Princeps Draconum

 Amn on ison egon omaava tamma, joka voi olla tammalle vähän erikoista. Ehkä siis hiukan orimainen tyttönen. Tamma on oikea show girl, jolla on taiturimaiset temput aina takataskussa. Niitä sitten esitellään niin uusille ihmisille kuin uusille hevosillekin. Amn erityisesti tykkää leikillään "säikytellä" uusia ratsastajia: "Katsoppas mitä mä osaan, selviätkö tästä!" Toisin sanoen Amn on mieluusti kaksi jalkaa maassa, toisaalta se tykkää myös olla nolla jalkaa maassa. Sillä on tapana loikkia ja pomppia ilmassa laitumellakin. Amn voi olla myös äänekäs tapaus, sillä se pyrkii ensin saamaan huomion itseensä. Se hirnahtelee ja pitää muita mielenkiintoisia ääniä.

 Hoitaessa Amn on rauhaton, levoton tyttö pyörii ja hyörii hoitopaikalla aika usein. Tamma voisi hyötyä jostain tekemisestä hoitotilanteen aikana, jotta se pysyisi edes jotenkin paikallaan. Amn on aika vaikea hakea tarhasta tai laitumelta, se nimittäin tykkää leikkiä ihmisen kustannuksella aika paljon. Sillä on aina uudet temput takataskussa. Varustaessa Amn ei juurikaan varsinaisesti vastustele, keskittyminen vaan saattaa tammalla olla ihan muualla. Uusia varustuksia esitellessä Amn voi olla varautunut ja nyrpeä. 

 Ratsastaessa Amn on vaikea ja vaativa. Se on kovin vauhdikas, täysiverisyys puskee emän JA isän puolelta vahvasti, vaikka vasta toisesta polvesta. Tamma nauttii erityisesti pitkistä hiekkatie kiitolaukka pätkistä. Sillä on usein ratsastaessa kentälläkin paljon ylimääräistä energiaa, jota on vaikea hallita. Vauhdin lisäksi se on myös todella herkkä ratsastajan liikkeille ja erityisesti virheille. Se alkaa nopeasti näpäyttämään ratsastajaa, jos tuo istuu vähääkään vinossa tai vetää millin liikaa ohjasta. Lisäksi Amn on voinut periä erikoisen.. tavan hypätä isänsä suvusta. Myöskään Amnin kouluttaminen ei helpoimmasta päästä ole ja se vaatiikin paljon kärsivällisyyttä ja kovia hermoja.

 Tässä vaiheessa sitä saattaa kysyä itseltään onko pikkutamma perinyt mitään muuta emältään kuin hopean tukan. Sehän on kuin isänsä tyttö. Noh, kun Amn pääsee vauhtiin, nauttii sekin työstään niin kuin emänsä. Emää voisi kutsua työnarkomaaniksi, mutta sitä ei osaa sanoa, meneekö Amnin täydellinen keskittyminen suoritukseen oikeassa moodissa narkomanian puolelle. Amn on emänsä tapaan päättömän rohkea, se menisi päin räjähtävää tulivuorta, jos sen pitäisi. Se ei juokse karkuun tai säiky herkästi ja se on maastoesteillä parhaimmillaan - mitä uhkarohkeampi este, sen parempi. Ja niin, tamma hyppää kyllä mistä tahansa, yli tai vaikka läpi. Edes kouluaidat ei tammaa hämää, mutta voi olla, että energisyytensä vuoksi ei paras kouluratsu. Mutta ei sitä tiedä, emä on odotuksista huolimatta yllättänyt. Amn omaakin hyvän, jopa räjähtävän hyppyvoiman, se on jo varsana hypellyt tarha-aitojen yli, ali ja läpi.