Polku Tarinaan -materiaali sisältää viisi satumaista tarinakuvaa, joissa on kuvattu Suomen neljä vuodenaikaa, luontoa ja eläimiä. Jokaiseen tarinakuvaan liittyy viisi tehtäväkorttia, joiden avulla pääsette havainnoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan erilaisia asioita luontoympäristössä.
Halusimme tuottaa Polku Tarinaan -materiaalin kaikkien iloksi ja hyödyksi. Toivomme, että Polku Tarinaan innostaa kaikkia vauvasta vaariin. Halusimme luoda materiaalin, joka houkuttelisi metsään, ilahduttaisi arkea ja antaisi samalla vinkkejä tärkeiden taitojen opetteluun. Polku Tarinaan -materiaali tukee varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetussuunnitelman keskeisten sisältöjen ja tavoitteiden toteuttamista. Tärkeintä materiaalin käytössä mielestämme on se, mitä tekemisen aikana tapahtuu ajatusten, kokemusten ja vuorovaikutuksen tasolla sekä millaisia oivalluksia syntyy. Millaisten asioiden äärelle materiaali sitten teidät johdattaa? Mitä tapahtuu, kun katselette metsässä kuvia ja teette yhdessä tehtäviä?
Metsä on oppimisympäristönä monimuotoinen ja kokonaisvaltainen. Jo lyhytkin metsässä vietetty aika vähentää stressiä. Metsä antaa oppimisympäristönäkin vapauksia ja ruokkii luovuutta. Metsässä on tilaa kaikille ja leikkimahdollisuudet ovat rajattomat. Metsässä luontoa ja eri ilmiöitä voidaan tutkia autenttisessa ympäristössä, jolloin niiden ymmärtäminen vahvistuu. Metsä on myös oiva ympäristö vahvistaa lapsen kielen kehitystä, sillä siellä on helppo löytää konkreettisia esimerkkejä vahvistamaan sanallista viestintää.
Nykymaailmassa on paljon erilaisia sisältöjä: mediasisältöjä, ääniä, kuvia ja tekstejä. Rauhoittumiselle ja pysähtymiselle onkin tietoisesti tehtävä tilaa arjessa. Hyvinvointi koostuu monista eri osa-alueista ja liittyy ennen kaikkea eri osa-alueisiin liittyvien taitojen hallintaan. Näemmekin hyvinvoinnin joukkona taitoja, joita voi harjoitella tietoisesti. Sosiaaliset taidot, tunnetaidot ja empatiataidot ovat niitä tärkeimpiä taitoja, joita voimme lapsillemme opettaa. Tärkeää on, että aikuinen viestittää kaikkien tunteiden olevan hyväksyttyjä. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea tunteiden kannattelussa ja säätelyssä ja juuri näihin taitoihin pureutuvat myös monet tämän materiaalin tehtävät.
Lapset jäsentävät maailmaa ja kokemuksiaan kielen ja tarinoiden avulla. Omien tarinoiden kertominen ja kuulluksi tuleminen on tärkeää lapsen identiteetin rakentamisen ja itsetunnon kannalta. Lasten pienetkin arkiset jutut on syytä nähdä tarinapolkujen alkuina ja antaa niille tilaa kasvaa ja olla näkyviä. Tarinoiden kautta rakennamme myös sitä, keitä me olemme. Jokainen lapsi haluaa kuulla itsestään myönteisiä tarinoita, että on hyväksytty ja hyvä juuri sellaisena kuin on.
Kielellä leikittely, nimeäminen sekä kuvaavien sanojen käyttäminen edistävät lasten kielellisen muistin ja sanavarannon kehittymistä. Kiireetön keskustelu ja lukeminen sekä tarinoiden kerronta tarjoavat mahdollisuuksia pohtia sanojen ja tekstien merkityksiä ja opetella uusia käsitteitä asiayhteyksissä.
Lasten ajattelu kehittyy monipuolisten kokemusten kautta. Ihmettely, tutkiminen ja kokeilu ovat lapsille luontaisia tapoja toimia. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän lapsi tarvitsee kehollisia kokemuksia oppiakseen. Lapset oppivat tekemällä, katsomalla, kuulemalla, haistamalla, maistamalla ja tunnustelemalla.
Lasten kanssa yhdessä ihmettely luo oppimistilanteita, jotka syntyvät kuin luonnostaan. Aikuisen ei tarvitse toimia tietopankkina, vaan sen sijaan olla läsnä lasten esittämille kysymyksille. Voimmekin esittää itsellemme haasteen keskittyä olemaan läsnä sille, mihin lapset kiinnittävät huomionsa ja mitä he meiltä kysyvät. Näihin tilanteisiin tarttumalla voidaan yhdessä lähteä etsimään vastauksia, tarkastelemaan asiaa eri näkökulmista, syventämään tietoa ja oppimaan uutta. Samalla vahvistamme lapsen ajattelun taitoja ja kykyä ongelmanratkaisuun. Nämä jos jotkin ovat myös tulevaisuudessa tarvittavia taitoja!
Iloisia hetkiä metsässä toivotellen,
Heli, Katri, Leena ja Marika