Sokartes

Ares on äänekäs löpörtelijä, joka tervehtii jokaista vastaantulevaa lempeällä hörinällä. Tarhasta hakiessa se antaa ottaa itsensä helposti kiinni, mutta kimeästi hirnahtelee kavereiden perään. Tammatarhaa ohittaessa ääntely muuttuukin nopeasti matalaksi hörinäksi. Ares on utelias tyyppi, joka on erityisesti ottanut tehtäväkseen kaveerata kaikkien tallin kissojen kanssa.

 Ares on helppohoitoinen tyyppi, jolle on helppo tehdä kaikki toimenpiteet tuosta noin vain. Jos on itse lepertelevää sorttia, on Ares kiva hoidokki, sillä suloinen ori vastaa ihmisen höpinään hörisemällä, kuin ymmärtäen puheen. Ares ei ole yhtään levoton hoitotilanteissa eikä siis liikehdi turhia. Harjaaminenkin on orille oikein mieluisaa. Yksi kompastuskivi Aresilla kuitenkin on: Loimet. Se absoluuttisesti inhoaa loimia ja loimitusta. Joskus on niin kylmät kelit, että ori on vain pakko loimittaa, mutta ihan turhaan herraa ei pyritä kiusaamaan. Loimi päällä Ares ei juurikaan liiku ja ilmeilee ihmiselle nyrpeästi kuin sanoen: "Ottaisitko jo tämän tyhmän takin pois päältäni??"

 Aresilla ei ole tapana karkailla, mutta se on aika seikkailunhaluinen tyyppi. Ja aivan hirveä vesipetokin! Kun hevoset päästetään kesälaitumelle, on Aresilla paljon tilaa tutkia maita ja mantuja, sen löytää usein erikoisistakin paikoista. Syksy ja kevät saattavat olla Aresin lempivuoden aikoja: veden määrä on suuri ja joskus tarha lainehtii lätäköistä, siinä missä Legacy vihaa kyseistä säätä, on meidän vesipeto Ares nauttimassa lätäköiden hauskuudesta täysin rinnoin! Muutoin Ares ei juurikaan vietä aikaa lauman kanssa, vaan on enemmän yksinäinen kulkija. Öisin se kuitenkin hakeutuu lauman turvaan ja lämpöön nukkumaan.

 Ratsastaessa Ares on ihan peruskiva. Ei ehkä kyvykkäin ratsu tallissa, mutta oikein miellyttävä ratsastaa. Ares sopii monenlaisille ratsastajille, muttei ehkä kaikille. Ares on kuuliainen ratsu, se kuuntelee tarkkaan ihmisen avut ja toteuttaa ne parhaansa mukaan. Ori on myös herkkä ja viisas, kaikki avut menevät kyllä perille, joskus myös ne mitä ei ollut tarkoittanut. Ares siis reagoi pieniinkin tasapainon horjahduksiin heti. Ares oppii tehtävän kuin tehtävän nopeasti, se myös ottaa oppimisen vakavasti. Jos jokin tehtävä ei menekään jakeluun, ehkä ihminen ei osaa selittää sitä orille kunnolla, tai tehtävä on vielä liian vaikea, hermostuu ori helposti. Ares on voimakas ratsu, mutta kokoaminen siltä ei tule ihan niin luonnostaan, kuin voisi olettaa. Nippuun laittaminen ei tosin auta, tai eipä se varmaan ketään hevosta auta, muttei varsinkaan Aresia! Se hermostuu siitä heti ja alkaa venkuroimaan vastaan käännellen ja väännellen päätään levottomasti.

 Aresille verryttely on tärkeää, siitä nimittäin herää uusia puolia, kun se saa lämmitellä kunnolla. Toisaalta Ares harvoin tykkää kiertää kehää ja maneesin seinät alkavat oria helposti ahdistaa. Jos tehtävien tekeminen ei ole monipuolista ja kivaa, alkaa Ares nopeasti haaveilemaan: todennäköisesti niityistä ja tammoista. Silloin se muuttuu tahmeaksi.

 Vaikka Ares on seikkailijasielu, maastossa ratsastaessa se on harvinaisen levoton ja hermostunut. Ehkä se saa jotain paineita ihmisten tai kanssahevosten läsnäolosta. Jos ollaan porukalla maastossa, Ares saattaa joskus lähteä omin luvin menemään omia reittejään, silloin se tosin hirnahtelee vähän väliä, jotta kaverit tietävät missä ori tallustaa. Vieraissa uusissa paikoissa Ares on myös levoton. Kunhan se saa tottua uuteen paikkaan, haistella hajut ja nähdä kaikki epäilyttävät nurkat, rauhoittuu se hieman. Silloin se osaa ottaa kaiken rennosti vastaan. Radalla se antaa yleensä parhaansa ja keskittyy suoritukseen täysillä. Joskus sen keskittyminen voi tosin herpaantua, jos ulkopuolinen hevonen alkaa pitämään ääntä radan ulkopuolella. Silloin Ares saattaa vastata tutulla kimeällä hirnahduksellaan metelöijälle.