Le Cheylardin pikkukaupunki on Eyrieux-joen laaksosssa viitisenkymmentä kilometriä Rhonen laakson länsipuolella. Ympärillä on tuhanteen metriin ulottuvia vuoria ja laakso on hyvin kapea. Jokilaaksoon on joskus rakennettu rautatie, joka on sittemmin purettu, ja nyt ratapohja toimii pyörätienä.
Lähdemme ajamaan campingista ylämäkeen kohti Saint Agrevea vanhaa ratapohjaa pitkin. Pyörätie on aluksi asvalttia ja öljysoraa, mutta muuttuu Saint Martin de Valamasin jälkeen huonohkoksi soratieksi. Lisäksi ylämäki, joka tähän asti on ollut melko loiva, jyrkkenee huomattavasti.
Saint Julien Boutieresin kohdalla saamme tarpeeksemme ja käännymme takaisin. Alamäessä vauhti kiihtyy nopeasti, ja huonokuntoisella soratiellä täytyy kaiken aikaa jarrutella menoa.
Saint Martin de Valmasin kohdalla mäki loivenee ja alusta paranee, joten voimme rullailla pitkiä pätkiä vauhdin kiihtymättä liian kovaksi. Paluumatkalla Le Cheylardiin ei tarvitse kovinkaan monessa kohdassa polkea vauhtia.
Camping on joen rannassa, ja sinne ajetaan kapeaa patovallia pitkin. Patovalli tekee muuten aika vähävetiseen jokeen suositun uimapaikan, jota paikkakuntalaiset näkyvät ahkerasti käyttävän.
Matkaa tuli vain 31 kilometriä, mutta menomatkan 15 kilometriä ylämäkeen oli riittävästi Elinan kipeälle jalalle.
