"Erik Fordell Grand Prix" on kuorokilpailu, joka järjestetään Kokkolassa viiden vuoden välein. Kilpailun kautta halutaan antaa huomiota ja tehdä tunnetuksi Fordellin merkittävää sävellystuotantoa. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020. Kilpailun voitti Mieskuoro Euga, johtajanaan Visa Yrjölä.

Erik Fordell Grand Prix

Erik Fordell

Erik Fordell ( 2.7.1917—21.12.1981), kokkolalainen säveltäjä, musiikinopettaja ja pianisti, oli näkyvä hahmo kaupungin musiikkielämässä vuosikymmenten ajan. Fordellin sävellystuotanto on erittäin laaja. Se pitää sisällään 44 sinfoniaa, muita suurimuotoisia teoksia, yksinlauluja, kuoroteoksia, kamarimusiikkia ja pienimuotoisia soitinsävellyksiä.

Erik Fordellin elämänvaiheet punoutuvat monin tavoin Kokkolan musiikkielämään 1920-luvulta alkaen. Ensikosketuksen musiikkiin hän sai kotonaan; hänen isänsä soitti kanttori J.A. Lybäckin johtamassa soittokunnassa ja opetti poikansa lukemaan nuotteja. Fordell sai lapsuudessaan ilmaisia viulu- ja urkuharmonitunteja kansakoulunopettaja Hermann Remelliltä, jonka perustama orkesteri oli tärkeässä asemassa kaupungin musiikkielämässä. Myöhemmin Fordell sai pianotunteja Kaarlelan seurakunnan kanttorilta, Onni Sundbladilta.

Lapsuudessa syntynyt läheinen suhde musiikkiin mahdollisti Fordellin pääsyn Helsingin kirkkomusiikkiopistoon, jossa hän opiskeli menestyksekkäästi vuosina 1936—38. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa 1944—46 ja yksityisesti Aarre Merikannon ja Leo Funtekin johdolla sekä teki opintomatkoja ulkomaille.

Fordell toimi Kokkolassa ennen musiikinopettajan uraansa mm. ravintolamuusikkona vuosien 1938 ja 1955 välisenä aikana sekä kapellimestarina. Säveltäjänkutsumuksen ohella tärkein osa hänen elämäntyötään olivat kuitenkin musiikinopettajantehtävät. Fordell toimi pianonsoitonopettajana Gamlakarleby Svenksa Arbetarinstitutissa vuosina 1943—66 sekä Gamlakarleby medborgarinstitutissa ja Kokkolan työväenopistossa vuodesta 1966 lähtien.

Fordellin tekemällä perustyöllä musiikkikasvatuksen alalla on arvaamattoman suuri merkitys Kokkolan musiikkielämän nousulle 1970- luvulta alkaen. Unohtaa ei sovi myöskään säveltäjän toista vaimoa: viulisti Anna-Lisa Fordell (o.s. Jansson) antoi alkeisopetuksen monelle ammattilaisuuteen päätyneelle keskipohjalaismuusikolle. Erik Fordell toimi myös muusikkona 1930-luvulta lähtien ja johtajana vuodesta 1958 Karlebynejdens sång och musikförbundissa.

Fordell piti useita sävellyskonsertteja Helsingissä, Tampereella, Vaasassa ja Kokkolassa ja esiintyi myös pianistina. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin ohjelmistoon hänen sävellyksensä ovat kuuluneet 1970- luvulta alkaen. Fordellin teoksia on esitetty ulkomailla, mm. useissa Euroopan maissa. Hän matkusteli usein Keski-Euroopassa tutustuen sen musiikkikeskuksiin ja välitti kokemuksiaan kirjoituksillaan paikallisissa lehdissä.

Suurimuotoisten teostensa lisäksi Fordell sävelsi satoja kuoro- ja yksinlauluja sekä muita pienimuotoisia teoksia. Kjell Lolaxin on tehnyt vuonna 1985 Åbo Akademissa pro gradu –työn "Tonsättaren Erik Fordell". Sen sisältämässä teosluettelossa mainitaan yli 1500 Fordellin sävellystä; on luultavaa, että Fordellin tuotanto oli todellisuudessa tätäkin suurempi.

Fordellin musiikkia leimaa yhtäältä vahva ilmaisutarve, toisaalta ammattitaitoinen kirjoitustapa ja helposti tunnistettava tyyli. Kaikki nämä ominaisuudet mahdollistivat säveltäjän tavattoman tuotteliaisuuden.

Fordellille myönnettiin Director musices –arvonimi 1974, Freudenthal- mitali 1981, Suomen 60-vuotisjuhlamitali, Kokkolan kaupungin kultainen mitali 1979 ja useita muita kunnianosoituksia. Valtion taiteilijaeläke Fordellille myönnettiin vuonna 1978.

Fordell julkaisi vuonna 1981 kirjan En musikers minnesbilder, jossa hän persoonallisella tavalla muistelee elämänsä vaiheita. Kirjaan sisältyy luku, jossa säveltäjä arvioi sitä, miten hänen sävelkieltään kuvaillaan tulevaisuudessa, kun olen jo kauan ollut poissa.

Säveltäjänä Fordell on kulkenut omaa, yksinäistä tietään. Hänen musiikkinsa on karua ja asiallista, ulkoisten tehokeinojen tavoittelu on siksi vierasta hänen luomistyölleen. Lämpimiä värejä ja lyyristä sävelmaalailua hän käyttää hyvin punnittuina annoksina. Hänen kuorolauluissaan pohjalaisella huumorilla on vissi sijansa.

Fordellilla oli vakaa käsitys tuotantonsa merkityksestä. Hän kirjoittaa muistelmateoksessaan: "aikani ei ole vielä tullut, mutta se on tuleva, eikä enää pääty".

teksti: Lauri Pulakka

kuva: Atelier Pallas, 1957

KIITÄMME YHTEISTYÖSTÄ!