Oppimistyylit - Erilaiset oppijat

Oppimisen tyylit ovat yksilön tiedon käsittelyyn liittyviä pysyviä taipumuksia tai tapoja hankkia ja käsitellä tietoa tietyllä tavalla.


Ihminen oppii

20 % kuulemalla

30 % näkemällä

50 % kuulemalla ja näkemällä

70 % puhumalla, kuulemalla ja näkemällä

90 % tekemällä, puhumalla, kuulemalla ja näkemällä


Mieluisin tapa oppia vaihtelee. Oppijat ovat erilaisia ja myös heidän oppimistyylinsä ovat erilaisia. Koitetaan sellaisia vähitellen muovautuneita mieluisia tapoja toimia ja ajatella, joiden avulla ihminen kokee parhaiten oppivansa. Oppimistyyliä pidetään oppijan melko pysyvänä ominaisuutena. 

Kun työpaikkaohjaaja tuntee oppimistyylit ja oppii havainnoimaan, hänellä on edellytykset edisttyössäoppijoiden oppimista. Ohjaajan on hyvä tunnistaa myös oma oppimistyylinsä. Se antaa ymmärrystä omasta tavasta toimia ja lisää työpaikkaohjaajan kykyä joustavuutta ohjaustilanteissa. 

Työpaikkaohjaajan tehtävänä on tukea oppijaa etenemään oppimisprosessin uusiin vaiheisiin, sillä pelkällä omakohtaisella kokemuksella tai teoriatietoon perehtymällä ei saavuteta riittävää osaamista.


Aktiivinen osallistuja/konkreettinen kokija

  • oppii parhaiten lähtemällä rohkeasti mukaan uusiin tilanteisiin 
  • on aktiivinen, ennakkoluuloton, avoin ja helposti innostuva, käy käsiksi vaikeisiinkin tilanteisiin ja pitää eteen tulevien ongelmien ratkaisuista 
  • on ihmisläheinen ja reagoi tunneperäisesti 
  • ratkaisut saattavat kuitenkin jäädä pintapuolisiksi, sillä opiskelijalla ei välttämättä ole pitkäjänteisyyttä ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavaan pohdiskeluun 
  • on usein seurallinen ihminen, joka kaipaa muiden seuraa oppimistilanteissa

 
Harkitseva tarkkailija / Abstrakti käsitteellistäjä 
  • tarkastelee ilmiötä huolellisesti, kohta kohdalta 
  • pyrkii muodostamaan kokonaisuuksia hajallaan olevista tiedoista ja yksityiskohdista 
  • kiinnittää huomiota perustavaa laatua oleviin olettamuksiin, teorioihin ja malleihin 
  • on mieluisaa oppia katselemalla ja kuuntelemalla 
  • voi seurata tapahtumia mielellään sivusta 
  • oppimistyylille on tyypillistä itsenäisyys ja asioiden tarkka pohdinta 

Looginen ajattelija / Pohdiskeleva havainnoija 
  • keskustelee mielellään muiden kanssa ja kuuntelee heidän ajatuksiaan 
  • kerää tietoa käsiteltävästä asiasta ja haluaa perehtyä asiaan perusteellisesti, ennen kuin tekee johtopäätöksiä 
  • siirtää mielellään päätöksentekoa, vähintään "yhden yön yli”: pohdiskeleva havainnoija voi vetäytyä oppimistilanteessa taka-alalle, sillä hän mielellään tarkkailee, miten toiset toimivat 
  • ottaa laajasti erilaisia näkökulmia huomioon ennen kuin tekee omia johtopäätöksiään 
  • pyrkii syvällisesti ymmärtämään ilmiöiden syyt ja seuraukset 

Kokeileva toteuttaja / Osallistuva kokeilija 
  • Haluaa kokeilla käytännössä, kuinka uudet ajatukset ja ideat toimivat 
  • Innostuu helposti ja tekee mielellään suunnitelmia ja aloitteita, etsii aina parempaa tapaa toimia 
  • Tulee kärsimättömäksi, jos asiat eivät etene tai niitä käsitellään pitkään 
  • Osallistuvan kokeilijan oppimistyylille on ominaista käytännöllisyys, maanläheisyys ja käytännölliset päätökset 


Oppimisilmapiiri ja motivointi

Oppimismyönteinen ilmapiiri
  • Vaikuttaa merkittävästi työssäoppimisen onnistumiseen
  • Henkilökunta ja heidän käyttäytymisensä eri tilanteissa näkyy ja välittyy työssäoppijalle oppimisilmapiirinä
  • Hyvään oppimisilmapiiriin kuuluu tiedon ja osaamisen jakaminen työyhteisössä
  • Hyvässä työssäoppimisympäristössä ristiriidat ja konfliktitilanteet selvitetään.
 
Motivaatio
  • Oppijan suoritusta säätelevät valmius ja motivaatio
    • Valmius vaikuttaa siihen, mitä yksilö osaa tehdä
    • Motivaatio määrää, mitä hän haluaa tehdä
  • Motivaation lisääminen parantaa niiden oppijoiden suoritustasoa, joilla on riittävät valmiudet suioriutua annetuista tehtävistä.
  • Työpaikkaohjaajan kannustava toiminta lisää motivaatiota

Vuorovaikutustaidot

Työpaikkaohjaajan tehtävä on huolehtia vuorovaikutuksen toimivuudesta opiskelijan ja työpaikan välillä
Opiskelijan vuorovaikutusosaaminen ei ole aina aikuisen tasolla.



Ristiriitatilanteiden käsittely

Ristiriitatilanteiden viisi mallia

1. Taistelu tai kilpailu
  • Molemmat yrittävät voittaa
  • Perusteltua, kun on puolustettava jotain oleellisen tärkeää 
2. Välttäminen
  • Ristiriitaa ei myönnetä tai sitä ei haluta käsitellä ratkaisuna, kun asia on toisarvoinen tms.
3. Mukautuminen
  • Toinen antaa periksi
  • Yksimielisyyden säilyttäminen on ensisijaista
4. Kompromissi
  • Molemmat joustavat ja antavat periksi yhteisen ratkaisun löytämiseksi
  • Asia tärkeä mutta ei ole aikaa tai tarvetta perusteellisempaan yhteistyöhön
5. Yhteistyö
  • Lähdetään etsimään ratkaisua, jonka tulos tyydyttää molempien osapuolten tarpeita
  • Kun asia on molemmille tärkeä ja halutaan sitoutua yhteiseen ratkaisuun
Huomioi ristiriitatilanteiden käsittelyssä myös
  • Ikä ja kulttuurierot
  • Ennakkoluulot
  • Vuorovaikutustaiodot
  • Opastajan ammattitaito --> itsestäänselvyydet
  • Oppijan aikaisemmat tiedot
  • Uuden tiedon määrä
  • Milloin on aika ottaa yhteyttä työssäoppimista ohjaavaan opettajaan
Comments