Virojoki, kylä valtatien varrella...

 
Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla.- Miten me kyläyhteisönä haluamme olla muutoksessa mukana?
Halutko vaikuttaa mitä lähiympäristössämme tehdään, vai tyydytkö jonkun kaukaisen maakuntapäättäjän tekevän sen puolestasi?  




http://kansalaisenkasikirja.info/index.php?title=Etusivu



Hyvä tietolähde tavalliselle kuntalaiselle. Klikkaa kuvaa ->








Liikuntapuistoa suunnitellaan Villinrannan viereen Saarisen puiston kulmaan

Liikuntapuistoa suunnitellaan yhteistyöprojektina Kunnan tekisentoimen, Eläkeyhdistyksen, Vanhusneuvoston ja yhdistyksemme kesken.
Nyt on myös kyläläisillä mahdollisuus ottaa ja tuoda omia kanojaan esille.
Esim sähköposti: virojoenkyla@gmail.com on avoin kanava vaikuttaa tässä hankkeessa.
23.8.2017. palaverissa teimme alustavan suunnittelun työnjaon:
Tekninen toimi suunnittelee maa-alueen pohjatyöt. Liikuntatoimi suunnittelee tarvittavan voimistelukaluston, ja rahoitussuunnittelun ja tukirahoitusten haun laatii eläkeyhdistys kyläyhdistyksen kanssa.


Kuvia Virojoelta aikojen takaa ja
vähän uuttakin
Kyläyhdistys on järjestänyt aikojen kuluessa useita kuvanäyttelyjä, joista olemme poimineet muutamia nähtäväksenne. 
Jos sinulla on vanhoja kuvia, ja haluat ne kyläläisten nähtäville, ota yhteyttä virojoenkyla@gmail.com 

Vuosikokous päätti
että v. 2016 hallitus jatkaa vuoden 2017 toimintakauden, koska vuosikokouksessa ei ollut tehtäviin halukkaita toimihenkilöitä.
Jos kuluva vuosi ei "herätä" kiinnostusta kyläyhteisötoimintaan, yhdistys päätetään lakkauttaa v. 2018 vuosikokouksessa.

On valitettavasti todettava, että iso tai pieni yhteisö vaatii oman toimintaveronsa. Ihan tyhjän takia ei ole aihetta puurtaa. Joten nyt on valta kyläläisillä. Kaikki paikat ovat vapaasti haussa yhteisössä.

Onko kyläyhdistyksille tarvetta?
On varmasti tarvetta. Ei tarvitse juuri muuta pohtia kuin tulevaa ns. SOTE uudistusta. Se tuo, tai paremminkin voidaan sanoa vie yli puolet peruskuntien päätösvallasta maakunnille heti syntyessään. - 3 - 5 vuoden kuluttua nähdään mitä suuremmalla todennäköisyydellä suuri kuntayhtymien tai liittymien vyöry Suomessa.

Ai miksikö?
Selitys on yksiselitteinen, ei julkista eikä myöskään yksityistä yritystoimintaa voi kauaa pyörittää jos aina ns. viivan alle jää miinusvoittoinen tulos.
Kunnalliselämässä tämä tarkoittaa sitä, että pienillä kunnilla ei yksinkertaisesti riitä resurssit pitää yllä niitä lainsäätämiä järjestelyjä, joita tulevaisuus edellyttää. 

Mihin tässä kyläyhdistyksiä tarvitaan?
No jos oma kunnallisen päätöksenteon elimet ovat 100 kilometrin päässä, ei sinne ihan kaikki laitaseudun jutut tahdo kuulua. Tästä "suurkehityksestä" on eläviä esimerkkiä esim. pankkimaailman muutoksista. - 2 vuotta sitten pankit toimi klo: 10 -16, nyt 10 -13, vuoden päästä pitää tilata palvelut kolme päivää ennen tarvetta. - Tätä tulee lisää kun hiljaiselo jatkuu.... Tätäkö haluat?

Kyläyhdistys on kyläläisten vaikutuskanava
"Kyläyhdistyksiä on Suomessa noin 3 900, joista noin 2 700 on rekisteröityjä yhdistyksiä.
Kylätoimintaa harjoittavat muualla maailmassa erilaiset kyläyhdistykset, kylätoimikunnat ja esimerkiksi Ruotsissa myös kyläosuuskunnat. Joissakin maissa - ja Suomessakin parissa kunnassa - kylätoimikunta voi olla julkishallinnon alimman tason toimielin". Näin sanotaan Wikipediassa. Suomessa on jonkin verran käyty keskusteluja ns. kuntaliitoskunnissa, että kylätoimikuntia tulisi saada työvälineeksi kylän elinolojen puolesta puhujaksi.
Virolahti itsenäisenä kuntana ei valitettavasti ole kiveen hattu ikuisuuspäätös. Sillä monet asiantuntijat ovat ennakoineet, että jos maakuntahallinnot onnistuvat toiminnassaan, on tuo edellä kertomani 3-5 vuoden päästä monella alle 5000 asukkaan kunnalla liittymispaineet enemmän pakollisia kuin vapaehtoisia valintoja. - Näin tapahtuessa kylä- ja pitäjäkohtaiset yhteisöt ovat ainoat lähivaikutuskanavat. 





Muistoja entisajan Virojoelta


Virojoen kylämuseo kuvin kerrottuna

Museokuvat_2014



Senja ja Risto Rahkosen kotimuseo
Comments