Osakeanti

Osakeanti

Osakeantia käytetään pääasiassa yhtiön oman pääoman vahvistamiseen. Antamalla uusia osakkeita merkittäväksi, saa yhtiö merkintähintaa vastaavan määrän rahaa yhtiön käyttäväksi. Yleensä merkintähinta sijoitetaan yhtiön vapaan sijoitetun pääoman rahastoon (SVOP). Osakeanti on mahdollista toteuttaa myös ns. apporttiantina, jossa merkintähinta maksetaan tavaroilla tai muilla arvoa omaavilla asioilla. Työntekeminen ei kuitenkaan voi olla apporttiomaisuutta.

Aportti on käyttökelpoinen tapa, kun esimerkiksi halutaan ottaa uusi osakas, jolla on jo olemassa työvälineitä, mitä yhtiö voi alkaa välittömästi hyödyntämään. Tällöin työvälineet siirtyvät yhtiölle ja työvälineiden luovuttaja tulee yhtiöön osakkaaksi.

Osakeanti työntekijöiden sitouttamiseksi

Osakeanti voidaan toteuttaa myös muiden tarkoitusperien takia, kuin lisäpääoman hankkimiseksi. Yksi tällainen tarkoitus on esimerkiksi avaintyöntekijöiden sitouttaminen yhtiöön. Tavallisesti etenkin pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä, jotka toimivat alalla, jossa työntekijän osaaminen tai aivotyön panostus on keskeisessä osassa yhtiön toimintaa, on tarvetta sitouttaa näitä työntekijöitä yhtiöön.

Esimerkiksi koodari, joka on ollut alusta lähtien mukana yhtiössä ja vastannut ohjelmiston kehittämisestä voi olla yhtiölle niin arvokas, että hänestä luopuminen saattaa ajaa yhtiön vakaviin ongelmiin, jos muut koodarit eivät pysty tai osaa tehdä hänen töitään. Tällöin käyttökelpoinen tapa saada koodari sitoutettua yhtiöön, on tehdä hänestä yhtiön osaomistaja eli osakas osakeannilla. Kun koodari on yhtiön osakas, on yhtiöllä, pääomistajalla ja koodarilla samat tavoitteet tai ainakin lähes samat tavoitteet. Tällöin poistuu niin sanottu päämies-agenttiongelma.

Osakassopimuksesta

Osakeantiin liittyy yleensä hyvin läheisesti osakassopimuksen laadinta.

Lyhyesti osakassopimuksesta voidaan todeta, että se on kriittinen osakkaiden välisessä kanssakäymisessä sekä yhtiön olemassaolon aikana, että mahdollisen myynnin yhteydessä. Hyvin laadittu osakassopimus estää tehokkaasti riitoja ja jos riitoja kuitenkin syntyy, on osakassopimus tärkeä apu riitojen selvittämisessä.

Käyttäen koodari esimerkkiä, voidaan havainnoida osakassopimuksen tärkeys. Mitä tapahtuu; jos koodari haluaa lopettaa työntekemisen? Siirtyä tekemään töitä kilpailijalle tai toiselle toimialalle? Näihin kysymyksiin voidaan ja on syytä ottaa kantaa osakassopimuksessa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että koodari on osakkeenomistaja yhtiössä ja samaan aikaan työskentelee kilpailijalla. Osakassopimuksessa voidaan sopia mitä käy osakkeille ja samaan aikaan määrittää osakkeiden hinta jo etukäteen tai ainakin siten, että hinnanmääräytymismekanismi on selvillä. Tämä nopeuttaa huomattavasti yhtiöstä irtautumista.

Sama tilanne on käsillä, kun yhtiössä on kaksi tai useampi osakas ja yksi heistä haluaa lähteä pois. Yleensä ei ole perusteltua taikka tarkoituksenmukaista, että lähtijä jää yhtiöön omistajaksi, sillä osakkeenomistajalla on tiettyjä oikeuksia, joita ei voi häneltä poistaa vain sillä perusteella, että hän ei enää työskentele yhtiössä.

Miten osakeanti tapahtuu

Riippuen osakeannista ja siitä onko se maksullinen, maksuton, suunnattu tai avoin vaihtelevat toimintatavat. Osakeannista päättäminen on pääsääntöisesti yhtiökokouksen asia, jollei hallitusta ole valtuutettu sitä tekemään.

Osakeanti saattaa kuulostaa haastavalta ja monimutkaiselta, mutta tosiasiassa se ei sitä ole. Jotta asia saadaan kerralla kuntoon nopeasti, suosittelemme ottamaan yhteyttä asiantuntijaamme.