Etusivu

Terve!
2016, vuosi jolloin aurinko paistoi ja rakeita satoi, meitä oli taas monta, aiheena hyönteishotellit joita tehtiin 20kpl valmiiksi. Liisa ja Sirpa jo syksyllä tekivät 20x20 koivurunkoisia pohjia, liimasin pölkkyjen päät ja talven muhivat aitassa, nyt oli aika saattaa hotellit käyttöön, puu olikin aika haastavaa ja tarvittiin järeä porakone jotta saatiin huoneistot, ne piti olla 12 cm syviä, 4-6 tai 8 millin halkaisijaltaan, jokaiseen tehtiin ripustuslenkki ja nyt ovat paikoillaan. hotellihuoneita tuli yli 500 joihin odotetaan asukkaita jotka sitten pölyttävät omenapuut, mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu.
Toinen ryhmä teki linnunpönttöjä 8 kpl ja yksi iso pöllölle,  aikaa kului kolme tuntia joten perinteinen kalasoppa+ kasviskeitto maistui ja kun vielä oli kahvia, pashaa ja kulitsaa oli aika mukava tunnelma, tavataan taas ensi vuonna jossain uusin kujein.

 Pöntöt ja tekijät rä'ntäsateessa

 Hotellit paikoillaan aamuauringon suuntaan ja kulkuaukko alaspäin, ettei vesi valu sisään.

 Pöllöpöntön tekoa, pönttö jää erakkolan pöllölle.


--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------




Terve!
Vuosi on taas mennyt ja vuoden 2015 ukkoin praasniekka on pidetty 23.4 eli ihan oikeana Georgios Voittajan päivänä.
Aamu alkoi hyvin kalseissa merkeissä, sillä satoi lunta, joka kuitenkin loppui sopivasti kun kokoonnuimme Ratilaisen Timon pajalle, tarkoitus oli tehdä pannualustoja myyntiin kyläyhdistyksen hyväksi, saatiinkin muutama valmiiksi, työt myydään kesän kylä praasniekoilla, lisäksi Teuvo ja Timo kävi laittamassa uudet pressut puukasojen ylle, Heino ja Taisto kävivät kaatamassa neljä koivua omenatarhan vierestä koska yksi puista oli laho ja oli vaara, että kaatuu omenatarhan puolelle , tietysti syötiin perinteinen lohisoppa ja pashaa sekä kulitsaa kahvin kanssa, meitä oli monta joten päivällä on merkitystä, tapaamme taas ensi vuonna.

Kuvia 2015 ukkoin praasniekasta

hiontaa
 taontaa
  muotoilua
  kaatoa
  keskittymistä
  noudettavissa
 ja valmiina osa, odottamassa maalausta ja rahakasta uutta kotia, kylän hyväksi.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Terve!
Ukkoin praasniekka on vietetty ihan oikeana pyhän Georgios Voittajan päivänä 23.4.2014

Ilma oli kaunis, tuulinen, vähäiset työt tuli tehtyä, eli kyykkä kentän kivituhkan levitys, lintuverkon asennus varastoon ja kaivoon katselu, sillä hämmästyttävä määrä vettä kulunut viime vuonna ja tietysti runsaasti ruokaa sekä maailman parannusta oli tarjolla, kiitos osallistujille.

Kuvia vuoden 2014 ukkoin praasniekasta
 
 
 
 
 Kaivoon katsojat  Nälkää ei nähty  Kivituhka leviää


 

                                         Kuvia vuoden 2013 praasniekasta

      

 

 
 
 
 Melkein valmista  Pölkkyillään
 Vokkialusta
 tulossa
 Paella on valmis

Ukkoin praasniekka 2013 alkoi vähän pilvisessä säässä, ukkoja oli jälleen koolla ja saimme melkein valmiiksi esiintymislavan, aidan  tarvikkeet jäi vielä metsään lumitilanteen takia, Jouko Korhosen lahjoittaman yli metrisen vokkipannun ja alustan koekäyttö oli myös aiheena, hienosti toimi ja paella onnistui hyvin ja sitä on tulossa myös vastedes tapahtumissa, myös jättilätyt odottaa kokeilua, kevään aloituspäivä oli mukava ja pyhä Georgios suojeli meitä myös kaatosateelta.
"Pelasta Sinä, meidän urhoollinen Jegorimme, meidän karjamme kedolla ja kedon ulkopuolella, metsässä ja metsän ulkopuolella repivältä sudelta, vihaiselta karhulta, kavalalta pedolta."
 
 UKKOIN PRAASNIEKKA 23.4.2013 KLO 10 ALKAEN
Haemme riukuaidan aidakset metsätien varrelta ja rakennamme pysyvän esiintymislavan,ota vasara mukaan,
hyvää ruokaa tarjolla uudesta lahjaksi saadusta vokkipannusta,
tule mukaan viihtymään.
 
 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvia Ukkoin Praasniekasta 23.4.2012 

 

 

 

 

 

Georgios paikalla valvojana 

 

Keskipituus kasvanut, eiku hirttä poikki
 
 

 Aitaa syntyy

 
 

Luksus maisemaikkuna 

 

Herkeämätöntä tuijotusta

 

 
 
Lättyjen lumoa
 
 

 

 

 

 

UKKOIN PRAASNIEKKA 2012

 

Tärkeintä on ukkoin praasniekalla yhteinen toimimattomuus, tänä vuonna tämä asia unohtui tai sitten ei,olihan kyseessä yhteisön TULEHMON valmistuminen ,tosi aktiivista porukkaa,maailmaa ei karjalaiseen tapaan ei ehditty paljon parantaa kun kaikki oli työn touhussa.

 

Valmiiksi tuli kaikki aidat,lattia tuli siivottua ja tärkein Tulehmo-tulipaikka sai hirsikehikon ja hirret saimme lahjoituksena, kiitos lahjoittajalle.

 

Nyt kun kirjoitan tätä sataa vettä, mutta eilen 23.4.2012 oli upea lämmin ilma, todellinen pyhän Georgios Voittajan päivä joka myös ikonin muodossa oli ylimpänä työnvalvojana paikalla

 

Ruokailua pitkitin niin että varmasti kaikilla oli nälkä, joten kaikki kelpasi, menu tänä vuonna oli, lohisoppa,lätyt porilaisittain, pashaa,kulitsaa,kahvia ja lopuksi paisteltiin vielä makkaraa.

 

Suunnittelijan ajatuksia

Supinaa on aiheuttanut erilaiset, hölmötkin suunnitteluratkaisut joista aion kyllä pitää kiinni,koska kaikilla niillä on merkitystä karjalaisen rakennusperinteen jatkajana, helppoa olisi ollut tuoda paikalle kahdeksankulmainen tupakkakatos, mutta nyt kyseessä on uudenlainen karjalaisen rakennusperinteen luominen, siksi olemme saaneet tähän projektiin rahoitusta.

 

Esimerkkinä eilen avattu uusi ikkuna, oviaukon muotoilu tuovat esiin jo jotain uutta, siksi myös ulkokatot pitää tehdä niinkuin ne on suunniteltu, katto itseasiassa on niin näkyvä tulosuuntaan ettei sitä voi missään tapauksessa jättää huovalle vaikka, puukaton teko tuntuisi typerältä, Voimme rauhassa miettiä kattoa ja erilaisia toteutustapoja,
 
          -työ ei lopu tähän kesään,

-pääasia tänä vuonna on että saamme leader rahoituksen työt loppuun ja rahat pois.

Varsinaisen TulehmonTulipaikan hirsikehikko aiheutti myös paljon närää aikanaan,mutta siitä tuli upea ja juuri sellainen kuin oli tarkoitus, joskin ei ilman kyläseppä Timoa joka on tosi idearikas ja positiivinen kuten kuuluu ollakin tälläisissä jutuissa.

Kuulovammaisena en kaikkia supinoita kuule, mutta aina voi kysyä minulta, ei auta jos kysyy metsän puilta

Olkaamme yltiöpositiivisia se ei maksa mitään, antaa energiaa, ei kuluta, eikä vanhenna ihmistä kuten negatiivisuus.

M Stefanos
 
UKKOIN PRAASNIEKKA
TULEHMOLLA

                MAANANTAINA 23.4. 2012 Klo 10 alkaen

 

                      Ohelmassa:

•ulko seinämien rakentamista

•lattian viimeistelyä

•tulipaikan asennus

•klo 12.30 ruokailu

•makkaran paistoa

•kahvit klo 15.00

TERVETULOA!

Akat ja bunukat pääsy kielletty 

 

 


 
Kuvia vuoden 2011 Ukkoin Praasniekasta 
 
 
 
 
 
 
                    Pertti Ryth

        

 

Georios Voittajan ikoni pajan seinällä

 

Ukkoja

 

 Jarmo Kovalainen

 

Mäkäsimiä

 

 

Jarmo Kovalaisen puukkoja

 

 

Jarmo Kovalainen

 

 

Seppä Ryth työssä

       
Kuvat saa isommiksi klikkaamalla hiirellä kuvaa
 
 
VUODEN 2011 ukkoin praasniekka päivä oli poikkeuksellisesti 29.4 kun oikea Jyrin päivä on 23.4. Tämä johtui ortodoksisesta paastoajasta, tällöin ei pitäisi järjestää mitään juhlia ja halusin tehdä ukoille jotain muuta kuin paaston ajan ruokaa.
Päivä aloitettiin kahvilla, pashalla ja kulitsalla, puheen aloitti Pertti Ryth joka ei käynytkään heti takomaan, vaan kertoi Seppo Ilmarisesta ja luki pätkiä sammon taonnasta ,alla pieni teksti näyte asiasta. Keskustelu oli mielenkiintoinen, varsinkin kiinnosti minkälainen sampo oli ja mikä sen tarkoitus oli, aihe on niin laaja ettei voinut kuin vähän ruosteista pintaa raaputtaa, selkesi sammon tarkoitus, tarkoitus oli jauhaa myllyllä rahaa, viljaa, suolaa,mutta sampo oli myös kirjokansi-taivaankansi.
 
 
Se on seppo Ilmarinen
päivän kolmannen perästä
kallistihe katsomahan
ahjonsa alaista puolta:
näki sammon syntyväksi,
kirjokannen kasvavaksi.
Siitä seppo Ilmarinen,
takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi,
lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti:
laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn,
rahamyllyn kolmantehen.
Siitä jauhoi uusi sampo,
kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa:
yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä,
kolmannen kotipitoja.
 
Ohjelma jatkui Jarmo Kovalaisen itsensä kehittämän puukon valmistusmenetelmän työnäytökseltä. Puukon teko näytti helpolta vaan mietin,ettei se kyllä heti noin suju,pitää vuosia kehitellä ja kokeilla,kuten hän on tehnyt, eri työvaiheita varten oli omat modernit työkalut jotka helpottavat työtä, näin pitää ollakin. Jarmo esitteli myös laajan valikoiman tekemiään puukkoja,tosi hienoja ovat.
Välillä pidimme lounastauon jonka jälkeen Jarmo viimesteli puukon, terä oli valmisterä,mutta hän tekee niitä myös itse loppuunkuluneista pyörösahoista.
 
Kaikki oli jo aika uupuneita,kun tietoa oli jo tullut valtava määrä,  mutta uupumus häipyi kun Pertti jatkoi kertomalla että kaikki halukkaat saa tehdä Kainuulaisen mökin akan keittiöveitsen(mäkäsin).
Veitsessä ei ole puukahvaa siksi että,  jos akka pudotti puukon hellaan ei varsi palanut ja sai uunikoukulla nostettua jäähtymään.
Ahjo hehkui kuumana kun aloitettiin,minulle oli annettu hyppyrautainen aihio,ei millään pysynyt alasimen päällä vaan poukkoili ympäri pajaa, opettaja huokaili muutaman kerran,mutta sain veitsen taottua,muodoltaan ei ehkä täydellinen,kaikki halukkaat sai veitsensä valmiiksi.
Työskentely oli niin mielenkiintoista ja rauhoittavaa,uuden esineen löytämistä tulen,kuumuuden keskeltä oli jännittävää, syksyllä Ylä-Karjalan kansalaisopisto järjestää kyläpajalla taonta kurssin, opettaja, puukkomestari tulee Pielavedeltä  aion osallistua ja
tehdä oman puukon, 
listiä muutamia lanttuja
punajuuria punaisia,
porkkanoita iloisia,
siivuttaa itkeviä sipuleita,
maukkaita maan hedelmiä. 
 
Lopuksi nautimme yhteisen iltapalan leppoisissa merkeissä ja ajan loppuessa piti komentaa ukot kotiin.
 
Kiitos  Jarmolle ja Pertille mielenkiintoisesta päivästä ja kiitos Ratilaisen Timolle pajan lainasta.
 
m Stefanos
 
 
                                                  KAIKKIEN KYLIEN KAIKKIEN UKKOIN                     
                      UKKOIN PRAASNIEKKA  29.04.2011
                                                 Kyläsepän pajalla
                                                 Rasimäentie
                                                
                                                 TÄMÄN VUODEN AIHEENA ON ERILAISET PUUKON VALMISTUS MENETELMÄT
                                                 OHJELMA
                                                 klo 13.00 Aloituskahvit, (pashaa ja kulitsaa) tervetuloa!
                                                 klo 13.30 Pentti Ryth aloittaa
                                                 klo 14.30 Jarmo Kovalainen aloittaa
                                                 klo 16.00 Myöhäinen lounas (lohisoppaa,juustoa ja leipää)
                                                 klo 16.30 Jarmo Kovalainen jatkaa
                                                 klo 17.30 Pentti Ryth jatkaa
                                                 klo 20.00 Iltapala (savukala salaattia)
 
                                                 Ohjelma täydentyy praasniekka päivän lähestyessä.
                                                 Lapset,bunukat,akat pääsy kielletty
 
Suurmarttyyri georios Voittajan  muistopäivää eli kevät-Jyrgiä vietetään  praasniekkana huhtikuun 23. päivänä: juhla liittyy karjalaisten paimentraditioihin ja karjan suojelun kulttiin.Jyrkiä pidetään hevosten, kotieläinten ja karjan suojelijana.
 
SKVR VII5 loitsut
3800. Suistamo. Salminen, V. n. 1481. -08.
Pienisarka. Elessei Val'okainen.
 SUURMARTTYYRI GEORGIOS VOITTAJAN PÄIVÄ- Jyrgin päivä.
 - - Kierdää siit itše talon vanhin ymbär karjan, veitšen hambahii (panov) terän ulospäin, tulee sih kohtaa mis lähtöö, kolme kertaa silmää ristii, ottaa hambahil kolme kertaa veitsenterää raappaa, sylgöö moal raudoa kierdää 3 kertaa, lugoo;
 Tule, karjon, katšomaa Metšän izändä, metšän emäntä, Metšän kuldane kuningas! Katso minun karjaadani Vaaras sekä vahingos! Työndää metsää.
 
Kevään herääminen yhdistettiin Jyrkin päivään: Uudessakirkossa tiedettiin,että Jyrkinä saa jo viedä härän "laao ettee,se ei ennee kuole".Myös kurjet saapuivat Jyrin päivänä,mitä juhlittiin Pielavedellä viinaa juomalla. Samana päivänä saapui myös västäräkki, ja käki kukkui "vaikka tuuravarre otsassa".
Jyrin päivänä vapautuivat vedet jäistä,hauki alkoi kudun ja susi poiki.
Kylvöjuhlaa vietettiin myös samana päivänä syömällä erikoisesti sitä varten varattua leipää.Viljakasvun parantamiseksi tänä päivänä ei saanut  lainata talosta mitään.
Saunat lämpisivät Jyrin päivän aattona aikaisin "ihmisen pitää uida ennen Jyrin päivää ja heittää talviturkki päältään pois,silloin tarkenee kesän aikana vähillä vaatteilla ja pysyy terveenä.
 
PETOJEN KARKOTUSMANAUS.Petojen karkoitusmanauksissa uskonto ja loitsuperinteet kävivät käsi kädessä:
Tämän Jiesuksen kesänä
Moarijan sulana muana,
tämän lehen lekkujes,
tämän heinän heilujes,
anna rauha roavahill,
sondareisille sovinto!
Metsän ykki,metsän äkki,
mezikämmen kännervöne,
kuin kuulet karjankellon,
helkkämäs hevosten parven,
luote moate mättähäl,
kytke kynnet karvohes,
hambahat igenihes,
pane sammal korvan peäle!
Kuin tulloo ruuvan tarvis,
murra muurehii kivijä, vedele vesihagoja.
 
 
 
Myös kalastus aloitettiin Jyrkistä: "Jyrki tulee kalakesselin kanssa, Miikkula heinävihkon kanssa". Juhlapäivänä oli ruoaksi saatava kalakeittoa: "Jyrkinä jyräys kalamiehen kattilassa".Kalakeittoa ja ensimmäisiä kaloja uhrattiin puun juureen Jyrkille, joka tunnettiin kalastuksen suojelijana ja kalaonnen antajana.
Lähde:Usko ja uskomukset.Minna Jaakkola

Kalamiehen luku.

Lähin kaloja katšelemaa Vesii virdoih, lambiloi madaloi. Minä ole poiga polońe, Halaan saaha kalojani, Ei ol miulla ymmärrystä Eigä pientä pyy'ystä, Eigä rysiä, eikä kaikkii kalatarbeita. Varustan vabani pitkän, Otan ongi raagaseńi, Pitkän siimani sivoan, Koukkuseni peähä panen. Tule syömäh koukkujani, Sättän säveldämää! Ahven arga, särgi märgä, (Ota minun ongeni), Ota onki, syö sättä, Koppaa koverarauta, Ahven arga, särgi märgä! Saisin vähä kaloja Tällä pienel pyyksel, Raudakoukulla koval.
 
 
 
 
 
SKVR II
661 a). Kiimavaara. Paulaharju n. 3415. - 08.Malanje Seppäne, yli 80 v.
 Raudan synty.
Panoo paitaha pajaks, puksuhe puhuttimeks, lietsoo päivän, lietsoo toisen, ei synny rauvan synty. 5 Kyyner on kyventä päällä, vaaks on vaahta harteilla, katsoo alla ahjohoo: rauta maitona makasi sepän ahjon alla vain. 10 Seisopi sepän pajassa musta lehmä lattialla, musta lehmä kolminänni. Lyynnistäikse lypsämähä, heittäikse heruttamaha. 15 Ensin lypsi mustan maijon, siint on tullut maltsharauta; toisen valkian valutti, siint tuli meltorauta; kolmannen veripunasen, 20 siint tullunn_on terästä. Herheläin_on hiien lintu lenteä hyryttelevi ympäri sepän pajasta, viimein on vihaset heitti 25 rauvan ristintävetehen: siintä rauta turmeli, viimein on vihaseks tuli. Oi on silma, rauta raukka, oi on silma, koito kuona, 30 et sä silloin suuri ollut, konsa maitona makasit sepän ahjon alla. Etpä sie nyt väärä oisi. vaan herheläine hiielintu[!] 35 se vihat toi.
 
 
   
SUURMARTTYYRI GEORGIOS VOITTAJA
 
Suurmarttyyri Georgios Voittaja on ortodoksisen kirkon tärkeä pyhä, ortodoksisen kalenterin mukaan hänen muistopäiväänsä vietetään 23. huhtikuuta. Nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa. Georgios Voittaja on kunnioitetuimpia sotilaspyhiä niin Kreikassa kuin Venäjälläkin ja hänet tunnetaan erityisesti partiolaisten suojelupyhänä.  
 
Georgios Voittaja ikoneissa
 Kuuluisaan novgorodilaiseen Georgios Voittaja -ikoniin on kuvattu pyhän legendasta tunnetuin episodi. Ikonin kohtaus perustuu taruun, jossa Pyhä Georgios pelastaa epäjumalia palvovan kuningas Selbiuksen tyttären lohikäärmeelle uhrattavaksi joutumiselta. Peto vaati kaupunkilaisilta uhria aina, kun he halusivat noutaa vettä kaivolta tai järveltä, jota lohikäärme vartioi. Pyhän Georgioksen uroteko sai kuningas Selbiuksen sekä kaikki kaupunkilaiset kääntymään kristinuskoon.
 
Georgios Voittaja on kuvattu ikoneissa sotilaana 600-luvulta asti ja 1100-luvulla ilmestyi aihe, jossa lohikäärmeen lähestyessä nuorta tyttöä paikalle ilmestyy Pyhä Georgios ratsailla, sotilasunivormussa ja hulmuavassa viitassa, taltuttaa hirviön Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja lävistää maassa makaavan siivellisen lohikäärmeen keihäällään. Rauhallinen ilme pyhän kasvoilla on ristiriidassa hevosen pillastuneen asennon ja liskon kammottavan olemuksen kanssa.
 
Ikonikuvassa lohikäärme oli pakanuuden ja maagisten voimien symboli ja Georgios, Kristuksen soturi, voitti pimeyden. Kyseistä ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen pohjoisilla metsäseuduilla. Ratsastuskuvauksissa hevonen symboloi Jumalan asettamaa hengellistä ratsua. Kertomus ei kuvaa historiallista tapahtumaa vaan kuoleman jälkeistä ihmetekoa ja kuva on marttyyriuden symboli, jossa Kristus siunaa Georgiosta. Keihäs, joka tulee taivaasta ja lyö maahan pakanuuden ruhtinaan, ei ole surman ase vaan risti. Taistelun jälkeen paha sidotaan ja se on kirkon hallinnassa sakramenttien kautta.
 
Joissakin ikoneissa Georgioksen takana hevosen selässä istuva orja kuuluu toiseen traditioon, jonka mukaan orja oli juuri tarjoilemassa viiniä isännälleen kun Pyhä Georgios tuli vapauttamaan hänet.
 
Georgioksen taistelu lohikäärmettä vastaan kuvaa myös ihmisen taistelua omaa syntistä minäänsä vastaan. Georgios Voittaja muistuttaa siitä, että pahan kukistaminen on syytä alkaa omasta itsestä. 
 
Georgios Voittajan kirkot maailmalla ja Suomessa
Eri puolilla maailmaa on lukemattomia ortodoksisia kirkkoja taivaallisen suojelijan Georgios Voittajan kunniaksi, muun muassa ruhtinas Jaroslav Viisaan 1000-luvulla rakennuttama miesluostari ja kirkko Kiovassa. Georgiassa, jonka toinen suojeluspyhä Georgios Voittaja on, kirkkoja on satoja.
 
Suomessa on Siilinjärvellä sijaitseva Suurmarttyyri Georgios Voittajan Kirkko ja Vehmersalmella on Pyhälle Herman Alaskalaiselle ja Suurmarttyyri Georgios Voittajalle pyhitetty tsasouna.
 
Myös Mikkelissä oli aikanaan (1908 - 1958) pyhälle suurmarttyyri Georgios Voittajalle omistettu ortodoksinen sotilaskirkko, joka kuitenkin purettiin vuonna 1958. Kirkon paikalla on nykyisin muistolaatta ja osa ikoneista on Mikkelin Pyhän Ylienkeli Mikaelin kirkossa. 
 
Muistopäivä
Suurmarttyyri Georgios Voittaja mestattiin miekalla vuonna 303. Ortodoksisessa kirkossa häntä muistellaan vuosittain huhtikuun 23. päivänä. Miehuullisuudestaan kauheiden kidutustensa aikana hän sai lisänimen Voittaja ja häntä pidetään sotilaitten suojelijana.
Georgios Voittajan reliikit siirrettiin 300-luvulla Lyddaan, jossa ne ovat hänen kunniakseen pyhitetyssä kirkossa. Niiden äärellä on tapahtunut monia ihmeitä.
 
Tropari ja kontakki
Kirkko ylistää pyhää Georgiosta, jonka muisto on kirkastunut ilmestyksien ja lukemattomien ihmeitten kautta, seuraavin sanoin:  
 
Tropari, 4. säv.
Oi Kristuksen marttyyri, | pyhä Georgios Voittaja, | sinä uskon jalon taistelun taistelit | ja saatoit häpeään vainoojiesi jumalattomuuden. | Sinä toit itsesi Jumalalle otolliseksi uhriksi | ja sait Häneltä voittoseppeleen. || Rukoile meidänkin syntiemme anteeksiantoa.
Tropari, 4. säv.
Tänään maailman ääret ylistävät autuaaksi sinua, pyhä Georgios, | ja maa veresi kostuttamana iloitsee sinusta, sinä pyhän Hengen valittu astia, Kristuksen marttyyri. | Rukoile Häntä, että Hän antaisi pyhään temppeliisi tuleville synnit anteeksi, | maailmalle rauhan || ja meidän sieluillemme pelastukseki.
 
 
Vangittujen vapauttaja | ja köyhien suojelija, | voimattomien lääkäri ja hallitsijain puolesta taistelija, | pyhä kilvoittelija ja suurmarttyyri Georgios, || rukoile Kristusta, meidän Jumalaamme, pelastamaan meidän sielumme.
Kontakki, 4. säv.
Sinusta tuli Jumalan kasvattama hurskauden kunniakas viljelijä, | joka korjasit itsellesi hyveitten lyhteen. | Kylvettyäsi kyynelin | nyt riemuiten leikkaat. | Veritodistajana kärsittyäsi | sinä otit vastaan Kristuksen || ja nyt rukoilet, oi pyhä Georgios, kaikille syntien anteeksiantoa.
Lähde: ortodoksi.net