Valokuvakoulutus uudistuu

Valokuvaa pitää osata tuottaa niin videoon, verkkoon kuin painoon. Kuvia pitää osata tuottaa, käsitellä  ja valmistaa. 

Valokuvatuotannossa tarvitaan suunnittelutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja asennetta työn tekemistä kohtaan. Työntekijältä vaaditaan niin yhteiskunnallista yleissivistystä, kun alaan liittyvien käsitteiden hallintaa. Verkkoviestinnän taitoja tarvitaan yhä enemmän. Tekninen osaaminen korostuu yhdistettynä taiteellisuuteen. Työ vaatii väriopin hallintaa, sommittelutaitoa ja näkemystä tekniikan ohella. Liiketaloudellista osaamista edellyttää taloudelliset työtavat, aikataulutukset ja oman työn hinnoittelu. 

Valokuvauksen opetus kuuluu viestintäalaan, jonka osaamisalueita 2000- luvulla ovat kartoittaneet Meristö T., Leppimäki S. ja Tammi M. (2002). Viestintäalan osaanistarpeita on pohtinut  Opetusministeriön vuonna 2004 perustama ”Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet” –tutkimushanke, jonka tehtävänä on ollut arvioida Suomen viestintäalan koulutusta ja ennakoida alan työvoimatilannetta vuosiin 2010-2020. Tutkimus koskee viestintäalan tutkintoihin johtavaa koulutusta ammatilliselta toiselta asteelta yliopistotasolle saakka. Hankkeen yhteenvetoraportti Viestintäammatit ja niihin koulutus  (2006) julkaistiin 18.01.2006. Raportista valokuva-alan koulutustarpeen kartoitus puuttuu. 

Opetusministeri Sari Sarkomaa antoi talvella 2008 ohjeet ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien uudistamiseksi. Siinä korostettiin ammatillisen koulutuksen ja ammattitutkintojen työelämälähtösyyttä.  Ammatillisen koulutuksen rakenteen tulisi vastata työelämän rakenteita uusina osatutkintoina. Uusitussa ammatillisen perustutkinnon perusteissa työelämäkokemus, mahdolliset ammattitutkinnot ja muu henkilökohtainen osaaminen voidaan hyväksilukea osana perustutkintoa. Viestintä-alalla opetussuunnitelmatyön pohjaksi Ammattiopisto Lappia teki keväällä 2008 Viestintä 2020 - Audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen osaamistarpeiden ennakointi -selvityksen. 

Selvityksen mukaan verkko-osaamisen hallinta korostuuu koko av-alalla. Valokuvauksessa uutiskuvaaminen laajentuu myös liikkuvan kuvan tallentamiseen. Valokuvaa pitää osata tuottaa niin videoon, verkkoon kuin painoon. Tarvitaan suunnittelutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja asennetta työn tekemistä kohtaan. Työntekijältä vaaditaan niin yhteiskunnallista yleissivistystä, kun alaan liittyvien käsitteiden hallintaa. Verkkoviestinnän taitoja tarvitaan yhä enemmän. Tekninen osaaminen korostuu yhdistettynä taiteellisuuteen. Työ vaatii väriopin hallintaa, sommittelutaitoa ja näkemystä tekniikan ohella. Liiketaloudellista osaamista edellyttää taloudelliset työtavat, aikataulutukset ja oman työn hinnoittelu. 

Ammatillisissa oppilaitoksissa valokuvaopetusta on tarjolla kahden perustutkinnon suuntautumisopintoina ja ammattitutkintoon valmentavina opintoina. Valokuvausprosessin hallintaan ja tekniikkaan valmistaa Av-viestinnän perustutkinnossa valokuvatuotannon suuntautumisopinnot. Valokuva-assistentti sopisi av-alan valokuvaopintojen osatutkintonimikkeeksi. Uudistettavassa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa painopiste on av-alan tuotannossa. Siinä on yksi koulutusohjelma, jonka suuntautumisaloja ei ole vielä määrätty. Nykyisiin suuntautumisaloihin kuuluu mm. graafisen viestinnän, liikkuvan kuvan, multimedian, tapahtumatuotannon, tuotantotalouden, valaisun, valokuvatuotannon ja äänen opinnot. Näistä löytyy helposti osatutkintonimikkeitä. Kuten kuvausassistentti, editointiassistentti, jälkikäsittelijä, äänitysassistentti ja tuotantoassistentti.

Valokuvaus liiketoimintana on pienyrittäjävaltaista.  Valokuva-ala on siis verkostoitunut pienyrityksiin ja tuottaa yhä enemmän kuva-aineistoa verkkomedia, multimedian ja mobiilimedian tarpeisiin.Valokuvatuotannon osatutkinto voisi valmistaa valokuvatuotantoassistentteja.

Ammattioppilaitoksissa valokuva-alan koulutuksella on pitkät perinteet. Vuonna 1966  alkoi  valokuvalaborantin koulutus valokuvatuotannon tarpeisiin Keskuspuiston ammattiopistossa. Viestinnän ja valokuvauksen tekniikassa tapahtuneet muutokset ovat väistämättömästi vaikuttaneet myös koulutukseen. Valokuvalaborantin koulutus muuttui 1990-luvun puolivälissä kuvankäsittelijän perustutkinnoksi. 

Viestintäalan koulutusta suunnitellut toimikunta halusi lopettaa kuvankäsittelijän perustutkinnon 2000-luvun alussa, koska perustukintojen määrää haluttiin vähentää. Näin kuvankäsittelijän koulutus yhdistettiin av-viestinnän perustutkinnon valokuvatuotannon suuntautumisopintoihin. Kuvankäsittelijät ovat valokuvatuotannon ammattilaisia, joiden kysyntä työmarkkinoilla on kasvanut uuden teknologian myötä. Uudessa tutkintorakenteessa kuvankäsittelijä voisi olla yksi av-alan osatutkinnoista.

Laadukkaalla kuvalla on kysyntää. Vaikka digitaalikuvasta on tullut jo kotikuvaajillekin suositumpaa, kuin perinteisestä filmikuvauksesta, ei  näppäilykuvat kelpaa laadukkaisiin viestimiin, kuin poikkeustapauksessa. Tämä tekee valokuva-alan koulutuksen saaneesta työvoimasta entistä kysytympää. Suurlaboratoriot ovat muuttuneet yli maan verkostuneiksi  minilaboratorioiksi. Kuvanvalmistaja sopisi valokuvan jälkituotannon osatutkintonimikkeeksi.

Tuleva Kuvallisen ilmaisun perustutkinto sivuaa av-viestinnän aloja, mutta painopiste on ilmaisussa. Se jakaantuu kolmeen koulutusohjelmaan: Graafinen suunnittelu, Kuva- ja mediataide ja Valokuvaus. Tutkinnon perusteita valmistelee Marja Friberg Pekka Halosen opistosta. Valokuvasommittelua ja ilmaisua voi nyt opiskella Kuvallisen ilmaisun perustutkinnon valokuvailmaisun suuntautumisopintoina. Valokuvaajan ammattiin voi kouluttautua suorittamalla ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon. Ne kuuluvat Kuvallisen ilmaisun tutkintotoimikunnan piiriin. 

Valokuvaajan ammattitutkintoon valmentavaa koulutusta järjestetään joissakin kansanopistoissa ja ammattioppilaitoksissa mm. iltaopetuksena. Valokuva-alan alempaa korkeakouluopetusta annetaan Lahdessa ja Turussa. Valokuvaopetuksen jakautuminen taiteeseen ja tekniikkaan näkyy myös ylemmässä korkeakouluopetuksessa, jota annetaan sekä Taideakatemiassa että Taideteollisessa korkeakoulussa.