Järvenpään kamarikuorolla on muutosten aika
Järvenpää| Järvenpään kamarikuorolla kulunut syksy on ollut muutosten aikaa. Uusi taiteellinen johtaja, kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen, on aloittanut työskentelyn kuoron kanssa syyskuun lopulla. Taiteellisen johtajan kanssa keskusteltiin hänen musiikillisesta taustastaan. Sanna-Maarit Hakkarainen sanoo soittaneensa viulua lapsuudessaan. Lukioiässä hän aloitti laulunopiskelun ja pianonsoiton. Kanttoriopinnoista hän valmistui pääaineena laulu.Lisäksi hän on opiskellut laulua kymmenen vuotta loistavien opettajien, Pirkko Törnqvist-Paakkasen, Petteri Salomaan ja Tom Krausen kanssa. Kanttorin työssään, viidentoista vuoden aikana Sanna-Maarit Hakkarainen on johtanut useita erilaisia kuoroja. Hän on jatkanut kuoronjohdon opiskelua kahteen otteeseen. Viimeisin oli Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus Timo Nuoranteen johdolla, jonka aikna hän suoritti kuoron johdon B-tutkinnon. Hän sanoo innostuneensa tutkinnon jälkeen toden teolla kuorosta soittimena ja hänellä on nyt suuri into kokea tämän soittimen kanssa uusia asioita. Tulevaisuudessa Sanna-Maarit Hakkarainen toivoo pääsevänsä tekemään suuria kuoroteoksia sekä pienimuotoista a cappella-musiikkia. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa kaikenlainen kuoromusiikki, klassikkoteokset, uusi musiikki sekä kevyempi musiikki. Sanna-Maarit Hakkarainen organisoi päätyössään Helsingin Paavalin seurakunnan kanttorina musiikkitoimintaa sekä vuosittain muun muassa kahta festivaalia. Seurakunnassa hän työskentelee, lasten, nuorten, vanhusten sekä erityisryhmien kanssa. Hän toimii myös Cantores Minores poikakuoron taustajoukoissa. Tässä tehtävässä hänellä on mahdollisuus tukea ihailemansa kuoronjohtajan Hannu Norjasen suurta kasvatustyötä ja määrätietoisia musiikillisia pyrkimyksiä.
Järvenpään kamarikuoro suomalaisissa tunnelmissa
Järvenpää|Järvenpään kamarikuoron uusi vuosikymmen ja kuorokausi ovat alkaneet uudistusten ilmapiirissä. 30-vuotisjuhlat on juhlittu ja laskeutuminen arkeen on käynyt vaivatta. Tuskin enää muistammekaan marraskuista hurjaa lumumyrskyä, joka katkoi sähkötkin Järvenpäässä juuri juhlakonsertin alkaessa. Uutta kamarikuorossa on muun muassa kuoronjohtaja. Syksystä 2004 kuoronjohtajan toiminut Martti Anttila luopui tehtävästa keskittääkseen ajanakäyttönsä ja energiansa lauluopintojensa loppuun saattamiseen. Martin avulla saimme hänen seuraajakseen niin ikään Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opiskelijan, hurmaavan Airi Lahtisen. Airi on koonnut keväkonserttimme hyvin mielenkiintoisella tavalla suomalaisen ohjelman, kuten suomalaisuuden päivänä esitettävään konserttiin sopiikin.
Kevätkonsertissa esitetään suomalaisuuden päivänä eli tiistaina 12.5 suomalaisen kulttuurielämän 1900-luvun alkuvuosikymmenten keskiuusimaalisessa ytimessä. Paloheimojen Kallio-Kuninkalan päärakennuksen musiikkisalissa. Yleisöllä on amhdollisuus kuulla muun muassa Sibeliusta, Kuulaa, Klemettiä, Räikköstä ja Kostiaista. Mainituiosta säveltäjistä ehkä vähiten tunnetuksi on jäänyt Arvo Räikkönen (1906-1978).Kuoromusiikkipiireissä hänet tunnetaa musiikkipedagogina, säveltäjänä ja kuoromiehenä. Häntä pidetään myös säveltäjänä, joka tunsi pokkeuksellisen hyvin kuoroinstrumentin mahdollisuudet. Hän oli vaativa johtaja, joka järjestelmällisesti kehitti ja koulutti kokoonpanojaan. Arvo Räikkönen asui ja vakutti Raumalla, hän oli syntynyt Lempäälässä, Inkerinmaalla. On arveltu, että hän olisi saavuttanut laajempaakin arvostusta, jos olisi asunut suuremmalla paikkakunnalla. Kuoro esittää Räikköseltä kaksi tunnelmiltaan kaihoisaa laulua. "Veräjän suulla" on sävelletty vuonna 1933 L. Onervan väkevään tekstiin. "Univirsi" vuodelta 1935 pohajutuu inkeriläiseen kansanrunoon. Vuodesta 2000 vapaan säveltäjänä ja kuoronjohtajana toiminut Pekka Kostiainen (s. 1944) tunnetaan laajalti myös ulkomailla etenkin kuoromusiikin säveltäjänä.Kostiainen johtaa vuonna 1977 perustamaansa Jyväskylän Musica-kuoroa, ja vuodesta 1994 lähtien hän on toiminut Jyväskylän musiikkiluokkien Vox Aurea-lapsikuoron johtajana. Vupnna 2004 hänet nimettiin Jyväskylän yliopiston kunniatohtoriksi. Kostiaisen teoksista kamarikuoro esittää virkistävän ja mielenkiintoisen "Rikasmies ja aarreaitta", joka on sävelletty Einari Vuorelan runoon. KOnserttijulisteen hellyttävä lehmäkin vilahtaa ohjelmassa. "Lehmän kohtaan"-laulun on säveltänyt Harri Wessman ja sanoittanut Liisa Wessman.
Järvenpään kamarikuoron kevätkonsertti "Veräjän suulla" Makupaloja suomalaisesta musiikista 12.5 kello 19 Kallio-Kuninkalan päärakennus. Lippu/käsiohjelma 10 euroa.
Kamarikuoron ohjelmassa monipuolinen laulukimara 15.1.2011
Järvenpää| Järvenpään Kamarikuoron kevätkausi on alkanut tiistaina 11.2. Harjoituspaikkana on Kivipuiston palvelukeskuksen ruokasali klo 17:30 alkaen.
Uusia laulajia on tullut mukaan ja kiinnostuneet ovat edelleen tervetulleita laulamisesta innostuneeseen joukkoomme. Kamarikuoro toimii Järvenpään Aikuisopistomn kanssa yhteistyössä, lisätietoja löytyy opiston ohjelmasta ja nettisivuilta. _ Kuoron taiteellinen johtaja Airi Lahtinen kertoo, että tämän kevään ohjelmassa on keväinen ja monipuolinen laulukimara. Mukana on perinteisiä kauniita lauluja, kansanlauluja sekä uutuutenä räppiä, tangoa ja reggaeta. Tavoitteena on laulaa sekä perinteistä että uudempaa musiikkia sekä kehittyä kuorona. Talven aikana aloitamme myös uuden ulkomaanmatkan valmistelun. Matka suuntautuu todennäköisesti Budapestiin, Unkariin.
Kamarikuorovierailu Pornaisten kirkkoon Joulukuu 2010
Järvenpään kamarikuoro vierailee joulukonsertin merkeissä Pornaisten kirkossa 19. joulukuuta klo 15:00.Konsertissa kuullaan muun muassa " On lapsi meille syntynyt", Ilmari Hannikaisen "Joululaulu", Sibeliuksen "Joulu saapuu portin luo"ja "Jo joutuu ilta".Konsertti päättyy kansanlauluun "Äidin porsaat" ja saksalaiseen sävelmään "Maa on niin kaunis".Konsertissa esiintyvät Noora Karhuluoma, sopraano Joni Poutanen, tenori Juha Vesikkala, baritoni Airi Lahtinen, säestykset ja musiikin johto. Järvenpään Kamarikuoro on perustettu vuonna 1978. Täll ähetkellä kuorossa laulaa noin kaksikymmentä eri ammateissa toimivaa aktiivijäsentä, joita yhdistävät rakkaus musiikkiin, laulamisen ilo ja halu kehittyä ja oppia uutta. Kuoron ohjelmisto sisältää sekä hengellistä että viihteellistä kuoromusiikkia ja kansanlauluja aina varhaiskristilliseltä ajalta nykypäivään. Kuoro on pitänyt lukuisia konsertteja sekä kotikaupungissaan Järvenpäässä että muualla Suomessa ja ulkomailla. Viimeksi keväällä 2010 kuoro vieraili pääsiäisen aikaan Berliinissä.