Lyhyen automatkan jälkeen tulemme Creonin campingiin juuri sopivasti ennen keskipäivän siestaa ja pääsemme leiriytymään hyvissä ajoin.
Puolen päivän jälkeen lähdemme ajamaan kohti Bordeauxia. Reitti on alkumatkasta vanhaa rautatien pohjaa, joka viettää vähän alamäkeen ja on muutenkin miellyttävä ja nopea ajaa. Tosin se menee vähän puskissa, mutta haitta on pieni siihen nähden, että autoliikenteestä ei tarvitse välittää.
Garonne-joelle tultaessa reitti on koko matkan pyörätietä, ja itse kaupungin keskustaan ajetaan pitkin Pont de Pierre -siltaa, jossa on 16 kiviarkkua (koska Napoleon Bonaparten nimessä on 16 kirjainta). Silta oli vuoteen 1966 ainoa Garonne-joen ylitys, joten ymmärrettävästi kaupungin keskusta on pääasiassa joen (tässä tapauksessa) vasemmalla rannalla.
Syömme lounasta ja katsomme kaupunkia, joka keskustan osalta on Unescon maailmanperintöaluetta. Joella on menossa meidän Tall Ships' Racea muistuttava tapahtuma, ja väkeä on runsaasti ihmettelemässä isoja purjelaivoja. Aamulla näimme campingissa ison purjelaivan ajavan ylös Girondea, ja täällä laiva osoittautui venäläiseksi koululaivaksi. Lieneekö joskus ollut Turussakin?
Pikku hiljaa alamme tehdä lähtöä takaisin, ja pienen arpomisen jälkeen löytyy Garonne-joen ylityspaikka - joita kaupungissa on vain muutama - ja palaamme tuttua reittiä takaisin campingiin Creoniin.
