Vaskijärven kyläkirjan tilannekatsaus 15.11.2018

Vaskijärven kyläkirjaprojekti käynnistettiin keväällä 2018. Nyt puolen vuoden aikana aineiston keruu on saatu hyvään vauhtiin. Monet nykyiset ja entiset kyläläiset ovat kaivelleet papereitaan ja valokuva-albumeitaan sekä muistiaan, joten arvokasta aineistoa on kirjaa varten alkanut löytyä. Myös muutamia haastatteluja on päästy tekemään. Kiitos kaikille jo mukana olleille osallistumisesta!

Kansakoulun historiasta on jo hyvä alkurunko, ja aineistoa myöhemmistä vaiheista on kerätty. Se odottaa nyt käsittelyvuoroaan. Yhdistyksistä Marttojen historiaosuus on aika lailla valmis, muilta vielä odotellaan tietoja. Ilmari Huitin elämäntyöstä sekä kansanedustaja, marttavaikuttaja Helena Virkistä kertovat artikkelit on myös saatu viimeistelyä vaille valmiiksi.

Kesästä lähtien on tutkimuksen kohteena ollut Vaskijärven asutuksen historia kantataloittain: Penttilä/Heikkilä, Manni, Klemola, Paanu, Hongisto/Lähdenoja ja Lempistönmaa. Myös näiden torppia sekä talojen mailla asuvaa tilatonta väestöä sekä käsityöläisiä ja ruotusotilaita tutkitaan. Tärkeimpiä paikallishistorian asutustietojen lähteitä ovat kirkonkirjat, joista ajanjakso 1758 - 1901 on käytettävissä Internetissä joko skannattuna tai tietokantana. Tämä tutkimus on jo hyvässä vauhdissa, jota ei haittaa muinaisten pappien kiemurainen käsiala eikä ruotsin kieli. Sen sijaan ylimääräistä työtä ja haastetta on aiheuttanut pääsy Karkkilan seurakunnan hallussa oleviin kirkonkirjatietoihin 1920-, 1930-, 1940- ja 1950-luvuilta, jonne tutkimuslupaa on yritetty jo heinäkuusta lähtien tuloksetta. Ajankohta on kyläkirjan paikallishistorian tutkimustyön kannalta keskeinen, koska siihen sijoittuu torppien itsenäistyminen, maailmansodat sekä siirtoväen asuttaminen ja kaupungistumisen tuomat muutokset maaseudun kehitykseen. 

Kirjaan on alustavasti suunniteltu seuraavaa rakennetta, joka täsmentyy tutkimuksen edistyessä.

Johdanto

Kylän varhaishistoria 1300-luvulta lähtien

o   Meritien vaikutus asutuksen syntyyn

o   Sotien vaikutus kylän historiassa

o   Nälänhädät

Asutus ja sen kehittyminen jäsenneltynä kantatiloittain

o   Penttilä

§  Heikkilä, Kupittaa, Uusikylä, muut tilat

o   Manni

§  Mäkilä/Mäkelä, muut tilat

o   Klemola

§  Ali-Klemola, Yli-Klemola, muut tilat

o   Paanu

§  Halkovaha, Lana, Myllymäki, Väinölä, muut tilat

o   Hongisto ja Lähdenoja/Lähteenoja

§  Hongiston torpat, Honka-Karjala ja sen jaot, muut tilat

o   Lemmestönmaa/Lempistönmaa

§  Nummela, Seppälä, Uusitalo, muut tilat

o   Muut myöhemmin syntyneet tilat, joilla oma rekisteritunnus

                                       o    Kylän käsityöläiset

                                       o   Kylän ruotusotilaat

Vaskijärven taiteilija Ilmari Huitti

Siirtoväen saapuminen ja vaikutus kylään 1940-luvulta lähtien

Liikenneolot

o   Rautatie ja Vaskijärven asema

o   Tiestön ja liikenteen kehitys

o   Vesistön merkitys

Vaskijärven kansakoulun historia 1902 lähtien lakkauttamiseen asti

Palvelut ja yritystoiminta, kuten kaupat eri aikoina (Huitti, Osl. Tuki, Salapuro, Paanun kaupat)

Kylän yhdistykset, kuten Martat, Vastus, Vaskijärveläiset, Hirvimiehet, Osakaskunta sekä monet lakkautetut

Lähdeluettelo

Hakemisto

Arkistojan esiin kaivettaessa löytyi Seppä Helinin maanvuokrakontrahti talollisten Kaarle Penttilän ja Paanun isännän Kaarle Lindforsin kanssa vuodelta 1892. Kyllikki Laitisen kokoelmat.
Comments