Barbin Karsina

 Onnekkuudessaan Hannu Hanhen kanssa kilvoitteleva knabstrupneiti BarbiI tuntuu aina selviävän voittajana joka ikisestä vastoinkäymisestä. Niistä vähistä, joita tammalle on koskaan sattunut. Pahin sairastapauskin on ollut kavion ja kengän väliin juuttuneen kiven aiheuttama ontuma, kausiflunssat sun muut ovat kiertäneet kirjavan tamman kohteliaan kaukaa. Mikäli jokin asia vaikuttaa epäonnelta kääntyy se kuin satukirjoissa konsanaan onnenpotkuksi. Barbi syntyi selkeästi onnekkaiden tähtien alla.

Tuurihaukkuus ei tietenkään ole knabstrupin ainoa luonteenpiirre tai siitä mieleen tuleva asia, vaikka sitä helposti tuleekin ihmeteltyä tutuille ja tuntemattomille. Barbi on iloisen pirteä, menevä hevonen, ihmisrakas ja hurjan utelias – sekä käsittämättömän fiksu. Tamma on ihan omin nokkineen oppinut avaamaan sellaisia hakoja, salpoja, solmuja sun muita, jotka hevonen kykenee hampaillaan avaamaan. Kirjava onnistuu kiemurtelemaan ulos loimistaan sekä taikomaan itsensä ulos tarhastaan ilman, että vieläkään tiedän, tuleeko mokoma aitojen yli vaiko ali. Barbi ei onneksi lähde koskaan tallialueen rajojen ulkopuolelle, yleensä se löytyy tarhojen luota rapsuttelemasta muita hevosia aidan ylitse, tai sitten se tulee kurkistelemaan tallin ovista sisälle.

Pesuhetket ovat aivan parasta, kaulan rapsutteleminen tulee hyvänä kakkosena. Barbi suhtautuu kaikkeen rennosti katsomatta kieroon sen enempää klippauskonetta kuin sitä kamalan kahisevasta kankaasta tehtyä loimea, joka epäilyttää välillä minua itseänikin. Tammani on kaikin puolin fiksu, hienokäytöksinen ja helposti käsiteltävä hevonen, joka sopisi hyvin ponikerhon tai ratsastuskoulun opetushevoseksi. En keksi yhtäkään tilannetta, jossa Barbi vastustelisi tai edes ilmeellään ilmaisisi tyytymättömyyttään!

Barbista löytyy virtaa sekä intoa jos ei nyt pienen kylän, niin ainakin pienen kotitallin edestä. Molemmat ominaisuudet pysyvät niin sanotusti kurissa, tamma ei kuumu saati kadota keskittymiskykyään, vaikka kuinka haluaisi jo mennä ja tehdä. Pitkillä laukkasuorillakin knabstrup pysähtyy aivan samanlaisin pienin avuin ja kertapyynnöllä kuin hitaimmalla käyntiympyrälläkin.

Se kuuluisa satumainen onni näkyy siellä täällä. Mikäli tamma haparoi koulukisoissa, kaikki tuomarit sattuvat aivastamaan silmät kiinni juuri sillä hetkellä, eivätkä tietenkään voi antaa miinuspisteitä siitä, mitä eivät nähneet. Esteillä puomit taas tuntuvat pysyvät kannattimillaan, vaikka niihin tulisi kuinka selkeä kolahdus ja koko este johdetolppineen kaikkineen heiluisi. Toki Barbbilla on taitoa, hyvä tasapaino, tasaisen hyvät liikkeet sekä todella näppärä hyppykyky, joten ihan pelkällä tuurilla tämän kanssa ei koeta onnistumisia. Hyvä onni sekä uskomattomat pienet positiiviset sattumukset tuntuvat seuraavan kirjavaa kaikkialle.

Tammalle itselleen lajilla ei ole väliä, se nauttii koulutreeneistä siitä missä (maasto)esteiden hyppäämisestä. Maastossakin on aina mukavaa, oli reitti sitten valmiilla polulla tai umpimetsässä. Barbista huokuva hyväntuulisuus tarttuu herkästi, tämän hevosen kanssa treenatessa päivä tuntuu parantuvan kuin itsestään. Kaatosadekin taukoaa Barbin ulkotreenin ajaksi, vaikka säätiedotuksen ja ihan näköhavaintojen mukaan hetkellisen täsmäpoudan mahdollisuus on kovasti pakkasen puolella.

Vaikka Barbi kiltti onkin, se on sen verran herkkä erityisesti suustaan, ettei sovi aivan aloittelijoille. Kova tai sahaava käsi saa kirjavan jännittymään, liikkumaan nykien, pyrkimään pois paineen alta vähän joka tavalla pukittelemista sekä pystyyn hyppäämistä lukuun ottamatta. Pehmeällä kädellä ratsastettuna tamma on rento ja reipas alkuverryttelyistä lähtien. Satunnaisiin virheisiin knabstrup ei juuri reagoi, sattuuhan niitä (tosin todella pahasti suuhun kiinni jääminen hypätessä aiheuttaa satavarman reaktion).

Matkustamiseen tamma suhtautuu yhtä rennosti kuin kaikkeen muuhunkin, ja mikäli Barbi on kyydissä, rengas ei varmasti puhkea eikä polttoaine lopu, kojelaudan inhottavat rahanmenoa enteilevät merkkivalotkin jättävät syttymättä. Liikennekin rullaa suorastaan epäilyttävän hyvin!

Niin rullaa kisapäiväkin, klinikkareissut sekä kaikki muukin arjesta poikkeava (rullaa se arkikin, ei sillä). Barbi käyttäytyy kotipihankin ulkopuolella kiitettävästi aiheuttamatta mitään häslinkiä, korkeintaan hyväntahtoista ihmettelyä hevosen hyvästä tuurista, mikäli joku sattuu NIMEN onnenpotkuja todistamaan. Verryttelyistä lopputervehdykseen tamma tekee töitä loistavalla motivaatiolla sekä iloisin mielin hurmaten herkästi niin yleisön kuin tuomaristonkin, vaikkei ruusukesijaa irtoaisikaan.

© Susiraja ♥