Lukiolain mukaan opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti (lukiolaki 714/2018, 28§ 1 mom ).
Oppimisen tuki merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppimisen tukea voivat olla erityisopetuksen lisäksi opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja muut pedagogiset ratkaisut. Lisäksi opiskelijaa tuetaan yksilökohtaisesti suunnitellulla opinto-ohjauksella ja ryhmänohjaajan tuen avulla sekä hyödyntämällä erilaisia opintojen valintamahdollisuuksia.
Työkalupakin tarkoitus on auttaa aineenopettajaa oman oppiaineensa osalta tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämän lisäksi opiskelijalle laaditaan tarvittaessa pedagogisen tuen suunnitelma Wilman välilehdeksi ja osaksi henkilökohtaista opintosuunnitelmaa yhteistyössä opiskelijan ja muun tukiverkoston kanssa. Ryhmänohjaaja ja aineenopettaja tutustuvat opiskelijalle laadittuun pedagogisen tuen suunnitelmaan. Ryhmänohjaaja seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden pedagogisen tuen suunnitelmien toteutumista ja opintojen etenemistä. Ryhmänohjaaja tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyössä huolehditaan siitä, että tarvittava tieto siirtyy ja opinnot etenevät. Opiskelija on keskiössä.
Tue nyt- ohjauksen ja tuen työkalupakki lukioille (Opetus- ja kulttuuriministeriö) tarjoaa laajan näkökulman oman opetuksen kehittämiseen. Lisäksi se kannustaa kokeilemaan uusia keinoja tukea ja ohjata opiskelijoita. Tue.Nyt.-linkki
Lukivaikeudella (lukihäiriö, dyslexia) tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta, jonka keskeinen piirre on vaikeus hahmottaa äänteisiin sisältyvää tietoa ja käsitellä sitä.
Koska lukivaikeuteen liittyy usein myös muistin ongelmia, esimerkiksi kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeutta, lukivaikeus voi hidastaa uusien asioiden painamista mieleen ja ylipäätään oppimista. Lisäksi opiskelija voi tietoisesti vältellä lukemista sen hitauden tai ymmärtämisen vaikeuksien vuoksi, mikä voi johtaa sanavaraston ja yleistietojen köyhtymiseen.
Lukivaikeutta ilmenee hyvin monella tavalla, eikä se rajoitu pelkästään kirjoitetun tekstin lukemisen tai kirjoittamisen haasteisiin. Lukivaikeudelle tyypillisiä piirteitä ovat
hidas lukeminen tai kirjoittaminen
kaksoiskonsonantti- ja vokaalivirheet
reversaali (keila–kiela)
rotaatio (banaani–danaani)
äänteiden erottelukyvyn vaikeudet
tekstin ymmärtämisen vaikeudet
vaikeudet mm. matematiikan sanallisissa tehtävissä
kapea työmuisti
hahmottamisen vaikeudet esim. kartoissa
motoriikan vaikeudet (huono käsiala)
vaikeudet vieraiden kielten oppimisessa.
Opiskelijalla voi ilmetä ongelmia tarkkaavuuden säätelyssä ja toiminnanohjauksessa. Keskittyminen voi olla herkästi häiriintyvää, eikä opiskelija jaksa paneutua yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Opiskelijan ajatus voi lähteä harhailemaan ja saattaa hypellä tehtävästä toiseen. Tehtävien loppuun saattaminen voi olla hankalaa ja yksitoikkoisuus tuntua ylivoimaiselta. Opettajan on tällöin erityisen tärkeää ymmärtää, että on olemassa monenlaisia tapoja oppia ja samanaikaisesti monenlaisia asioita, jotka voivat oppimista häiritä.
Keskittymisen ja tarkkaavuuden tyypillisiä haasteita ovat
vaikeus pysyä paikoillaan ja ajatuksen harhaileminen
kykenemättömyys keskittyä opiskeltavaan asiaan
asioiden pirstaloituminen ja meneminen ohi, koska tarkkaavaisuus ei pysy yllä
toiminnanohjauksen vaikeudet
vireystilan vaikeudet ja häiriöherkkyys
motorinen levottomuus
impulsiivinen käytös.
ADHD:llä tarkoitetaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, joka ilmenee usein tarkkaamattomuuden ja ylivilkkauden lisäksi impulsiivisena käytöksenä sekä ja motorisena levottomuutena. ADHD:n alatyyppi ADD ei aiheuta yliaktiivisuutta, vaan ilmenee esimerkiksi asioiden unohteluna ja unelmointina.
Jos opiskelijalla on ADHD-diagnoosi, nuoren sekä hänen läheistensä on tärkeää ymmärtää, että oireet johtuvat hermoston erilaisesta toiminnasta ja että oireisiin on saatavilla apua. Tarkkaavuudessa ja keskittymisessä esiintyy huomattavaa vaihtelua, eikä aina kysymyksessä ole erillinen tarkkaavuushäiriö.
Autismikirjoon kuuluvalla opiskelijalla on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa hänen tapaansa ja kykyynsä viestiä ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa sekä siihen, millä tavoin hän aistii ja ylipäätään kokee ympäröivän maailman. Nimitys "autismikirjo" kuvaa sitä, miten yksilöllistä ja monimuotoista kirjon vaihtelu on. Autismikirjon ilmeneminen on aina yksilöllistä, mikä näkyy myös tuen tarpeessa ja tukimuodon valitsemisessa.
Autismikirjoon kuuluvalla opiskelijalla voi olla
toiminnanohjauksen pulmia
aistiyliherkkyyttä
heikot sosiaaliset taidot (taito lukea sosiaalisia tilanteita)
mahdollisuus ymmärtää väärin tai tulla väärin ymmärretyksi
vaikeuksia tulkita ilmeitä ja eleitä
puutteita tilannetajussa
kapea-alaisia kiinnostuksen kohteita.
Autismikirjon toimintarajoitteet ja haasteet voivat vaikuttaa elämään. Mutta autismikirjoon liittyy myös vahvuuksia, esimerkiksi hyvä keskittymiskyky tai vahva asiantuntijuus omasta kiinnostuksen kohteesta. Näitä kykyjä on mahdollista painottaa oikeanlaisella tuella ja ohjauksella.
Nuoruutta leimaa nopea fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys. Nuori käy läpi muutoksia suhteessa esimerkiksi omaan lähipiiriinsä, seksuaalisuuteensa ja identiteettiinsä. Jokainen nuori käy läpi nuoruuden ikävaiheen yksilöllisesti, eivätkä siihen liittyvät hämmennykset ja haasteet eivät välttämättä näy ulospäin. Nuoruudelle tyypillinen tunteiden kuohunta, hämmennys ja alakuloisuus muuttuvat haasteiksi silloin, kun ne häiritsevät merkittävästi nuoren toimintakykyä ja tekemistä.
Mielenterveyden tyypillisiä haasteita ovat
häiritsevä koejännitys
vaikeus esiintyä
sosiaalisten tilanteiden vaikeudet
ryhmäytymisen haasteet
yksinäisyys
vaikeat elämäntilanteet
masennus ja ahdistus
traumat
erilaiset pakko-oireet.
Edellä esitetyt opiskelijan haasteet voivat vaikuttaa opiskelijan toiminnanohjaukseen. Toiminnanohjaus tarkoittaa niitä keinoja ja tapoja, joiden avulla opiskelija pyrkii saavuttamaan tavoitteensa. Siihen kuuluu muun muassa tavoitteellisen toiminnan suunnittelu ja suoritustavan valitseminen. Myös toiminnan aloittaminen, joustavuus ja toimintatavan muuttaminen ovat osa toiminnanohjausta.
Toiminnanohjauksen tyypillisiä haasteita ovat
vaikeus aloittaa tehtävää
tehtävään juuttuminen
täydellisyyden tavoittelu ja kykenemättömyys lopettaa
tehtävän jättäminen tekemättä
asioiden unohtelu
tehtävään käytettävän ajan hahmottamisen vaikeudet
puhelimen jatkuva käyttö
jatkuva myöhästyminen
oma ajanhallinta ja asioiden priorisointi.
Hahmotushäiriöillä tarkoitetaan sellaisia ajattelutoimintojen vaikeuksia, joissa aistihavainnoista ei pystytä muodostamaan kohteen tunnistamisen, käsittelyn tai asioiden välisten sijainti-, etäisyys- tai liikesuhteiden ymmärtämisen kannalta mielekästä, toimintaa tukevaa mielikuvaa.
monimutkaisten kuvioiden tunnistaminen
etäisyyksien, suuntien ja ulottuvuuksien hahmottamien
reittien oppiminen
ajanhallinta ja arviointi
lukumäärien ja paikka-arvojen hahmottaminen
piirtäminen, rakentelu ja kokoaminen
kädentaidot
erilaisten oppimateriaalien käyttäminen
navigointi
objektin käsittely (mentaalinen rotaatio ja hahmon tunnistus)
spatiaalinen visualisaatio (mielikuvat ja perspektiivit)
matematiikan oppiminen ja oppimisvaikeudet
toiminnanohjaus
tarkkaavuus
työmuisti
motoriikka ja havaintomotoriikka
oman kehon hahmottaminen
mielikuvien muodostaminen
Monet sairaudet ja vammat voivat vaikuttaa opiskelijan oppimiseen, motivaation ja jaksamiseen.
Opiskelukykyyn voi vaikuttaa esimerkiksi:
näkövamma tai näön heikkeneminen
kuulovamma tai kuulon heikkeneminen
liikuntavamma, nivel- ja tukielinsairaudet
pitkäaikaissairaudet
onnettomuudet, loukkaantumiset
Kun opiskelijalla on haasteita yhden tai useamman aistin kanssa, opettajan on tärkeä ensin perehtyä siihen, millaista kyseisen aistivaikeuden kanssa toimiminen on ja millaista aistivaikeuden kanssa elävän opiskelijan kohtaamisen on syytä olla.
Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. Monikielinen tausta voi tarkoittaa esimerkiksi paluumuuttajia tai Suomeen adoptoituja lapsia.
Suomalainen koulu on monikielinen, sillä oppilaat hallitsevat paitsi monia kieliä (sekä koulussa opittavia kieliä että eri äidinkieliä) myös kielten murteita, rekistereitä ja eri kielimuotoja. Eri oppiaineiden opiskelussa ei tulisi pyrkiä yksikielisyyteen vaan pohtia, miten oppilaiden kielellinen repertuaari saadaan hyödynnettyä siten, että se syventää ja vahvistaa oppiaineen tavoitteiden oppimista.
Opiskelussa oman äidinkielen hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan; oman äidinkielen tukeminen koulussa tukee sekä ajattelun että suomen kielen taidon kehittymistä
Kielitietoisuus opetuksessa
Oppitunnin materiaalit saatavilla esim. Pedanetistä
Oppitunnin sisällön runko näkyviin taululle
Siirtyminen aiheesta toiseen selkeästi
Tärkeät asiat esitellään vähintään kahdella tavalla, esimerkiksi suullisesti ja kirjoittamalla tai visuaalisesti
Asioiden väliset suhteita esitetään visuaalisesti esimerkiksi kuvilla, kaavioilla ja piirroksilla
Ennakkojäsennykset auttavat oppijaa kohdistamaan lukemista tai kuuntelemista, ja ne voivat aktivoida aiempia tietoja.
Asioiden toistaminen ja kertominen toisin sanoin helpottaa oppimista
Ajan antaminen ajattelemiseen ja ymmärtämiseen
Käsitteiden avaaminen ja selittäminen on tärkeää
Avainsanaluettelo/sanasto annetaan uuden opetusjakson alussa
Koevastauksien ja esseiden harjoitteleminen yhdessä
Opiskelussa oman äidinkielen hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan; oman äidinkielen tukeminen koulussa tukee sekä ajattelun että suomen kielen taidon kehittymistä
Kaikissa oppiaineissa oppijoita hyödyttää, jos opettaja oppitunnin alussa selkeästi esittelee tunnin keskeiset tavoitteet, sisällöt ja eri vaiheet. Nämä on hyvä kirjoittaa näkyville.
Oppitunnin aikana voi siirtymätilanteissa vielä konkreettisesti palata alun suunnitelmaan.
Lopussa lyhyt kertaus.
Oppituntia on hyvä tauottaa, käyttää monipuolisia ja monikanavaisia (=esim. puhe, teksti) menetelmiä sekä minimoida häiriötekijät.
Opetuksessa on hyvä tehdä selkeä erittely ydinasioiden, keskeisten käsitteiden sekä ei niin keskeisten asioiden ja syventävien esimerkkien välillä.
Oman työn aikatauluttaminen, aloittaminen, jatkaminen ja loppuun saattaminen on monelle opiskelijalle haastavaa, tätä prosessia on syytä tietoisesti tukea.
Aineenopettaja suunnittelee jo opintojakson alussa, miten huomioi opiskelijan tuen tarpeen kurssin keskeisimpien opetettavien asioiden käsittelyssä ja arvioitavien tehtävien suorittamisessa.
Aineenopettaja kannustaa opiskelijoita kertomaan opettajalle oppimisen tuen tarpeestaan ja siitä, miten opettaja voi omalla toiminnallaan tukea opiskelua
Yhteistyö ohjauksen ja tuen toimijoiden kanssa, esimerkiksi opon kanssa opintojen suunnittelussa ja erityisopettajan kanssa oppimisen vaikeuksien kartoittamisessa ja tukitoimien määrittelyssä
Aineenopettaja laatii opiskelumateriaalit ja -ohjeet esimerkiksi lukivaikeuksien tai keskittymisen pulmien näkökulmasta katsottuna: iso fontti, keskeisten käsitteiden lyhyt määrittely, termien lihavointi sekä värien ja kuvien käyttö hahmottamisen helpottamiseksi
Hyvän huomaaminen opiskelijan toiminnassa: sanoittamalla opiskelijan taitoja, kehitystä ja hyviä ominaisuuksia
Ohjeiden lukemisen ja niiden mukaan toimimisen harjoitteleminen
Ohjeiden ja tehtävien yksinkertaistaminen ja karsiminen yksilökohtaisesti, esimerkiksi valikoimalla koko ryhmälle annetuista tehtävistä vain muutaman kerrallaan opiskelijalle tehtäväksi hänen oppimateriaalistaan
Verkossa työskentelyyn ohjaaminen
Oppikirjatekstin kuuntelemisen ja lukemisen samanaikaisuus opetuksessa
Ohjeiden lukeminen opiskelijalle ääneen, tarkentamalla ja selittämällä niitä ja vastaamalla hänen kysymyksiinsä ohjeista
Tarjoamalla usein mahdollisuuksia kysyä ja tarkentaa
Äidinkielessä erilainen oppija voidaan huomioida
tarjoamalla opiskelijalle hänelle sopivaa kirjallisuutta, esimerkiksi selkokirjoja, tiiviitä romaaneja tai äänikirjoja ja esittelemällä opiskelijalle mahdollisuuksia valita hänelle sopivaa kirjallisuutta verkosta ja/tai kirjastosta
ennakoimalla keskittymisen pulmien vaikutusta oppimiseen esimerkiksi antamalla pienryhmäopetusta ja/tai tukiopetusta eniten opettajan välitöntä tukea tarvitseville opiskelijoille, kun muu ryhmä tekee itsenäisesti tehtäviä
kirjoittamalla pitkien tekstien kappaleiden alut valmiiksi opiskelijalle; tehtävän helpottaminen otetaan huomioon arvioinnissa
kertaamalla jo opittua selkokielellä ja yksinkertaistaen keskeisiä, opiskeltavia asioita
luomalla metatekstin avulla jatkumoa tunnilla ja kurssilla opiskeltavien asioiden välille
antamalla tukiopetusta pienryhmälle tuntien lisäksi
antamalla kokeen alussa ryhmälle ohjeet kokeen tekemiseen, eri tehtävätyyppeihin ja vastaamiseen
kehittämällä opiskelijan oman oppimisen arvioinnin kykyä opittua kertaavien ja vastauksia ohjaavien kysymysten avulla: mikä sujui, missä opiskelija kehittyi ja mikä opiskeltavassa asiassa oli haastavaa sekä mitä hänen kannattaa tehdä paremmin seuraavassa tehtävässä tai seuraavalla kurssilla
Tarvittaessa kertaamalla/opettamalla opiskelijalle ne aiemmat asiat, joita tarvitaan uuden oppimisen pohjaksi (ts. huomioimalla matematiikan hierarkkisuus).
Tarjoamalla tukiopetusta.
Auttamalla opiskelijaa hahmottamaan opiskeltavaa asiaa esimerkiksi kaavioiden, kuvien, ohjelmien tai erilaisten mallien avulla.
Selkeät ja lyhyet muistiinpanot.
Matemaattisen/tieteellisen ilmaisun muuttaminen opiskelijalle ymmärrettävämpään muotoon esimerkiksi konkreettisilla ja yksinkertaisilla esimerkeillä. Termien selitys.
Antamalla opiskelijalle mahdollisuus keskittyä perusasioihin (esim. opiskelijan tavoitteet huomioiden opettaja ja opiskelija valitsevat opiskelijalle sopivan tasoiset tehtävät, joihin opiskeIija keskittyy).
Kannustamalla opiskelijaa katsomaan aiheisiin liittyviä opetusvideoita.
Keskeisten asioiden listaus, jolloin opiskelija paremmin hahmottaa osaamistaan. Tarvittaessa kertaamalla keskeisimpiä asioita.
Mahdollisen matematiikka-ahdistuksen lievittäminen kannustamallaja tukemalla opiskelijaa.
Tarvittaessa koetilanteen räätälöinti opiskelijalle sopivaksi (esim. suullinen koe, erillistila, kokeen tekeminen kirjaa/muistiinpanoja apuna käyttäen) tai kurssin suorittamisen arvioinnin räätälöinti (osaamisen näyttö opiskelijalle sopivalla tavalla)
Tekemällä näkyväksi opiskelijalle kurssin etenemisen aikataulu kurssin alussa sekä kurssin aikana tähän on hyvä ajoittain palata (=olemme nyt tässä, tämän verran jäljellä).
Oppitunnin aikataulutuksen näkyväksi tekeminen auttaa opiskelijaa hahmottamaan kokonaisuuden.
Työn aloittamista, jatkamista ja loppuun saattamista tukevat vaiheittaiset työmuodot: tukisanalistat, numeroinnit, ohjauskeskustelut ja —kysymykset sekä palaute.
Tieto
Tiedon paloittelu ydinasioihin ja syventävään tietoon on hyvä eriyttämisen väline.
Monikanavaisuus tukee erilaisia oppijoita: puhu, näytä ja laita opiskelija lukemaan/keskustelemaan.
Ohjaamalla opiskelijaa tarvittaessa käyttämään verkosta löytyviä selkokielisiä aineistoja.
Taidot
Opiskelijoiden valmiudet oppia ovat varsinkin lukion alussa hyvin erilaiset. Oppimaan oppimisen taitojen systemaattinen ja tietoinen vahvistaminen on tärkeää.
Tieteenalalle tyypillisten tiedonkäsittelytapojen harjoitteleminen erilaisten tehtävien avulla systemaattisesti. Tehtävät puretaan aluksi tarkasti, jotta työskentelytavat automatisoituvat. Tilastot, taulukot, diagrammit, kartat ym. Opiskelija ohjataan löytämään ydinkäsitteet ja määrittelemään ne omin sanoin. Ohjaamalla opiskelijat tekemään tieteenalan mukaista sanastoa itselleen.
Tieteenalan tyypillinen tapa lukea tekstiä ja tulkita tekstiä. Opiskelija on hyvä ohjata lukemaan oppikirjan sisältöjä, käymällä yhdessä läpi oppiaineen tyypillistä tapaa tuottaa tekstirakenteita. Miten löydän olennaisen? Miten tiivistän tekstin ytimen? Opiskelijaa voi ohjata syvälukemaan tekstin ja tiivistämään ydinasiat ranskalaisin viivoin, käsitekarttaan tai muuhun vastaavaan muotoon.
Tämän jälkeen siirrytään tieteenalalle tyypillisiin tapoihin tuottaa tekstiä ja havainnollistavia kaavioita, karttoja, tilastoja ym. Esimerkiksi esseetehtäviin, voidaan aluksi yhdessä pohtia runkoa ja vaikka miellekartan avulla koostaa keskeisiä sisältöjä, jonka jälkeen opiskelijan on helpompi keskittyä rakentamaan tieteenalalle tyypillinen esseevastaus.
Tehtävänantojen vaiheittaisuus, selkokielisyys, ytimekkyys, yksiselitteisyys tukevat erilaisia oppijoita. Työskentelytaitojen kehittyessä tehtävänantojen vaiheittaisuutta vähennetään ja itseohjautuvuutta lisätään.
Arviointi ja palaute
Käyttämällä formatiivisen arvioinnin keinoja, ohjaamalla opiskelijaa kehittämään tietojaan ja taitojaan ohjaavan palautteen avulla. Palaute voi olla suullista tai kirjallista.
Erilaisia itse- ja vertaisarvioinnin tapoja on hyvä käyttää systemaattisesti. Opiskelija oppii arvioimaan omaa työskentelyään, kiinnittämään huomiota hänelle vaikeisiin asioihin ja hakemaan tietoa kehittyäkseen. Opiskelijan on tärkeää tiedostaa: mitä hän osaa, missä hän on kehittynyt, mikä oli haastavaa sekä mitä hänen kannattaa tehdä paremmin jatkossa. Itse- ja vertaisarvioinnin on hyvä olla aluksi vaiheistettua ja systemaattista, jotta päästän riittävään tarkkuuteen.
Erityisvaikeudet voidaan huomioida taito- ja taideaineissa
Määrittelemällä heti kurssin alussa oppimistavoitteet ja arvioinnin kohteet. Näitä on hyvä myös kerrata kurssin aikana
Eriyttämällä opetusta mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi antamalla useamman toteutusvaihtoehdon kullekin tehtävälle
Pilkkomalla tehtävänantoja useampaan osaan
Monimuotoisia opetus- ja oppimismenetelmiä hyödyntämällä: lukeminen, kuunteleminen, tutkiminen ja tiedonhaku, kuvan lukeminen ja tulkitseminen (kuvalukutaito), keskustelu pienryhmissä, moniaistinen työskentely
Kannustamalla ja rohkaisemalla opiskelijaa hyvän/onnistumisen kautta
Luomalla hyväksyvä ilmapiiri, jossa kysymyksiä on mahdollista esittää
Tarjoamalla tarvittaessa tukiopetusta
Mahdollistamalla opiskelijalle soveltuvien työvälineiden käyttö.
Esittelemällä kurssin alkaessa opiskelijoille kurssin sisällöt ja tavoitteet. Käsiteltävistä aihepiireistä ja kielioppiteemoista voi kertoa lyhyesti, jotta asiat jäävät jo hiukan opiskelijoiden mieleen. Arvioinnista on myös hyvä kertoa heti alussa. Tavoitteita ja arvioinnin kohteita voi kerrata opintojakson aikana.
Kertomalla jokaisen oppitunnin aluksi opiskelijoille, mitä ja miten oppitunnilla tullaan tekemään. Kokonaisuuden hahmottaminen auttaa opiskelijaa ennakoimaan tulevaa.
Tarjoamalla opiskelijoille vaihtoehtoisia suoritustapoja tehtäviin.
Kannustamalla oppijaa kuuntelemaan opiskeltavia sanoja ja tekstejä. Myös ääneen lukeminen voi auttaa mielenpainamista.
Hyödyntämällä sähköisiä materiaaleja ja oppikirjan äänitteitä.
Sopivan kokoiset tavoitteet, monipuoliset opetusmenetelmät ja hyvä, turvallinen oppimisilmapiiri tukevat oppimista.
Muistiinpanojen, joita tunnilla tehdään tai joita opettaja esittelee opiskelijoille, on hyvä olla selkeitä ja tiiviitä ja sähköisesti tallennettuna ja saatavilla. Keskeiset käsitteet tuodaan selkeästi esille ja opetettavaa asiaa selvennetään esimerkein.
Kuvaus opiskelijan työskentelystä
- Tuntityöskentely
- Kotitehtävien tekeminen
- Osallistumisaktiivisuus
- Suullisten ohjeiden ymmärtäminen
- Motivaatio
- Yhteistyötaidot
- Mahdollinen stressialttius ja alisuoriutuminen
Oppiminen ja opiskelu
- Lukioaikana käytetyt erityisjärjestelyt kokeissa
- Vastauksien ja tehtävien tyypillisiä piirteitä (tuotoksen pituus, laajuus, laatu ja luettavuus)
- Muut erityisjärjestelyt kurssien aikana
- Mahdollisuus tukiopetukseen ja sen käyttäminen
- Vaihtoehtoiset keinot osaamisen näyttämiseen
- Aineenopettajan näkemys tuen tarpeesta ylioppilaskirjoituksissa
Ajankäyttö
- Tehtävien palauttaminen ajallaan
- Lisäajan tarve
- Lisäajan käyttäminen
- Aikarajoitteisuuden vaikutukset
Kirjallinen tuottaminen
- Oikeakielisyys
- Oikeinkirjoitusvirheet
- Sanavaraston laajuus ja käsitteiden hallinta
- Tekstin niukkuus tai rönsyily
- Kirjallisen ilmaisun sujuvuus
- Tekstin rakenne ja kokonaisuus
Kieltenopettajien huomioita
- Ääneen lukeminen ja luetun ymmärtäminen
- Lukemisen sujuvuus ja tarkkuus
- Oikeinkirjoitus
- Sanavarasto
- Kieliopillisten rakenteiden hallinta
- Kuullun ymmärtäminen
- Lukihäiriön ilmeneminen kirjallisissa ja suullisissa tuotoksissa
Matematiikan opettajien huomioita
- Sanalliset tehtävät
- Ongelmanratkaisutaidot
- Numeroiden, merkkien ja kirjaimien reversoituminen ja rotaatiot
- Erityiset vaikeudet jollakin matematiikan osa-alueella (esimerkiksi geometria ja avaruudellinen hahmottaminen)
- Lausekkeen laatiminen
- Lausekkeen siirtäminen lomakkeeseen
nivelvaiheen yhteistyö perusopetukseen ja jatko-opintoihin
huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö
yhteistyö opiskeluhuollon ja muiden toimijoiden kanssa
pedagogisen tuen suunnitelmien laadinta ja toteuttaminen
opintojen etenemisen seuranta
tuki- ja kertauskurssit, tukipajat, tutortoiminta, vertaisohjaus
oppitunneilla annettava tuki, opiskelustrategioiden opetus ja muu tuki
Käsitteiden avaaminen suullisesti
Käsitelista/avainsanat annettu oppilaalle
Kuvatuki, videomateriaali opetettavasta asiasta
Työtavan valinta omien vahvuuksien mukaan
Muistiinpanojen kirjoittamiselle lisäaikaa
Muistiinpanot valokuvina
Yksittäisten tehtävien eriyttäminen
Kielten kuunteluiden tekstit etukäteen luettaviksi
Itsenäiset tehtävät/kotitehtävät
Lisäaika tehtävien palautuksessa
Rajatut tehtävät
Lisätehtävien antamien ylöspäin eriyttävänä materiaalina
Käsitteiden avaaminen koetilanteessa
Lisäaika kokeissa
Erillinen koetila
Tauotetut kielten kuuntelut/lisäkerrat kuunteluun
Open book-kokeet
Kokeiden suullinen täydentäminen
Suullinen koe
Suppeampi koe
Ei sakoteta kaikista kirjoitusvirheistä (lukivaikeus)
Apuvälineet koetilanteessa
Kokeen täydentäminen open book-menetelmällä
Mahdollisuus valita paperi- tai digityöskentelyn väliltä
Oppimispolut ja oman tavoitetason valinta
Tukiopetus
Resurssiopetus
Rästipajat
Vitospaketti
Oppimateriaalin selkiyttäminen
Samanaikaisopettajuuden hyödyntäminen
Erillinen palautteenanto
oppimisvaikeus.fi/assets/files/2020/10/Infograafi-kehitykselliset-oppimisvaikeudet-sahkoinen.pdf
Kielitietoisia käytänteitä opettajille - Sukella kieleen ja kulttuuriin (dived.fi)
www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukio-opiskelijoiden-oppimisen-haasteita
Yksilölliset tukitoimet lukiossa Hamk
Dived 2021: Kielitietoisia käytänteitä opettajille.
Opetushallitus 2021: Lukio- opiskelijoiden oppimisen haasteita.
Sandberg, Erja 2021: Pedagoginen tuki toisella asteella.
Päivänsalo, Tiina-Maria 2021:Oppimiskoodi - Kuinka oppiminen onnistuu.