Säännöt

(REKISTERÖITY 18.9.2018)


Suomen Restonomit - Sure ry:n säännöt


Nimi ja kotipaikka


Yhdistyksen nimi on Sure - Suomen Restonomiliitto ry, josta myöhemmin käytetään nimeä liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki. Toiminta-alue on koko Suomi.


Tarkoitus ja toiminta


Liiton tarkoituksena on edistää restonomien ammatti-identiteettiä, yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä sekä valvoa liiton jäsenten yleisiä, yhteisiä ja sosiaalisia etuja. Liitto huolehtii jäsenistönsä työmarkkina- ja yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta. Lisäksi liitto tukee jäsentensä osaamisen kehittymistä ja työelämätaitoja.


Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi:


  1. Edistää jäsentensä järjestäytymistä,
  2. Toimia restonomien työmarkkinajärjestönä, käydä neuvotteluja ja tehdä sopimuksia jäsenistönsä palvelussuhteita koskevissa asioissa sekä valvoa tiettyjen sopimusten noudattamista,
  3. Edustaa restonomikuntaa suhteessa muihin ammatillisiin yhteenliittymiin ja valvoa sekä edistää ammattikunnan yhteisiä etuja,
  4. Vaikuttaa jäsenistönsä etujen mukaisesti työmarkkinoiden ja yhteiskunnan päätöksentekoon,
  5. Järjestää jäsenistölle edunvalvontaan ja ammatilliseen kehitykseen liittyviä palveluita, tietoaineistoa ja tilaisuuksia,
  6. Toimia jäsenistönsä järjestäytymiskanavana AKAVAan ja neuvottelujärjestöihin,
  7. Yhdistää restonomiopiskelijoita valvomaan yleisiä ja yhteisiä opiskeluun liittyviä etuja ja yhdistää opiskelijoita vapaa-ajantoiminnalla sekä,
  8. Harjoittaa koulutus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa.
  9. Järjestää kokous-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia sekä virkistystoimintaa.


Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa lahjoituksia, omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräystä.


Jäsenyys


Liiton jäsenet ovat henkilöitä ja yhdistyksiä.


Jäseneksi hyväksyminen:


Liittohallitus hyväksyy jäsenet hakemuksen perusteella. Hallituksen hyväksyttyä jäsenyyshakemuksen hakija liitetään liiton jäseneksi hakemuksen vastaanottopäivästä alkaen, jollei jäsenyyttä ole haettu myöhemmästä ajankohdasta lukien.


Eroaminen ja erottaminen


Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.


Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen, joka


  1. on toiminut 4§:ssa mainittujen velvoitteiden vastaisesti,
  2. on toiminnallaan huomattavasti vahingoittanut liittoa tai
  3. ei enää täytä jäsenyydelle näissä säännöissä asetettuja ehtoja.


Erotetun tai eronneen jäsenen oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat välittömästi. Jäsen on velvollinen suorittamaan eroamiseen tai erottamiseen mennessä erääntyneen jäsenmaksun.


3a § Jäsenlajit


Liitossa on varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä, eläkeläisjäseniä, kunniajäseniä, arvojäseniä, jäsenyhdistyksiä ja opiskelijayhdistyksiä.


Varsinaiset jäsenet


Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä restonomitutkinnon, restonomi (ylempi AMK) tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä, myös edellä mainittua tutkintoa suorittava henkilö.


Opiskelijajäsenet


Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä restonomitutkintoa tai vastaavaa ulkomaista tutkintoa suorittava henkilö.


Eläkeläisjäsenet


Pysyvän vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen saanut liiton jäsen siirtyy eläkeläisjäseneksi hakemuksesta.


Kunniajäsenet


Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi liiton tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistäneen henkilön.


Jäsenyhdistykset


Liiton jäsenyhdistykseksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, jonka jäseneksi voidaan hyväksyä sääntöjen 3a §:ssa tarkoitetun tutkinnon suorittanut tai sitä suorittava henkilö.


Opiskelijayhdistykset


Liiton opiskelijayhdistykseksi voidaan hyväksyä rekisteröity valtakunnallinen yhdistys, jonka jäsenenä on henkilöitä, jotka suorittavat restonomitutkintoa tai vastaavaa ulkomaista tutkintoa.


Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.



Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet


Varsinaisella jäsenellä ja opiskelijajäsenellä on oikeus käyttää kaikkia jäsenetuja ja palveluja. Eläkeläisjäsenellä ja kunniajäsenellä on oikeus käyttää hallituksen määrittelemiä jäsenetuja ja palveluita.


Oikeus jäsenetujen ja palvelujen käyttämiseen edellyttää, että erääntyneet jäsenmaksut on suoritettu.

Ja

Hallitus vahvistaa opiskelijayhdistyksen jäsenilleen annettavat jäsenedut.


Jäsenen tulee toimia liiton sääntöjen ja niihin perustuvien päätösten mukaisesti. Jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun hallituksen päättämällä tavalla. Eri jäsenlajeihin kuuluvien jäsenmaksut voivat olla eri suuruiset. Kunniajäsen ei suorita jäsenmaksua.


Jäsenen vastuulla on pitää jäsenrekisteriin merkittävät tietonsa ajantasaisina.


Hallinto


5§a Hallitus


Liiton päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokouksen valitsema hallitus.


Hallituksen toimintakausi on kaksi kalenterivuotta.


Hallituksen tehtävänä on liiton hallinnosta huolehtiminen sekä talouden seuranta ja hallinnoiminen.


Hallitus hyväksyy ja erottaa jäsenet.


Hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolmesta kahdeksaan (3-8) muuta varsinaista jäsentä. Hallitusta voidaan täydentää yhdistyksen kokouksessa. Liiton toimihenkilö toimii hallituksen sihteerinä.


Hallituksen varsinaisten jäsenten tulee olla liiton varsinaisia- tai opiskelijajäseniä. Yhdeksi hallituksen jäseneksi liiton opiskelijayhdistys voi tehdä esityksensä yhdistyksen kokoukselle. Tämän jäsenen ei tarvitse olla liiton varsinainen jäsen.


Hallituksen jäsen ei saa olla jäsenenä muun työmarkkinajärjestön jäsenyhdistyksessä, kuin mihin liitto kuuluu. Hän ei saa myöskään olla työsuhteessa tällaiseen yhdistykseen. Liittoon työsuhteessa oleva ei saa olla hallituksen jäsenenä.


5§b Kokoukset


Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokouksiin voi osallistua etäyhteyden avulla mikäli näin kokouskutsussa mainitaan ja kaikki hallituksen jäsenet tähän suostuvat.


Hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeutettuja ovat liiton toiminnanjohtaja sekä muut henkilöt, joille kokous sen myöntää.



5§c Päätösvaltaisuus ja päätöksenteko


Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet hallituksesta on paikalla.


Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa ja suljetuissa lippuäänestyksissä arpa.


5§d Valiokunnat ja toimielimet


Hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä valiokuntia ja toimielimiä sekä määrätä niiden tehtävät.


Toiminnanjohtaja ja muu henkilöstö


Liiton käytännön toimia johtaa toiminnanjohtaja tai muu työntekijä.


Hallitus määrittelee toiminnanjohtajan sekä muun työntekijän työtehtävät.


Toiminnanjohtaja tai hänen puuttuessa muu työntekijä toimii liiton henkilökunnan esimiehenä ja hänen tehtävänään on yhdistyksen toiminnan välitön johtaminen ja operatiivisesta taloudesta vastaaminen hallituksen päätösten mukaisesti.


Toiminnanjohtajan ja muut työntekijät valitsee liiton palvelukseen hallitus.


Nimenkirjoittaminen


Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin tai hallituksen jäsenet kaksi (2) yhdessä tai hallituksen siihen erikseen oikeuttama henkilö yksin.




Tilikausi ja tilintarkastus


Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.


Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.


Yhdistyksen kokoukset


Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.


Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.


Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallituksen puheenjohtajalle tai hallitukselle.


Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella, opiskelija- ja kunniajäsenellä, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa kokouskutsun lähettämiseen mennessä on yksi ääni. jäsenyhdistyksellä ja eläkeläisjäsenellä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.


Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.


10§ Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen


Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen

kokousta jäsenille lähetetyllä sähköpostilla, puhelimitse, nettisivuilla tai tarvittaessa kirjeellä.


11§ Varsinaiset kokoukset


Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:


1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.




Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:


1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet

7. valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja

8. hyväksytään mahdolliset kunniajäsenet

9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.



Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen toimitettava yhdistyksen kokoukselle tarkoitetut aloitteensa kirjallisesti hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen yhdistyksen kokousta.


12§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen


Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.


Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.


13§ Voimaantulo


Näitä sääntöjä aletaan soveltamaan välittömästi yhdistysrekisterin rekisteröityä ne.