Echatere Joy

iii. Ihania oreja on maailma pullollaan, mutta Lawrence oli oikein erityisen ihana. Upean rakenteensa lisäksi 165 cm korkea kimo oli todellinen herrasmies. Suomessa syntynyt ori oli todella hyväkäytöksinen ja mieleenpainuva tapaus. Se myytiin 5-vuotiaana kilparatsastajalle esteratsuksi ja sille tielle ori lopulta jäi pysyvästi. Kyvyistään huolimatta orilla ei ikinä kilpailtu suurimmissa luokissa, mutta se pärjäsi todella hyvin pienemmissä 120-130 tasojen luokissa. Lawrence käytettiin useampaan otteeseen oripäivillä ja se saavutti sielläkin tasaista menestystä. Ori menehtyi vanhuuteen 31-vuotiaana. Werneri’s World oli orin viimeinen jälkeläinen kaikista 12:sta.

iie. Kuvan kaunis dominanttivalkoinen Domina Diva ei kaikista hyvistä puolistaan huolimatta saanut jalansijaa synnyinmaassaan Ruotsissa. Tamma oli vain 155 cm korkea, joten kilpatalleilla ei ollut kiinnostusta pitää pikkuista tammaa. Se myytiin nopeasti kiinnostuneelle Suomeen, missä tamma sai nauttia elostaan rakastettuna harrasteratsuna. Domina Divalla kilpailtiin pääosin seurakilpailuissa, mutta se menestyi myös muutamissa aluetason estekilpailuissa. Tamma oli todella kiltti ja sopi käsiteltäväksi kaiken tasoisille hevosihmisille, joten lopulta se myytiinkin ratsastuskouluun. Domina Diva astutettiin kolme kertaa ja se sai kaksi upeaa orivarsaa, mutta kaikkien suruksi kolmannessa varsomisessaan tamma menehtyi.

iei. Summerset on komea ja hyväluontoinen, esteradoilla menestyksekkään uran aikoinaan tehnyt valkoinen ori, joka muistuttaa lähes unelmien prinssin valkeaa ratsua. Kotitallillaan ori onkin saanut lempinimen Prince, ja on valloittanut jo pelkän ulkonäkönsä ansiosta useiden hevosihmisten sydämet. Eipä orilta taitoakaan puutu, sillä Grand Prix -tason esteratojen lisäksi se on valloittanut joitain alueellisia kouluratoja vaativalla tasolla hyvin voitto- ja sijoitusprosentein. Ei olekaan ihme, että tuo todella kapasiteetikas ja kaiken lisäksi reipas ja hyväluontoinen ori on erittäin haluttu jalostukseen. Tällä hetkellä sillä on noin 150 rekisteröityä jälkeläistä, ja lisää on tulossa seuraavien astutuskausien aikana ennen makoisia eläkepäiviä, jotka tuo upea ori tulee toden teolla ansaitsemaan. Useille jälkeläisilleen se on periyttänyt varsinkin hyvää luontoaan, ei niinkään ulkonäköään.

iee. End of Chivalry on kuvankaunis, vaaleanpunarautias vanhempi tammalady, jolla on takanaan menestyksekäs esteura Hollannin omalla mestaruustasolla. Ulkomailla tamma ei ole eläissään kilpaillut, vaikka siihenkin sillä povattiin aikanaan olevan kanttia. Omistaja tahtoi kuitenkin pysytellä kotimaassa, ja saada Chevieksi kotoisammin nimetylle tammalle kisauran nopeasti pakettiin jotta siitä saataisiin irti kaikki mahdollinen hyöty jalostuskäytössä. Koska Chevie oli jo suvultaan niin arvokas omistajansa hevoskasvatustyössä, pääsi se jalostuskäyttöön jo kymmenvuotiaana. Elämänsä aikana se saikin kahdeksan jälkeläistä, jokaisen melko tiuhaan tahtiin. Jokainen varsomisista sujui kuitenkin hyvin, ja niiden tuloksena oli aina terveitä varsoja paikallisista huippuoreista. Jälkeläisilleen Chevie on periyttänyt vahvasti sukunsa estekapasiteettia ja kaunista, rautiasta väritystä.

eii. Devil tunnettiin kirotun osuvasta nimestään, jota se edusti monta vuotta parhaiden orien joukossa. Pikimustalla 167 cm korkealla oriilla oli temperamenttia ja egoa vaikka muille jakaa, mutta oli sillä myös kykyjä. Devil pysyi koko elämänsä kasvattajallaan Alankomaissa vain muutamien ihmisten käsittelyssä. Herkkä ori ei sietänyt vaihtuvia ratsastajia, joten aluksi sen kilpakentille vieminen tuotti hankaluuksia. Lopulta Devil kuitenkin ryöväsi erään tallille töihin tulleen kilparatsastajan sydämen ja ori pääsi näyttämään kaikille uskomattomat taitonsa tuon nuoren naisen käsissä. Devil menestyi rataesteillä 160 cm luokissa ja nappasi myös monia näyttelytitteleitä. Ori sai kuitenkin vain 16 jälkeläistä, sillä sen haastava luonne rajoitti jalostusmenekkiä. Devil ei lopettanut aktiivista riehumistaan edes eläkepäivillään, mutta verrattuna orin nuoruuden kolttosiin, oli se jo suorastaan leppoinen yksilö.

eie. Tämä Alankomaissa syntynyt monitoimimamma oli lainkaan valehtelematta yksi parhaimmista tammoista. Vakaaluonteinen Sonya toi itsensä julkisuuteen kenttäratsastuksen kautta. 162 cm korkea ruunikko kykeni Vaativan A:n liikkeisiin ja oli luotettava esteratsu 150 cm tasolla, eivätkä sen varmat jalat pettäneet maastoesteilläkään. 9-vuotiaana Sonya muutti emänsä tallille Tanskaan. Sillä keskityttiin ahkeraan kilpailu-uraan ja Tanskassa tamma starttasi muutaman 160 cm luokankin. Kilpailun hieman vähentyessä Sonyalla siirryttiin siitokseen ja se saikin yhteensä neljä varsaa. Sonya lopetti hienon uransa 18-vuotiaana, kun sen selkä alkoi oireilemaan. Eläkepäivänsä tamma nautti suurista laitumista maaseudun rauhassa muutaman puolisisarensa kanssa.

eei. Sairaan nopee ja tosi komee, sellainen oli Quickstar. Tätä Alankomaissa syntynyttä herrasmiestä ei oltu koolla pilattu, mutta 164 cm korkeudesta huolimattaan ori liiteli kepeästi 150 senttisten esteiden ylitse. Quickstar kilpaili aktiivisesti ja sijoittui monien suurkilpailuiden kärkisijoille. Valitettavasti ruunikko kuitenkin loukkaantui 11-vuotiaana ihanissa kesäpäivän maastoesteharjoituksissa ja joutui lopettamaan kilpauransa. Orilla oli vallan mainio rakenne, joten se päätyi siitosoriksi. Tähän päivään mennessä komistus on ehtinyt saada jo 32 jälkeläistä, joille se on periyttänyt ulkomuotonsa lisäksi rohkeaa ja tasaisasta luonnetta, jonka voisi lyhyesti tiivistää ilmaisuun ”hallittu temperamentti”.

eee. Nikita, Tämä kultainen tamma oli todellakin sellainen enkeli. Äärettömän kiltti tamma oli 160 cm korkea rautias, joka ei ikinä kilpaillut aivan korkeimmilla tasoilla, vaikka olisi ehkä kyennytkin. Tamma pysyi kasvattajallaan syntymästään viimeiseen päiväänsä asti ja työskenteli melko kevyellä tasolla. Se hyppäsi 120 tason esteratoja ja kilpaili koulussa vaativa B tason ratoja. Nikita sijoittui tasaisesti ja oli kilpahevosena tunnettu rauhallisuudestaan ja kuuliaisuudestaan. Tamma sai pitkän ikänsä aikana paljon jälkeläisiä ja sai elää rentoa elämää suurilla laitumilla. Koska kasvattaja piti pientä enkeliään rauhallisessa on-off-kilpahevosen elämässä, ei voida olla varmoja kuinka kovan tason suorituksiin tamma olisi voinutkaan pystyä. Joka tapauksessa se sai 17 jälkeläistä ennen kuin menehtyi vanhuuteen 34-vuotiaana.

© VRL-11911 ja VRL-12909

Päiväkirjamerkintä © VRL-13369

Luulin etten ikinä ostaisi toista estesukuista hevosta kouluhevosprojektiksi, mutta väärässä olin ja pahasti. Vaimo löysi myynti-ilmoituksen punaruunikosta tammalla läsillä, kolmella sukalla ja herasilmillä ja puolsi ideaansa estehevosesta, että voisimme osallistua tämän vuoden Power Jumpiin. No ei siinä auttanut ihmettely kun vaimo alkoi kysellä kasvatista lisätietoja. Kasvattaja kuvaili, että varsaa oli hartaasti odotettu astutuksesta saakka, sillä Echatere tuli oikein loistokkaasta suvusta. Hämmästelin, sillä sukutaulusta löytyi kasvattajalla että minulle tuttuja nimiä kaukaa menneisyydestä. Royal Gearin hevoset olivat tuttuja kilpakentiltä ja Werneri’s World sekä Devil’s Song on nähty monta kertaa livenä.

Sitten takaisin tulevaan ostokseen. Punaruunikko tamma osasi olla kasvattajan mukaan diivamainen, mutta selästä käsin yhteistyökykyinen. Ylimääräiset kevättanssiliikkeet taas johtuivat kuulemma tamman epävarmasta asenteesta. Uusien ja vaikeiden asioiden kanssa tarvitsee tukea, muuten ottaa emmääosaa-asenteen. Tämä kielii siitä, että tammasta tulee Monican ykkösratsu este- ja koulukentille. Luottamuksen saaminen kestäisi hetken, kun tamma oli luottanut edelliseen omistajaan kuin kallioon.

Lopuksi ennen ostopäätöksen tekoa omistaja kertoi tammasta: ”Kliseisesti voisinkin kutsua Echaterea sellaiseksi kiukkupylly primadonnaksi, joka ei tottele ketään paitsi tällaista nuorta ja melko tavallista talliaisnaista. Onhan se jonkinlainen ylpeydenaihe, vaikka hermohan siinä menee kun tamma ei vaan millään suostu toimimaan kenenkään muun kanssa. Minun ei siis parane olla poissa maisemista päivääkään, ettei ruunikko flippaa totaalisesti.”

Hieman kauhulla odottelimme koeratsastuspäivää Hollannissa.