Kuvituskuvaa

Ryhmien koostumuksesta näkee suoraan sen, että onko siinä selvä johtaja. Jos ryhmässä on pariton määrä osallistujia, niin silloin ryhmän sisällä on selkeästi määrätty arvo- sekä käskyvaltasuhde, joka sitten tietenkin on erittäin selvästi hahmotettu. Pariton joukko tarkoittaa yleensä sitä, että ryhmän johtaja on yksin ryhmässä, mutta jos ryhmissä on parillinen määrä henkilöitä, niin silloin myös johtajan varamies on paikalla.

Pöydän päässä istuvat henkilöt ovat usein johtajia, niin että kasvot oveen päin istuva on työryhmän johtaja sekä sitten vastapäätä istuu hänen varamiehensä, jolloin tietenkin ryhmässä mukana olevien henkilöiden määrä on parillinen, kuten äsken kirjoitin. Kun henkilö saa ojennuksen tai hänet potkitaan työyhteisöstä pihalle, niin silloin tietenkin tuohon tilaisuuteen voi sisältyä melko paljon dramatiikkaa, joten tietenkin tuolloin potkujen antaja haluaa varmasti suojella itseään esimerkiksi väkivallalta.

Silloin tuollainen johtaja käyttää yleensä erityistä toimistoa, mikä on katutasossa ja missä on suuret ikkunat kadulle. Tuolloin kyseinen henkilö ikään kuin tarrautuu ajatukseen siitä, että kadulla kävelevät ihmiset toimisivat todistajina, jos sitten jotain tuossa toimistossa sattuu tapahtumaan. Samoin tuollaisia isoilla ikkunoilla varustettuja katutasossa olevia toimistoja käytetään myös työelämässä rakastettujen “torstai”-kokousten tyyssijoina. Noissa yleensä ylityö-ajalla käytävissä palavereissa käsitellään henkilöiden tekemiä virheitä, ja niissä ei tietenkään mitään kovin mukavaa ole istua.

Työelämässä tietenkin on olemassa tiettyjä tapa-koodeja, joista yksi kaikkein tärkeimmistä on se, että työpaikan virheet käydään aina alaisen kanssa läpi ennen kehuja, mutta sitten tietenkin eteen tulee sellainen tilanne, missä risuja jaetaan erittäin mielellään. Ja samoin tietenkin osa tuosta risukasasta esitellään koko ryhmälle, niin että sitä “rakentavaa” palautetta sitten jaetaan niin, että joku itkee ja nieleskelee siellä koko ajan. Samoin tuollainen “rakentava” palaute sitten annetaan sillä tavoin, että tuolle onnettomalle sitten sanotaan, että “tämä tunari voi nyt lähteä kotiin, ja muut jäävät tuota virhettä korjaamaan”. Siinä sitten samalla tehdään selväksi, että tuollainen henkilö ei tähän työyhteisöön sitten kuulu ollenkaan, ja jos hänen kanssaan joku sitten sattuu olemaan, niin yhtiössä on sitten kaksi paikkaa avoinna.

Mutta kun sitten tehdään seuraavaksi jotain sanoinkuvaamattoman mautonta, eli lähdetään käsittelemään “ruusuja sekä risuja” johtajien näkökulmasta, niin varsinkin yhtiöiden ylimpien johtajien välillä on välillä sellainen herrasmiesten välinen sopimus, että johtajien asioita ei koskaan käsitellä alaisen kuullen. Ja vaikka sitten joskus johtaja saattaa tehdä virheitä, joiden hinta kohoaa jopa miljooniin euroihin, niin silti monissa yhtiöissä on tuollaista ylempää toimihenkilöä on saada osakseen ymmärtämystä sekä palkintoja, koska hän on ollut niin kovin stressaantunut.

Oletteko huomanneet muuten että osassa maamme yhtiöistä on selkeä pukukoodi, jossa johtoryhmä ikään kuin kokoaa tuota johtajaa, ja heidän arvonsa näkyy näiden ihmisten pukeutumisessa. Ensin tietenkin ryhmässä käytetään suoria housuja sekä pelkkää paitaa tai sitten he pukeutuvat irtotakkiin, ja vasta ylemmät johtajat käyttävät kokopukua. Tästä asusta sitten kehitellään pelkkä valkoinen paita sekä solmio, ja kun ylempi johto kulkee käytävillä, niin heillä on tapana käyttää värillisiä pukuja, joista ylinnä on tietenkin mustaa pukua käyttävä toimitusjohtja, ja osassa yhtiöistä tuo puku on ikään kuin ylimääräinen natsa tai arvon merkki.

Kun puhutaan noista toimitusjohtajien puvuista, niin niistä saattaa tulla aiva yhtä tarkoin valvottu kokonaisuus kuin valtion virkapuvuista, vaikka kyseessä onkin periaatteessa asia, jonka noudattaminen on vapaaehtoista. Pukukoodi on asia, joka saattaa muodostua hyvin tarkasti valvotuksi tavaksi, ja se muotoutuu vuosikausien kuluessa. Ja joissakin tapauksissa on käynyt niin, että tuon pukukoodin rikkomisesta on seurannut hiiskumaton hiljaisuus, joka on tarkoitettu huomautukseksi siitä, mitä seuraa, jos henkilö ei noudata työpaikan koodia.

http://marxjatalous.blogspot.fi/