Ajattelun kehitys aikuisuudessa (toim. 2016)

Teos on ostettavissa painettuna Jyväskylän yliopiston kirjamyynnistä: linkki. Elektroninen painos tästä.

Teoksen toimittamista on taloudellisesti tukenut Alfred Kordelinin säätiö.

Kallio, E. (toim.) (2016) Ajattelun kehitys aikuisuudessa - kohti moninäkökulmaisuutta (1., 2., 3., 4., 5. uusintapainos 2016, 6. uusintapainos 2018). Myös elektroninen painos. Jyväskylä: Suomen Kasvatustieteellisen Seuran Tutkimuksia 71, ISBN 978-952-5401-73-8 ISSN 1458-1094. Sivumäärä 382 sivua. Hinta 33 euroa.

Aikuiskasvatus 1/2017, s. 65-67, Monta näkökulmaa ajattelun kehityksen malleihin/ Heikki Pasanen


"Teos on tuore ja vahva näkökulma aikuisen ajattelun kehityksen ja ajattelun filosofian teemoihin...se pamauttaa lukijan itsereflektiot liikkeelle, tuottaa ajattelemisen harjoitusta ja ajattelun kehitykselle tarpeellisia lisäkokemuksia"


Niin & Näin, 7/2017, 140-141,Tuukka Tomperi, Ajatteleva aikuinen


"Empiirisen tutkimuksen piirissä kirjan nimi Ajattelun kehitys aikuisuudessa johtaa mielikuvat väistämättä kehityspsykologiaan...Nyt on kuitenkin pyritty riittävän kunnianhimoisesti alaotsikossa mainittuun näkökulmien moninaisuuteen...Onnistumisen harvinaisuudesta kertoo, ettei yhtä monipuolisia aihepiirin kartoituksia ole julkaistu juuri muillakaan kielillä."


​Kasvatus 1/2017, s. 66-68, Ajankohtainen teos ajattelun kehityksestä aikuisuudessa/ Heidi Salmento


"Kirja on kokonaisuudessaan uudenlainen ja kiinnostava kokonaisuus...Kirjan lukeminen saa aikuisen lukijan pohtimaan omaa ajatteluaan ja sen kehittymistä.Tämä onkin kirjan parasta antia monipuolisten, tärkeiden ja kiinnostavien sisältöjen lisäksi"


Psykologiuutiset 5/2017, s.35, Seppo Anttonen/ Viisauden äärellä


"Psykoterapeutin linssien läpi luettuna kirja herättää kiinnostavia näkökulmia. Ajattelutavan tuottamat ongelmat ovat toki tuttuja psykoterapian alueella, esimerkiksi dikotominen ajattelu (yksinäkökulmainen). Kirjassa ajattelun kehitys kytketään tiiviisti tunteisiin, mikä on psykoterapeuttisesta näkökulmasta tärkeää. Voitaisiinko psykoterapiassa, jossa jo nykyisellään toteutetaan ajattelutavan kehittämistä (tietoisesti tai vähemmän tietoisesti) hyödyntää enemmän esimerkiksi sitä, että jossain kontekstissa toimiva relativistinen ajattelu voisi siirtyä tai laajentua toiseen kontekstiin, jossa ennestään dominoi absoluuttinen ajattelu (esimerkiksi ahdistavissa tilanteissa). Ja mikä merkitys on terapeutin oman ajattelun kehitystasolla?...Teos antaa psykologille aineksia omaan ajatteluun, ymmärrykseen ja myös käytäntöön – hyvä teoria on käytännöllistä."


KIRJOITTAJAT

SALLA AHOLA on sosiaalipsykologian jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksellisia kiinnostuksen kohteitaan ovat ihmisten arvot, tietokäsitykset ja tavat suhtautua asiantuntijatietoon.

JP JAKONEN on tohtorinväitösopiskelija ja kirjailija, joka on erikoistunut integraalisen ajattelumallin soveltamiseen johtajuuden kehittämisessä. Hän on kirjoittanut kirjat Kukoistavan johtamisen käsikirja, Kotona kosmoksessa ja Stressivapaa johtaja. Hän valmistelee väitöskirjaa Ken Wilberin filosofiasta Turun yliopistossa.

SOILE JUUJÄRVI on sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistossa ja hän toimii yliopettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hänen väitöskirjansa aiheena oli huolenpidon etiikka ja sen kehitys. Hänen tutkimuksen kohteinaan ovat moraaliajattelun kehitys, etiikan opetus ja ammattietiikka sekä käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Juujärvi on kehittänyt aktiivisesti etiikan opetusta ja on yksi oppikirjan Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa kirjoittajista.

EEVA K. KALLIO (teoksen toimittaja) on pääsääntöisesti tutkinut aikuisuuden ajattelun kehitystä koko tutkijanuransa ajan Jyväskylän yliopistossa. Lisäksi hän on osallistunut lukuisiin yliopisto-opetuksen kehittämishankkeisiin ja toiminut lisäksi myös laajemminkin aikuiskasvatuksen kouluttajana sekä luennoitsijana. Tutkimuksellisina kiinnostuksen pääkohteina ovat viisauden tutkimus sekä psykologiassa ja kasvatustieteessä käytetyt käsitteet ja niiden metateoreettinen ja historiallinen pohdinta. Hän on perustajajäsen ja sen ensimmäinen presidentti (2011-2016) ESRAD (European Society for Research on Adult Development) –järjestössä ja Journal of Adult Development lehden toimituskunnan jäsen. Hänet mainitaan laajassa Oxford University Online Bibligraphies- hakuteoksessa yhtenä aikuisen ajattelun kehityksen tutkimuksen uranuurtajista. Tällä hetkellä hän toimii Sophia & Phronesis eurooppalaisen viisauden tutkimus-, oppimis- ja kehittämisverkoston pääkoordinaattorina. Hänen pitkä-aikaisia mielenkiinnon kohteitaan ovat kulttuurinen kosmologia, klassinen kiinalainen metafysiikka ja taijin harrastaminen.

MATTI KAMPPINEN on Turun yliopiston dosentti ja uskontotieteen yliopistonlehtori. Hän on tutkinut kansanlääkintää ja noituutta Perun Amazoniassa, kognitiotieteen filosofiaa, ympäristöriskien ja teknologian kulttuurisia malleja, yritystoiminnan ympäristövastuuta ja biologisen monimuotoisuuden integroimista päätöksentekoon. Kamppinen on aikaisemmin työskennellyt Cornellin yliopiston antropologian laitoksella vierailevana tutkijana, Itä-Suomen yliopiston kasvatussosiologian professorina sekä Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa erikoistutkijana, tutkimusjohtajana ja johtajana. Hän on julkaissut tutkimuksiaan mm lehdissä British Journal of Psychiatry, Technology in Society, Approaching Religion, Forest Policy and Economics sekä Biodiversity and Conservation. Hän on myös toimittanut teoksen Moderni kognitiotiede (yhdessä Pertti Saariluoman ja Antti Hautamäen kanssa) sekä Futura-lehden erikoisnumeron Kognitiotiede tulevaisuuden tekijänä.

KATJA KOKKO toimii tutkimusjohtajana Gerontologian tutkimuskeskuksessa, terveystieteiden laitoksessa, Jyväskylän yliopistossa. Aiemmin hän toimi Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa akatemia- ja yliopistotutkijana. Post doc –opintojaan hän suoritti mm. Montrealin yliopistossa Kanadassa. Hänellä on laaja kokemus kansainvälisestä ja monitieteisestä tutkimusyhteistyöstä. Hän on johtanut v. 2013 alkaen Lapsesta aikuiseksi –pitkittäistutkimusta. Hänen tutkimusteemansa liittyvät elämänkaaripsykologiaan ja aikuisiän kehitykseen, erityisesti persoonallisuuden, hyvinvoinnin ja työuran alueilla.

MINNA KOUTANIEMI on työskennellyt tohtorikoulutettavana ja kouluttajana Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikössä käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi hän on toiminut useissa opetuksen kehittämiseen liittyvissä tehtävissä Helsingin yliopistossa. Hänen yliopistopedagogiikan alan väitöskirjansa on tieteellinen ajattelu yliopisto-opinnoissa.

SARI LINDBLOM-YLÄNNE on Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan professori ja Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön johtaja. Hän toimii myös käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaavana varadekaanina ja johtaa Psychology, Learning and Communication (PsyCo) -tohtoriohjelmaa. Hän on laillistettu psykologi. Sari Lindblom-Ylänteen tutkimus keskittyy oppimisen psykologiaan, ja tutkimusalueita ovat mm. opiskelijoiden hyvinvointi, oppimisen säätely ja prokrastinaatio, tieto- ja oppimiskäsitykset, motivaatio ja akateemiset tunteet. Hän toimi European Association for Research on Learning and Instruction (EARLI)-järjestön presidenttinä vuosina 2009-2011 ja World Education Research Association (WERA) –järjestön presidenttinä vuosina 2014-2016. Hän on kirjoittanut useita oppi- ja tietokirjoja, muun muassa lukion psykologian oppikirjasarjan, tieteellisen kirjoittamisen oppaan ja käsikirjan yliopisto-opettajille. Hänet on palkittu opetusansioistaan Eino Kaila palkinnolla vuonna 2004.

MIRJAMAIJA MIKKILÄ-ERDMANN työskentelee kasvatustieteen professorina, ma., Opettajankoulutuslaitoksella Turun yliopistossa. Mikkilä-Erdmannin tutkimus kohdistuu oppimiseen, erityisesti ymmärtämisen prosesseihin ja niiden tukemiseen interventioiden avulla. Viime vuosina Mikkilä-Erdmann on johtanut Suomen Akatemian rahoittamia konsortio-osahankkeita joissa on kehitetty ja testattu uutta digitaalista oppimateriaalia yhteistyössä suomalaisten ja amerikkalaisten tutkijoiden kanssa (EAGER). Uusin tutkimushanke liittyy alakoululasten nettitaitojen oppimiseen ja opettamiseen (IFUCO), joka on Suomen Akatemian rahoittama yhteistyöhanke chileläisten tutkijoiden kanssa.

LAURA MONONEN toimii projektitutkijana ja kognitiotieteiden jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopistossa. Hänen pyrkimyksenään on taivutella piintyneitä ajatusmalleja ja kirvoittaa uusia oivalluksia tieteellisten ja käytännöllisten alojen rajapinnoilla. Monosen tutkimuksellisen uteliaisuuden kohteita ovat luova ajattelu, design, visuaalinen viestintä sekä uusiutumisen prosessi kaikessa kiehtovuudessaan. Väitöstyössään hän tutkii luovuutta systeemiajattelun viitekehyksestä käsin, tavoitteenaan syventää ymmärrystä uusien näkökulmien synnyn dynamiikasta.

JAANA-PIA MÄKINIEMI on sosiaalipsykologi, joka on tutkinut muun muassa työhön ja syömiseen liittyvää moraaliajattelua. Hän on väitellyt eettisistä ruokavalinnoista Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa. Viime vuosina hän on tutkinut myös työhyvinvointia ja sen edistämistä Tampereen yliopiston Työhyvinvoinnin tutkimusryhmässä.

ANNA-MAIJA PIRTTILÄ-BACKMAN on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori, joka on tutkinut henkilökohtaisten epistemologioiden ja sosiaalisten representaatioiden lisäksi mm. luottamusta ja ihmisoikeuksia. Hänen kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluu kulttuurinen psykologia erityisesti vertailevasta näkökulmasta. Opettajien Akatemian jäsen hän on ollut vuodesta 2015. Tällä hetkellä hän toimii valtiotieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaavana varadekaanina.

HANNELE SEPPÄLÄ on tutkinut väitöskirjassaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden loogisen ajattelun taitoja ja tietokäsityksiä. Hän on työskennellyt pitkään korkeakoulutuksen laadun arvioinnin ja kehittämisen parissa Korkeakoulujen arviointineuvostossa ja Koulutuksen kansallisessa arviointikeskuksessa. Tällä hetkellä hän toimii Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostossa ja koordinoi korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen kehittämistä ammattikorkeakoulusektorilla.

HELEN SHEHADEH tarkasteli Jyväskylän yliopistossa tekemässään pro gradu- tutkielmassa persoonallisuuden myönteistä kehitystä keski-iässä ”Lapsesta aikuiseksi” pitkittäistutkimusaineiston pohjalta. Hän työskentelee tällä hetkellä Vantaan psykologipalveluissa lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa parissa.

AULI TOOM työskentelee yliopistopedagogiikan yliopistonlehtorina Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikössä (YTY) Helsingin yliopistossa. Hänen pääasialliset tutkimusintressinsä ovat opettajan pedagoginen tietäminen ja opettajan toimijuus, tutkimusperustainen opettajankoulutus sekä opetuksen oppineisuus ja tietotyökäytännöt yliopisto-opetuksessa. Auli Toom johtaa useita em. teemoihin liittyviä tutkimushankkeita yhteistyössä tutkijakollegoidensa kanssa. Hän toimii Teachers and Teaching: Theory and Practice –lehden apulaispäätoimittajana. Tutkimustoimintansa lisäksi hän on osallistunut aktiivisesti opettajankoulutuksen kehittämistyöhön ja toiminut asiantuntijana useissa kansainvälisissä opettajankoulutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

MIIRA TUOMINEN on akatemiatutkija ja filosofian yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa. Väiteltyään Helsingin yliopistosta 2001 hän on tutkinut erityisesti antiikin filosofiaa teemoinaan tiedon käsite ja mielen tiedollisten valmiuksien analyysi sekä pätevän päättelyn ja tieteen historia. Lisäksi hän on toimittanut kokoelman itsemurhaan liittyvistä kulttuurisista oletuksista, kirjoittanut lyhyen kirjoituksen jalkapallosta ja tutkii rakkautta (myös) filosofian näkökulmasta. Tämänhetkisenä tutkimusprojektinaan hänellä on ’Oman edun tavoittelu ja toisten huomioon ottaminen myöhäisantiikin filosofiassa’, jonka puitteissa on tekeillä monografia Porfyrioksen etiikasta tämän 200-luvun lopulla (jaa.) kirjoittamassa tutkielmassa Eläinten vahingoittamista vastaan.

PÄIVI TYNJÄLÄ toimii professorina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa tutkimusalueenaan opetus ja oppiminen korkeakoulutuksessa. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat mm oppiminen koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla, korkeakoulutettujen osaamisen kehittäminen ja opettajien ammatillinen kehittyminen. Hän on julkaissut laajasti sekä kansainvälisesti että kotimaassa, ja toiminut Educational Research Review –lehden päätoimittajana. Hän on toiminut myös monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä asiantuntijatehtävissä sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvissä tehtävissä kuten koulutuksen arviointineuvoston jäsenenä.

TEOKSEN SISÄLTÖ

Saatteeksi ................................................................................ 9

1. Eeva Kallio Teoksen rakenteesta ........................................................... 11

2. Eeva Kallio Aikuisuuden ajattelun kehityksen laaja kenttä – perusteita ja avoimia kysymyksiä .......................................... 15

3. Miira Tuominen Ajattelun kehityksestä tiedollis-henkisenä saavutuksena: antiikin filosofikoulujen näkemyksiä .......................57

I Kehitysvaihemallit: tieto, käsitykset, moraali

4. Hannele Seppälä Tieteellisen ajattelun kehittyminen .................................... 85

5. Sari Lindblom-Ylänne & Minna Koutaniemi Tieteellisen ajattelun ja tietokäsitysten tutkiminen........... 109

6. Anna-Maija Pirttilä-Backman & Salla Ahola Henkilökohtaiset tietokäsitykset ja yhteiset arkiteoriat ..135

7. Soile Juujärvi Oikeudenmukaisuus ja huolenpito aikuisuuden moraaliajattelussa ........................................................155

8. Jaana-Piia Mäkiniemi Moraalin määritelmän laajentuminen ja moraaliajattelun kehitys ...............................................183

II Oppiminen, tieto ja toimintakyky

9. Mirjamaija Mikkilä-Erdmann Käsitteellinen muutos ja koulutukselliset haasteet aikuisuudessa ..................................................... 205

10. Päivi Tynjälä Asiantuntijan tieto ja ajattelu ......................................... 227

11. Auli Toom Hiljainen tieto ja asiantuntijuus ..................................... 245

12. Katja Kokko & Helen Shehadeh Aikuisiän myönteisen persoonallisuuden kehityksen yhteydet psykologiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ...... 269

III Epilogi: muita näkökulmia

13. Laura Mononen, Päivi Tynjälä & Eeva Kallio Systeemiajattelu – monitieteinen näkökulma kokonaisvaltaiseen ajatteluun .......... 297

14. JP Jakonen & Matti Kamppinen Kohti kokonaisuuksien hahmottamista – Ken Wilberin integraaliteoria ........................................ 321

15. Miira Tuominen Aikuisen ajattelua koskeva käsitteistö: filosofista tarkastelua ........................................................... 355

​Kirjoittajat .................................................................................. 381