät hakivat muotoaan. Vähitellen minä aloin olla päävastuussa molemmista ryhmistä. Alku oli vaikeaa, sillä olin hyvin nuori enkä vielä tiennyt, mitä ryhmien vetäminen vaati. 


Vuonna 2016 suoritin viidennen vyön, 2019 kuudennen ja 2024 seitsemännen, jonka mukana tuli myös titteli “Professora”. Joka kerralla olen ollut ryhmämme ensimmäinen kyseisen vyön saavuttaja. Matkan varrelle on mahtunut myös vastoinkäymisiä. Vuosina 2018-2020 kävin läpi kaksi isoa polvileikkausta sekä pahan välilevynpullistuman. Yritän nykyään muistaa olla kiitollinen siitä, että saan yhä liikkua ja pelata capoeiraa. 


Vuosien ja kokemuksen myötä identiteettini capoeiraopettajana on vahvistunut ja muotoutunut omanlaisekseni. Uskon, että tärkein tehtäväni on saada harrastajat innostumaan capoeirasta ja uskomaan omiin kykyihinsä sekä löytämään vahvuutensa. Näiden myötä lajitaidot seuraavat lähes itsestään. Pyrin myös itse jatkuvasti kehittymään ja oppimaan uutta. Olen käynyt capoeiran syntymaassa Brasiliassa viidesti, ja lisäksi useilla harjoitusleireillä kotimaan lisäksi Sveitsissä, Ruotsissa, Ranskassa ja Unkarissa. Käyn myös säännöllisesti Lappeenrannassa harjoittelemassa Mestre Gharronnen johdolla.


Capoeirassa minua kiehtoo ja pitää otteessaan sen monipuolisuus. Treeneissä voi tapahtua lähes mitä tahansa: voimme harjoitella teknisiä liikesarjoja tai akrobatiaa, treenata kaatoja, hikoilla kuntopiirissä tai keskittyä capoeiramusiikkiin ja soittimiin. Capoeiraharrastus voi parhaimmillaan olla kuin pitkä matka, jolla joka kulman takana odottaa jotain uutta.