runot‎ > ‎satakuuskytmerkkitrokeeta‎ > ‎

terkkuja teille


TOINEN TOUKOKUUTA
2.5.2013

Hyvä päivä, ilman muuta,tämä toinen toukokuuta.

Melkuttimen kierto yksin, mielen täyttää kysymyksin:
Mikä nostaa Kepun yöstä, kuka kehtaa Jyrkin syöstä,
Miksi niitä kiehtoo Timo, miksi siihen syntyy himo,
Miksi kuikka huutaa täällä, melkein vielä kevätjäällä?

Iso-Melkutin, järvi Hämeen järviylängöllä


LEVOTTOMAT SIIVET
15.7.2012

Kuulkaa, mitä raakkui varis: "Karis, det är nordens Paris!"
Senkin halki virtaa joki, kohti merta, johan toki.
Seinessä on monta siltaa, tuossa Pont Neuf, hyvää iltaa,
Eiffeltorni, Riemukaari, Karjaalla taas Esson baari.

Västra Nylands folkhögskola, i färgernas konst dig sola!
Värikurssi, Riggert ohjaa, taiteelle se antaa pohjaa.
Tuloksena värikartta, murheet unohtaa voi Martta:
Siitä väri joka lähtöön, johan sujuu, Vincent nähköön,
Sävyn teko, maalaaminen, taivas taas saa syvän sinen,
Vehnä huojuu, liitää varis; Karis, det är nordens Paris.

Riggert Munsterhjelm,  biologi, taidemaalari ja taidepedagogi (runon mainitsema kurssi pidettiin jo vuonna 2004, joten tässä on tullut pieni viive).
Martta,  Marian sisko, murehti paljon mm. Marian puolesta, liikaa, joidenkin uskonnollisten auktoriteettien mukaan.
Vincent,  kyllä, juuri se Vincent


KAKOLA OPETTAA
26.4.2012

Taalintehtaan Rantatiellä yksi nähtävyys on siellä,
Punakatto, seinät harmaat, mieleen tulee muistot armaat,
Talven viimat, tuomen tuoksu, joutuisaa on ajan juoksu:
Viikko kestää siellä vuoden, harmaat ohimolle tuoden.

Melumittaus vain kestää, päättämättömyys sen estää,
Yhdeksän ja puoli vuotta, mitä kiirehtimään suotta!
Viisi vuotta vitkutusta, kuusi liikaa, mieli musta.
Kuunnellessa kolinoita aivot alkaa olla voita.
Vaikka katon sisuksesta puuttuu kaksi kolmannesta,
Yhtiö vain jarruttelee, käyttäytyy kuin löysä gelee
.

Bruukin paratiisi, Rantatiellä, kolme viiva viisi
Vaalii tasapuolisuutta, tässä onkin jotain uutta:
"Sormeakaan emme nosta, jos ei joka asunnosta
Löydy samanlaista vikaa.  Silloin vasta, pika, pikaa,
Teemme kaiken voitavamme, vikaantuipa vaikka amme."

Yhtiöllä vähän rahaa, elämyksen nimi "Ahaa!":
Yhtiöhän vasta maksaa, jos se ehkä joskus jaksaa.
Siihen saakka näppejä siis nuollaan, ehkä kunnes kuollaan.

Sama se jos laki vaatii, siihen vastineen se laatii:

"Meillä jellaa omat säännöt, niistä turhia on väännöt,
Mitäs ostit, oma vika, säkissämme luuraa sika:
Rakennamme Bruukin malliin, elämästä teemme kalliin."


Strömman sillan tällä puolen "Sinä nielet, minä vuolen
",
Se on paikan henki, olenko siis isäntä vai renki?
Kaikki tehdään ensin väärin, mitä suurimmassa määrin.
Sitten taas vain voivotellaan, hartioita kohotellaan.

Tehtaan perinne on"Eikä!", asumisen musta reikä,

Valvonta ei koske meitä, ettei käytäis harhatei.
Kukin rustaa, minkä rustaa, valvoja on Pölhö-Kustaa.

Sellaista on ollut meno, nyt jo ehkä etukeno:
Dragsfjärd enää muisto, jospa kiihtyis asioiden luisto,
Valvontaa on ulkoistettu, sitä hoitaa vanha kettu.

Itse poistuin takaviistoon, lopen uupuneena riistoon.
Nyt jo helpottunut olo, vaikka muisto jäikin nolo:
On kuin päässyt olis vasta Lounais-Suomen vankilasta.

Ollutta on turha riita, tervetullut, rauhan viita!

Strömman siltaerottaa Kemiönsaaren mantereesta.
Dragsfjärd,  taajama Kemiönsaaressa, aikaisemmin oma kunta, johon Taalintehdaskin kuului.


SANDRA VIE, SAULI VIKISEE
29.4.2011

Voihan meidän leskimiestä, kantaa presidentti-iestä,
Taakkaa puolivallattoman, keittää siitä sopan oman:
"Pressan tuoli, muiden huoli, siinä meikän paras puoli.
Osaan olla pyrkimättä, annetaanko vaikka kättä.
Mutta minkä sille mahtaa pressaputkeen vain ne ahtaa."

Takaa kuuluu uusi mantra: täältä tulee Aleksandra.
Sukujuuret Karjalasta, silti maistuu sille pasta,
Ynnä muutkin superherkut, joita kokkaa euroserkut.
Vauhtia on vaikka jakaa, duracelli vauhdin takaa.

Paahtaa ohi, siirtyy kärkeen, se ei kyllä mene järkeen.
Mitähän ne siinä näkee, ihan kummallista väkee!
Hiljaiseksi vetää miehen, katse miehen vaipuu tiehen.

Riitäkään ei hapan naama, niitä kiinnostaa nyt draama:
Sandra kulkee käsikynkkää, eikä vedä linjaa synkkää.
Atlantti on sille pieni, vesiltään kuin pesusieni.
Vikkelä ja sanavalmis, napakkakin jos on tarvis.
New York, Bryssel, Afganistan, näettehän jo Sandran vistan.

Sauli Niinistö, Suomen seuraava presidentti
Alexander Stubb, Suomen nykyinen ulkoministeri ja tuleva presidentti



TERVEISIÄ RUOKASELLE
17.2.2010

Ranskalainen punaviño, pitkä kuivuus ja el Niño,
Kristuslapsi, harmaahapsi, ihmiskunta hautaan lapsi.

Aatami nai ensin Eevaa, pian Aatamia väki peesaa.
Naimisesta teimme sykseen, alun väestöräjähdykseen.

Siinä missä citykani Aatamikin alkuunpani
Suurenevat ikäluokat, hautuumaat ja niihin kuopat.
Kaikki kuitenkin on turhaa, Linkolakin hautoo murhaa.

Taivaan isä raastaa tukkaa: "Mistä niitä lisää pukkaa!"
Sitä ottaa silleen aivoon että heittää kirveen kaivoon.
Ellei sitten viimein keksi, ratkaisu on homoseksi:
Ehkäisy on tarpeetonta, lapsia ei synny monta,
Jalkovälit silti kilkkaa, riemua on elo silkkaa!

Miikka Ruokanen, arkkipiispaehdokas
el Niño, yleensä joulun aikaan sattuva satunnainen maailmanlaajuinen säähäiriö (siitä nimi el niño, eli [kristus]lapsi)
Pentti Linkola, kalastaja, ekofasisti


TERVETULOA KIINAAN

10.2.2010

Ingalina, jättipiina, tuttu ilmiönä "kiina".
Putki vuotaa, vesi karkaa, inssin egolle se arkaa.
Ydin raivaa reitin Kiinaan, uusin keissi medisiinaan.
Ajatellaan pappiparkaa, sille tietää pitkää sarkaa.

TV, lehdistö työllistyy, missä seuraus, missä syy?
Kuka keksi ydinvoiman, näkee jengin meditoivan.
Mielessään ne avaa sellit, sulkee sinne becquerellit.
Bunkkeria moni kaivaa, siinä näkee paljon vaivaa.
Kaapit täyteen kuivaa muonaa, pian kai konnut notkuu kuonaa.

Onneksi on Olkiluoto, mahdotonta siellä vuoto,
Pommikaan ei siihen taida, Luodon mitoitus al Qaida.
Siispä rintaan ydinpinssi, homman hoitaa Ranskan inssi.




KESKEISLYRIIKKAA
27.1.2010

Keskustasta kuuluu ääni: politiikka meidän lääni,
Sisä-, ulko-, kriminaali-, finanssi- ja sosiaali-!

Karjaa tarkoin vaalikaamme, vastinetta hinkkiin saamme!
Poliitikot oivaa sarjaa, on kuin hoitais nautakarjaa:
Urho, Ahti, Paavo, Matti, viihtyy pallillaan kuin tatti.

Herrasmiehistä on Matti paras, vaikka alkuun vastaan haras.
Ajattelee omaa auraa, islamistin mielenrauhaa.
Sananvapaus, mitäs siitä, jos ei markkinoita riitä.

Entäs sitten miesten lelu, yhdyskuntasuunnittelu?
Siinä tahtoo guru olla, suunnittelee haulikolla:
Talot, kylät pitkin maita, sitten perään asukkaita.
Joukkoliikenteestä vista: se on ihan hanurista.
Talliin oma söpöliini, ratkaisu on oikein fiini.

Työtä siirtää nuorten taskuun, omiin nimiin, toisten laskuun.

Sellainen on meidän Matti, suunnittelun neropatti.
Silti moitteita me saamme, vaikka pelkkää hyvää jaamme:
Sellaista on olla kiltti, melkein tulee päähän tiltti!


Urho Kekkonen, keskustapoliitikko
Ahti Karjalainen, keskustapoliitikko
Paavo Väyrynen, keskustapoliitikko
Matti Vanhanen, keskustapoliitikko


TERVEISIÄ KARJALASTA
23.1.2010

Pet, Pet, Joo, Joo, Joo, Jaa, Juu.
Dot com, punto, vuu vuu vuu.

Öön döö truaa, katrö-väänt ja dis.
Kon nun suo, Myllylä ja FIS

Kumpi meidät oikein petti, Isä vaiko internetti?
Gatesin Billiä vei jetti, helvetti ja jetsetti.

Väki googlaa hiellä ja verkottuu,
Vie minne sen kaiho ja sylkisuu?


Pet, Pietari, epistolakirjailija
Joo, Johannes, epistolakirjailija
Jaa, Jaakob, epistolakirjailija
Juu, Juudas, epistolakirjailija
vuu vuu vuu, World Wide Wait
Mika Myllylä, hiihtäjä
Bill Gates, Bill Gates -säätiön hallituksen pj


TERVEISIÄ LOTTOVOITTOLASTA
23.11.2009

Meillä tehdään selluloosaa, Saloraa ja muuta toosaa,
Panostus on silti laatuun, eikä edes muilta saatuun.
Valmistetaan kännyköitä, eikä mitään puhdetöitä.

Mutta miten hengen puoli, onko siitä kellään huoli?
Elintilasta on pulaa, siihen moni juttu sulaa.

Päivälehtiä on tasan yksi, silläkin saa kansan kynityksi.
Mielipiteisiin ei täällä varaa, varo ettet vastaan haraa.
Uudet kirjantekotavat, niitä kustantamot kammoavat.
Pannaan putkeen samaa kamaa, päivänvalon haalistamaa.
Konsensusta joukot tukee, yhtä samaa kaikki lukee.

Yksi tykkää siitä, toinen tästä, mutta mistä, eivät lakkaa kysymästä.
Gallupeja kyllä riittää, niiden aiheet ilmaa niittää.
Mielipidepuuroa ne keittää, argumentit roskiin heittää.

Blogeja on joka lähtöön, debattiko, herra nähköön!
Nimimerkit kirkuu kilpaa, onko sillä jotain virkaa?

Kuinka loppuis ryöstöpyynti, ajatusten loppuunmyynti?
Hengen laadun korvaa määrä, onko mielikuva aivan väärä?




ONKS VILJOSTA KUULUNU
10.11.2009

Spaguissa on elinvoimaa, turhaan finskit niitä soimaa.

Otetaan nyt vaikka tämä Silvjo, suomeksi kai Persuskoinin Viljo.
Barryn rusketus on Viljon haave, vaikka Viljokaan ei aivan aave.
Tukka sillä hyvin, hiuksenvälit suorat, tuntee kotimaansa huorat.
Järkkää kivaa monenlaista, paikalla on maksettua naista.
Alla Alfa tai Ferrari, täynnä aina naaraslaari.

Tarjaltakin puhuu jalat alta, iskee silmää, koukkaa oikealta.
Virastohan kuuluu meille, kemikaalit jätän teille.
Ruoka meillä satumaista, teillä taas ei kaksinaista.
Missä teidän parmankinkku, miltä maistuu punavinkku?
Syvään näitä Viljo huokaa, lisää sikaa mulle tuokaa!

Puiset kirkot Viljo kiertää, esteettiä ne saattais hiertää.

Mediasta Viljolla on huoli, siinä yksi synkkä puoli:
Oman kanssa kyllä synkkaa, ulkomaiset Viljon lynkkaa.

Vielä riittää Viljolla siis hommaa, tuskin ehtii pittää lommaa.
Valtiomiehen osana on raataa, tulevatkin esteet kaataa.
Paljon onnea siis sulle, suurelle ja parjatulle!

Silvio Berlusconi, Italian pääministeri, mediamoguli
Barack Obama, Yhdysvaltain presidentti
Tarja Halonen, Suomen presidentti


TERVEISIÄ LENITALLE
6.11.2009

Tuossa suomalainen tuppisuu: kädet nyrkkiin, suonet pullistuu.
Voihan meidän ukkorukkaa, tummaa yllä, sporttisukkaa,
Pitkä muukin syntilista: välttää tyhjän puhumista,
Briteissä kun tekee töitä, suusta suoltaa änkyröitä.

Mutta, mutta, nyt on toisin, vannoa mä voisin:
Ilme ehkä yhä tiukka, ruumiinkieli turhan niukka,
Mutta puhe kulkee joutuisasti, juttu kuuluu kauas asti.
Katuelämään on tullut virtaa, (eri juttu, kenen pirtaa):
Mies ja känny kaikaa, kulkee rivakasti, kadut raikaa.

Kehitys on varmaan Lenin mieleen, kaikki mennytkään ei pieleen:
Tuppisuumme käyttää kieltä, dödö löyhkää, eikä haise hieltä,
Kovin paiskii ylitöitä, me vain löysennämme vöitä.

Lenita Airisto, ylhäisöfeministi


TERVEISIÄ JUSALLE

1.4.2009

Tässä sulle kielikukka, aivan yksin, poikarukka.
Ulkomailla, seuraa vailla, toista kaipaa aikalailla.