Tutustu Vaskijärveen


Vaskijärven historiaa

Hallinnollisesti Vaskijärven alue on kuulunut alunperin Lohjan emäseurakuntaan, joka kattoi nykyisen Karkkilan, Vihdin, Nummen ja Pusulan. Vuonna 1507 Vihti (mukaan lukien nykyinen Karkkilan alue) irrottautui tästä itsenäiseksi. Vuonna 1654 nykyisestä Karkkilan alueesta tuli Vihdin seurakunnan alainen Pahajärven kappeliseurakunta, jota vuoden 1722 tienoilta lähtien ryhdyttiin kutsumaan Pyhäjärven kappeliseurakunnaksi. Omaksi Pyhäjärven seurakunnakseen se itsenäistyi vuonna 1861, ja kunnallishallinnon kehittymisen myötä siitä tuli myös samanniminen kunta 1860-luvun lopulla. Vuonna 1932 Pyhäjärven (Ul. = Uudenmaan lääni) kunnasta irrottautui Karkkilan kauppala, mutta nämä yhdistyivät takaisin 1960, ja nimenä jatkui Karkkilan kauppala. Se sai vuonna 1977 kaupunkioikeudet.

Vaskijärven alueella on arvioitu olleen pysyvää asutusta jo  800 - 1000 jKr, ja sitä pidetään Karkkilan vanhimpana kylänä. Maakirjojen eli varhaisten verotusluetteloiden pitäminen alkoi vuonna 1540, jolloin Vaskijärvellä oli jo neljä kantatilaa: Penttilä (RN:o 1), Manni (2), Klemola (3) ja Paanu (4). Hongiston alue laskettiin tuolloin Ahmooseen, mutta yli 200 vuoden autiokauden jälkeen asutuksen ja veronmaksukyvyn palauduttua 1730-luvulta lähtien sitä on pidetty osana Vaskijärveä.

Vaskijärven kylän läpi kulkeva Läyliäistentien alue on vanhaa keskiaikaista meritietä, jota pitkin Hämeestä kuljettiin rannikolle.

Lähteet:
Kuutsa, Tommi. Karkkilan kyliä ja niiden vaiheita. Teoksessa Karkkila. Kotiseutumme värikuvina. Aero-Kuva Oy. s. 16 - 28.
Salonen, Torsti. Pyhäjärvestä Karkkilaksi - ruukin synnyttämä kaupunki. Teoksessa Karkkila. Kotiseutumme värikuvina. Aero-Kuva Oy. s. 10 - 15.

Vaskijärvi on paitsi kylä, niin myös järvi

Vaskijärvi kesäkuussa.

Vaskijärvi ja suomalainen perinnemaisema.

Ilmari Huitti, vaskijärveläinen taiteilija

Vaskijärvellä on vaikuttanut taiteilija Ilmari Huitti (1897 - 1960). Hän ikuisti tauluihin paikallisia maisemia, rakennuksia ja henkilöitä asuessaan kylässä. Ilmari Huitin syntymän 120-vuotisjuhlallisuuksia järjestettiin pitkin vuotta 2017, mm. laaja näyttely Karkkilassa Galleria Bremerissä.

Huitista lisää linkin takaa


Vaskijärvellä oli junarata

Vaskijärven läpi kulki yksityinen Hyvinkään - Karkkilan rautatie 1911 - 1967. Ratahistoriasta lisää linkin takaa.


Vaskijärvi Instagramissa ja Facebookissa

Tutustu Vaskijärven kylään myös Instagramissa: https://www.instagram.com/vaskijarvi/

Facebookissa on suljettu Vaskijärvi-ryhmä.


Vaskijärvi-aiheisia videoita


    Vaskijärveen liittyvää kirjallisuutta ja muuta aineistoa


    • Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta voit etsiä vanhoja uutisia Suomen sanomalehdistä 1800-luvulta lähtien 31.12.1910 asti. Digitoidut aineistot löydät linkin takaa...

    • Karkkila on aiemmin tunnettu Uudenmaan läänin Pyhäjärven pitäjänä. Sukuhistoria-sivustolta löytyvät kylien kantatalot sekä alueelta julkaistujen teosten luettelo.


    Kyläaitta - Vaskijärven kyläkeskus

    • Kyläyhdistys Vaskijärveläiset ry on vuokrannut kyläkeskukseksi vanhan aitan, joka sijaitsee Läyliäistentie 791:ssä. Rakennus on viereisen Paanun talon entinen vilja-aitta, joka on rakennettu vuonna 1882. Kyläyhdistyksen talkooväki on kunnostanut aittaa ja sen pihapiiriä vuosien varrella, jolloin sinne on saatu tanssivaja, grillikota ja puucee. Kyläyhdistys järjestää aitalla yhteistä toimintaa ja pitää kesäisin kahvilaa talkoovoimin. Myös kylän yhdistykset kokoontuvat usein alueella. 
    Kylän talkooväkeä aitalla syyskuussa 2016.
    Comments