Jeesuksen Vuorisaarna Matteuksen evankeliumi 5-7


[Kirkkoraamattu 1992: Matt. 5:1-7:29]

1. Vuorisaarna 5-7 
LUKU 5 
Autuaaksijulistus 
Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. 
2. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin: 


3. "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. 
4. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. 
5. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan. 
6. Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. 
7. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. 
8. Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. 
9. Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen. 
10. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. 


11. "Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. 
12. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.  
13. Suolana ja valona maailmassa 
"Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa. 

14. "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. 
15. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. 
16. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.  
17. Jeesus ja laki 
"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. 
18. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. 
19. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. 
20. Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.  
21. Vihasta ja riidasta 
"Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. 
22. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. 

23. "Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 
24. niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. 

25. "Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. 
26. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten.  
27. Aviorikoksesta 
"Teille on opetettu tämä käsky: 'Älä tee aviorikosta.' 
28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. 
29. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. 
30. Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. 

31. "On myös opetettu, että jos mies tahtoo erota vaimostaan, hänen on annettava tälle erokirja. 
32. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen.  
33. Vannomisesta 
"Vielä teille on opetettu nämä isille annetut käskyt: 'Älä tee väärää valaa' ja 'Pidä, mitä olet Herralle valalla vannonut'. 
34. Mutta minä sanon teille: Älkää vannoko lainkaan. Älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, 
35. älkää maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa koroke, älkääkä Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki. 
36. Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et sinä pysty muuttamaan ainuttakaan hiustasi mustaksi etkä valkoiseksi. 
37. Kun myönnätte, sanokaa vain: 'Kyllä', kun kiellätte, sanokaa: 'Ei.' Enempi on pahasta.  
38. Rakastakaa vihamiehiänne 
"Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.' 
39. Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. 
40. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. 
41. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan(1) matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. 
42. Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta. 

43. "Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' 
44. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, 
45. jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. 
46. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin(2) tee niin? 
47. Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? 
48. Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.  
1. LUKU 6 
Almut, rukous ja paasto 
"Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi, muuten ette saa palkkaa taivaalliselta Isältänne. 

2. "Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kujilla, jotta ihmiset kiittelisivät heitä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. 
3. Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee, 
4. jotta hyvä tekosi pysyisi salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. 

5. "Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. 
6. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. 

7. "Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. 
8. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään. 
9. Rukoilkaa te siis näin: 

- Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. 
10. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. 
11. Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme. 
12. Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa. 
13. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.(1) 


14. "Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. 
15. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne. 

16. "Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. 
17. Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. 
18. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.  
19. Jumala ja mammona 
"Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 
20. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. 
21. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi. 

22. "Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. 
23. Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan pimeys! 

24. "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.  
25. Jumalan huolenpito 
"Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? 
26. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! 
27. Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? 

28. "Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. 
29. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. 
30. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset! 

31. "Älkää siis murehtiko: 'Mitä me nyt syömme?' tai 'Mitä me juomme?' tai 'Mistä me saamme vaatteet?' 
32. Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. 
33. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. 
34. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.  
1. LUKU 7 
Ohjeita ja lupauksia 
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 
2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan. 
3. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? 
4. Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa kun otan roskan silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi? 
5. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä. 

6. "Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaa niitä jalkoihinsa ja käy teidän kimppuunne ja raatele teitä. 

7. "Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. 
8. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. 
9. Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? 
10. Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? 
11. Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät. 

12. "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. 

13. "Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. 
14. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!  
15. Väärät profeetat 
"Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. 
16. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. 
17. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. 
18. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. 
19. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. 
20. Hedelmistä te siis tunnette heidät. 

21. "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. 
22. Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.' 
23. Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'  
24. Kaksi rakentajaa 
"Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. 
25. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. 

26. "Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. 
27. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka."  
28. Vuorisaarnan vaikutus 
Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, kansanjoukot olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan. 
29. Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat. 


[Kirkkoraamattu 1933/38 otsikoilla: Matt. 5:1-7:29]

1. Vuorisaarna 5-7 
Autuaaksijulistus 
Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. 
2. Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi: 
3. "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. 
4. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. 
5. Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä. 
6. Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. 
7. Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. 
8. Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan. 
9. Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. 
10. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. 
11. Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. 
12. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä. 
13. Suolana ja valkeutena maailmassa 
Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi. 
14. Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; 
15. eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. 
16. Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa. 
17. Jeesus ja laki 
Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. 
18. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. 
19. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. 
20. Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan. 
21. Vihasta ja riidasta 
Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion.' 
22. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. 
23. Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 
24. niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi. 
25. Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei sinua pantaisi vankeuteen. 
26. Totisesti minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon. 
27. Älä tee huorin! 
Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin.' 
28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa. 
29. Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin. 
30. Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin. 
31. On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan.' 
32. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin. 
33. Vannomisesta 
Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi.' 
34. Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, 
35. älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki; 
36. äläkä vanno pääsi kautta, sillä et sinä voi yhtäkään hiusta tehdä valkeaksi etkä mustaksi; 
37. vaan olkoon teidän puheenne: 'On, on', tahi: 'ei, ei.' Mitä siihen lisätään, se on pahasta. 
38. Rakastakaa vihollisianne 
Te olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta.' 
39. Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin; 
40. ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin; 
41. ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. 
42. Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää. 
43. Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.' 
44. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, 
45. että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin. 
46. Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin? 
47. Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin? 
48. Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on." 

1. Almut, rukous ja paasto 
"Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa. 
2. Sentähden, kun annat almuja, älä soitata torvea edelläsi, niinkuin ulkokullatut tekevät synagoogissa ja kaduilla saadakseen ylistystä ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. 
3. Vaan kun sinä almua annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee, 
4. että almusi olisi salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle. 
5. Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. 
6. Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle. 
7. Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. 
8. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan. 
9. Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; 
10. tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa; 
11. anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme; 
12. ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme; 
13. äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, [sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen]. 
14. Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; 
15. mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne. 
16. Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. 
17. Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi, 
18. etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle. 
19. Jumala ja mammona 
Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 
20. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. 
21. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi. 
22. Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu. 
23. Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys! 
24. Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa. 
25. Jumalan huolenpito 
Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? 
26. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? 
27. Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? 
28. Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. 
29. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. 
30. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? 
31. Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?' 
32. Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. 
33. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. 
34. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." 

1. Ohjeita ja lupauksia 
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; 
2. sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. 
3. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? 
4. Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi? 
5. Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä. 
6. Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä. 
7. Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. 
8. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. 
9. Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää, 
10. taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen? 
11. Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat! 
12. Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat. 
13. Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; 
14. mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. 
15. Väärät profeetat 
Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. 
16. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? 
17. Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. 
18. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. 
19. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. 
20. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään. 
21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. 
22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' 
23. Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.' 
24. Kaksi rakentajaa 
Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. 
25. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu. 
26. Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. 
27. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri." 
28. Vuorisaarnan vaikutus 
Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa, 
29. sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa. 


[Biblia 1776 (1872): Matt. 5:1-7:29]

1. 5. Luku. 
Mutta kuin hän näki kansan, astui hän ylös vuorelle, ja kuin hän oli istunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. 
2. Niin hän avasi suunsa, opetti heitä ja sanoi: 

3. Autuaat ovat hengellisesti vaivaiset; sillä heidän on taivaan valtakunta. 
4. Autuaat ovat murheelliset; sillä he saavat lohdutuksen. 
5. Autuaat ovat siviät; sillä he saavat maan periä. 
6. Autuaat ovat, jotka isoovat ja janoovat vanhurskautta; sillä he ravitaan. 
7. Autuaat ovat laupiaat; sillä he saavat laupiuden. 
8. Autuaat ovat puhtaat sydämestä; sillä he saavat nähdä Jumalan. 
9. Autuaat ovat rauhan tekiät; sillä ne pitää Jumalan pojiksi kutsuttaman. 
10. Autuaat ovat, jotka vanhurskauden tähden vainotaan; sillä heidän on taivaan valtakunta. 
11. Autuaat olette te, kuin he pilkkaavat ja vainoovat teitä, ja puhuvat kaikkinaista pahuutta teitä vastaan, valhetellen minun tähteni. 
12. Iloitkaat ja riemuitkaat; sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä näin he vainosivat prophetaita, jotka teidän edellänne olivat. 
13. Te olette maan suola: jos siis suola tulee mauttomaksi, millä sitte suolataan? ei se enään kelpaa mihinkään, vaan heitettää pois ja ihmisiltä tallattaa. 
14. Te olette maailman valkeus. Ei sitä kaupunkia taideta peittää, joka vuorella on, 
15. Eikä kynttilää sytytetä ja panna vakan alle, vaan kynttiläjalkaan, valaisemaan kaikkia, jotka huoneessa ovat. 
16. Näin valistakoon teidän valkeutenne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät työnne, ja kunnioittaisivat teidän Isäänne, joka on taivaissa. 

17. Älkäät luulko, että minä tulin lakia ja prophetaita päästämään: en minä tullut päästämään, vaan täyttämään. 
18. Sillä totisesti sanon minä teille: siihenasti kuin taivas ja maa katoo, ei pidä vähinkään piirto eikä joku rahtu laista katooman, siihenasti kuin kaikki tapahtuvat. 
19. Kuka siis jonkun näistä vähimmistä käskyistä päästää, ja näin ihmisiä opettaa, hän pitää taivaan valtakunnassa vähimmäksi kutsuttaman; mutta joka sen tekee ja opettaa, se pitää suureksi taivaan valtakunnassa kutsuttaman. 
20. Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa enempi kuin kirjanoppineiden ja Pharisealaisten, niin ette tule taivaan valtakuntaan. 

21. Te kuulitte mitä sanottu oli vanhoille: ei sinun pidä tappaman; mutta jokainen, joka tappaa, hänen pitää tuomioon vikapää oleman. 
22. Mutta minä sanon teille: että jokainen, joka tyhmästi vihastuu veljellensä, hänen pitää tuomioon vikapää oleman; mutta jokainen, joka sanoo veljellensä: raka, hänen pitää neuvon alle vikapää oleman; mutta jokainen, joka sanoo: sinä tyhmä, hänen pitää helvetin tuleen vikapää oleman. 
23. Sentähden, jos sinä uhraat lahjas alttarille, ja siellä muistat, että veljelläs on jotakin sinua vastaan: 
24. Niin jätä sinne lahjas alttarin eteen, ja mene ensin sopimaan veljes kanssa, ja tule sitte lahjas uhraamaan. 
25. Sovi nopiasti riitaveljes kanssa, koskas vielä hänen kanssansa tiellä olet, ettei riitaveljes anna sinua joskus tuomarille, ja tuomari antaa sinun palvelialle, ja sinä heitetään torniin. 
26. Totisesti sanon minä sinulle: et sinä suinkaan pääse sieltä ulos, siihenasti kuin sinä maksat viimeisen rovon. 

27. Te kuulitte sanotuksi vanhoille: ei sinun pidä huorin tekemän. 
28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo vaimon päälle himoitaksensa häntä, hän teki jo huorin hänen kanssansa sydämessänsä. 
29. Jos oikia silmäs pahentaa sinun, niin puhkaise se ulos, ja heitä pois tyköäs; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäs hukutetaan, kuin että koko ruumis pitäis heitettämän helvettiin. 
30. Ja jos oikia kätes pahentaa sinun, niin hakkaa se poikki, ja heitä pois tyköäs! sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäs hukutetaan, kuin että koko ruumis pitäis helvettiin heitettämän. 
31. On myös sanottu: jokainen joka emäntänsä hylkää, hän antakaan hänelle erokirjan. 
32. Mutta minä sanon teille: joka emäntänsä hylkää, muutoin kuin huoruuden tähden, hän saattaa hänen huorin tekemään; ja joka nai sen hyljätyn, hän tekee huorin. 

33. Taas te kuulitte sanotuksi vanhoille: älä vanno väärin, vaan pidä valas Herralle. 
34. Mutta minä sanon teille: älkäät ensinkään vannoko, ei taivaan kautta, sillä se on Jumalan istuin; 
35. Eikä maan kautta, sillä se on hänen astinlautansa: ei myös Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki: 
36. Ei sinun myös pidä vannoman pääs kautta, sillä et sinä voi yhtään hiusta valkiaksi eli mustaksi tehdä. 
37. Vaan teidän puheenne pitää oleman: on, on, ei, ei; mutta mitä siihen lisätään, se on pahasta. 

38. Te kuulitte sanotuksi: silmä silmästä, ja hammas hampaasta. 
39. Mutta minä sanon teille: älkäät olko pahaa vastaan; vaan joka sinua lyö oikialle poskelle, niin käännä myös hänelle toinen. 
40. Ja joka sinua tahtoo oikeuden eteen, jo ottaa hamees, niin salli myös hänelle muukin vaate. 
41. Ja joka sinua vaatii peninkulman, mene hänen kanssansa kaksi. 
42. Anna sille, joka sinulta anoo, ja älä käänny siltä pois, joka lainan pyytää. 
43. Te kuulitte sanotuksi: rakasta lähimmäistäs, ja vihaa vihollistas; 
44. Mutta minä sanon teille: rakastakaat vihollisianne; siunatkaat niitä, jotka teitä sadattavat; tehkäät niille hyvin, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vainoovat ja vahingoittavat, 
45. Että te olisitte teidän Isänne pojat, joka on taivaissa; sillä hän sallii aurinkonsa koittaa niin pahain ylitse kuin hyväinkin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin. 
46. Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitäkin rakastavat, mitä teidän siitä palkkaa on? eikö Publikanit myös niin tee? 
47. Ja jos te ainoastaan veljeinne kanssa soveliaat olette, mitä te sen kanssa erinomaista teette? eikö Publikanit myös niin tee? 
48. Olkaat siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on. 

1. 6. Luku. 
Kavahtakaat, ettette anna almujanne ihmisten edessä, että te heiltä nähtäisiin: niin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa. 
2. Kuin siis almua annat, niin älä edelläs torvella soita, niinkuin ulkokullatut synagogissa ja kujilla tekevät, että he ihmisiltä kunnioitettaisiin. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa. 
3. Mutta kuin sinä almua annat, niin älköön vasen kätes tietäkö, mitä oikia kätes tekee, 
4. Että almus olis salaisuudessa, ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksais sinulle julkisesti. 

5. Ja kuin rukoilet, niin ei sinun pidä oleman niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellänsä seisovat ja rukoilevat synagogissa ja kujain kulmissa, että he ihmisiltä nähtäisiin. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa. 
6. Vaan kuin sinä rukoilet, niin mene kammioos, ja sulje oves, ja rukoile Isääs, joka on salaisuudessa: ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti. 
7. Ja kuin te rukoilette, niin älkää olko paljon puhuvaiset, niinkuin pakanat; sillä he luulevat heitä paljon puheensa tähden kuultavan. 
8. Sentähden älkäät olko heidän kaltaisensa; sillä Isänne tietää kyllä, mitä tarvitsette, ennen kuin te häneltä rukoilettekaan. 
9. Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimes. 
10. Lähestyköön sinun valtakuntas. Olkoon sinun tahtos niin maassa kuin taivaassa. 
11. Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme. 
12. Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme meidän velvollistemme. 
13. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta. Sillä sinun on valtakunta, ja voima, ja kunnia, ijankaikkisesti. Amen! 
14. Sillä jos te anteeksi annatte ihmisille heidän rikoksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi. 
15. Vaan jollette anteeksi anna ihmisille heidän rikoksiansa, niin ei myös teidän Isänne anteeksi anna teidän rikoksianne. 

16. Mutta kuin te paastootte, niin älkäät olko surulliset niinkuin ulkokullatut; sillä he muuttavat muotonsa, että he ihmisiltä nähtäisiin paastoovan. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa. 
17. Vaan sinä kuin paastoot, niin voitele pääs ja pese kasvos, 
18. Ettet ihmisiltä nähtäis paastoovan, mutta Isältäs, joka on salaisuudessa: ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti. 

19. Älkäät tavaraa kootko maan päällä, kussa koi ja ruoste raiskaavat, ja kussa varkaat kaivavat ja varastavat; 
20. Vaan kootkaat teillenne tavaraa taivaassa, kussa ei koi eikä ruoste raiskaa, ja kussa ei varkaat kaiva eikä varasta. 
21. Sillä kussa teidän tavaranne on, siellä on myös teidän sydämenne. 
22. Silmä on ruumin valkeus; jos siis silmäs on yksinkertainen, niin koko ruumiis on valaistu. 
23. Mutta jos silmäs on paha, niin koko ruumiis on pimiä. Jos siis se valkeus, joka sinussa on, on pimeys, kuinka suuri on itse pimeys? 

24. Ei kenkään voi palvella kahta herraa; sillä taikka hän tätä vihaa ja toista rakastaa, taikka hän tähän suostuu ja toisen ylönkatsoo. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa. 
25. Sentähden sanon minä teille: älkäät murehtiko henkenne tähden, mitä te syötte ja mitä te juotte, eikä ruumiinne tähden, millä te teitänne verhootte. Eikö henki enempi ole kuin ruoka? ja ruumis parempi kuin vaate? 
26. Katsokaat taivaan lintuja, ei he kylvä eikä niitä, ei myös kokoa riiheen, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii heidät. Ettekö te paljoa enempi ole kuin he? 
27. Mutta kuka teistä voi surullansa lisätä yhden kyynärän pituudellensa? 
28. Ja mitä te surette vaatteista? Katsokaat kukkasia kedolla, kuinka he kasvavat: ei he työtä tee, eikä kehrää. 
29. Kuitenkin sanon minä teille, ettei Salomon kaikessa kunniassansa ollut niin vaatetettu kuin yksi heistä. 
30. Jos Jumala näin vaatettaa pellon ruohon, joka tänäpänä seisoo ja huomenna pätsiin heitetään, eikö hän paljoa enemmin teidän sitä tee, te vähäuskoiset? 
31. Älkäät siis surulliset olko, sanoen: mitä me syömme, taikka mitä me juomme? eli millä me meitämme verhoomme? 
32. Sillä kaikkia näitä pakanat etsivät; sillä teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkia näitä tarvitsevan. 
33. Vaan etsikäät ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, ja niin kaikki nämät teille annetaan. 
34. Älkäät sentähden sureko huomisesta päivästä; sillä huomisella päivällä on suru itsestänsä. Tyytykään kukin päivä surullensa. 

1. 7. Luku. 
Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 
2. Sillä millä tuomiolla te tuomitsette, pitää teitä tuomittaman, ja sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman. 
3. Miksis siis näet raiskan, joka on veljes silmässä, ja et äkkää malkaa omassa silmässäs? 
4. Taikka, kuinka sinä sanot veljelles: pidäs, minä otan raiskan silmästäs; ja katso, malka on omassa silmässäs? 
5. Sinä ulkokullattu, heitä ensin malka ulos sinun silmästäs, ja katso sitte, kuinka saisit raiskan ulos veljes silmästä. 
6. Älkäät antako koirille pyhää, ja älkäät päärlyjänne heittäkö sikain eteen, ettei he niitä joskus tallaa jaloillansa, ja käännä itsiänsä, ja repele teitä. 

7. Anokaat, niin teille annetaan: etsikäät, niin te löydätte: kolkuttakaat, niin teille avataan. 
8. Sillä jokainen, joka anoo, hän saa, ja joka etsii, hän löytää, ja kolkuttavalle avataan. 
9. Eli onko teistä joku ihminen, jolta hänen poikansa anois leipää: antaisko hän hänelle kiven? 
10. Eli jos hän kalaa anois: antaisko hän hänelle kärmeen? 
11. Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, kuinka paljoa enempi teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa niille hyviä, jotka häneltä anovat? 
12. Kaikki siis, mitä te tahdotte, että ihmiset pitää teille tekemän, niin te myös heille tehkäät; sillä tämä on laki ja prophetat. 
13. Menkäät ahtaasta portista sisälle; sillä se portti on lavia ja avara tie, joka vie kadotukseen, ja niitä on monta, jotka siitä sisälle menevät; 
14. Ja se portti on ahdas, ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat, jotka sen löytävät. 

15. Mutta kavahtakaat teitänne vääristä prophetaista, jotka teidän tykönne lammasten vaatteilla tulevat, mutta sisältä he ovat raatelevaiset sudet. 
16. Heidän hedelmistänsä te tunnette heidät: hakeeko joku viinamarjoja orjantappuroista, taikka fikunia ohdakkeista? 
17. Niin jokainen hyvä puu kasvaa hyvät hedelmät; mutta mädännyt puu kasvaa häijyt hedelmät. 
18. Hyvä puu ei taida häijyjä hedelmiä kasvaa, eikä mädännyt puu hyviä hedelmiä kasvaa. 
19. Jokainen puu, joka ei kasva hyvää hedelmää, hakataan pois, ja tuleen heitetään. 
20. Sentähden tuntekaat heitä hedelmistänsä. 
21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on taivaissa. 
22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra! emmekö me sinun nimes kautta ennustaneet, ja sinun nimelläs ajaneet ulos perkeleitä, ja ole sinun nimes kautta monta väkevää työtä tehneet? 
23. Ja silloin minä tunnustan, en minä teitä ikänä tuntenut: menkäät pois minun tyköäni, te väärintekiät. 

24. Sentähden jokaisen, joka minulta nämät puheet kuulee ja ne tekee, vertaan minä toimelliseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. 
25. Ja sade lankesi, ja virrat tulivat, ja tuulet puhalsivat, ja sitä huonetta sysäsivät, joka ei kuitenkaan kukistunut; sillä se oli kalliolle perustettu. 
26. Ja jokainen, joka kuulee minulta nämät puheet, ja ei tee niitä, hän verrataan tyhmään mieheen, joka huoneensa sannalle rakensi. 
27. Ja sade lankesi, ja virrat tulivat, ja tuulet puhalsivat, ja sitä huonetta sysäsivät, joka kukistui, ja sen lankeemus oli suuri. 
28. Ja se tapahtui, kuin Jesus oli lopettanut nämät puheet, että kansat hämmästyivät hänen oppiansa. 
29. Sillä hän opetti heitä voimallisesti, ja ei niinkuin kirjanoppineet. 


[Kirkkoraamattu 1642: Matt. 5:1-7:29]

1. 5. Lucu. 
COsca hän näki Canssan/ astui hän ylös wuorelle/ ja cuin hän oli istunut/ tulit hänen opetuslapsens hänen tygöns. 
2. Nijn hän awais suuns/ opetti heitä/ ja sanoi: 
3. Autuat owat hengellisest waiwaiset: sillä heidän on taiwan waldacunda. 
4. Autuat owat murhelliset/ sillä he saawat lohdutuxen. 
5. Autuat owat siwiät: sillä he saawat maan periä. 
6. Autuat owat jotca isowat ja janowat wanhurscautta: sillä he rawitan. 
7. Autuat owat laupiat: sillä he saawat laupiuden. 
8. Autuat owat puhtat sydämest: sillä he saawat nähdä Jumalan. 
9. Autuat owat rauhan tekiät: sillä ne pitä Jumalan pojixi cudzuttaman. 
10. Autuat owat jotca wanhurscauden tähden wainotan: sillä heidän on taiwan waldacunda 
11. Autuat oletta te/ cosca ihmiset pilckawat ja wainowat teitä/ ja puhuwat caickinaista pahutta teitä wastan/ walehdellen minun tähteni: 
12. Iloitcat ja riemuitcat: sillä teidän palckan on suuri taiwas. Sillä näin he wainoisit Prophetaita/ jotca teidän edellän olit. 
13. TE oletta maan suola: jos suola tule mauttomaxi/ millä sijtte suolatan? nijn ei se myös kelpa mihingän/ mutta heittä pois/ ihmisildä tallatta. 
14. Te oletta mailman walkeus. Ei sitä Caupungita taita peittä/ joca wuorella on. 
15. Eikä kyntilätä sytytetä ja panna wacan ala/ mutta kyntiläjalcaan/ walaiseman caickia jotca huones owat. 
16. Näin walistacon teidän walkeuden ihmisten edes/ että he näkisit teidän hywät työnnä/ ja cunnioittaisit teidän Isän/ joca on taiwas. 
17. ÄLkät luulco/ että minä tulin Lakia ja Prophetiaita päästämän: en minä tullut päästämän/ mutta täyttämän. 
18. Totisest sanon minä teille: sijhenasti cuin taiwas ja maa cato/ ei pidä wähingän pijrto eikä jocu rahtu Laista catoman/ sijhenasti cuin caicki nämät tapahtuwat. 
19. Cuca sijs jongun näistä wähimmistä käskyistä päästä/ ja näin ihmisiä opetta/ hän pitä taiwan waldacunnas wähimmäxi cudzuttaman: mutta joca sen teke ja opetta/ se pitä suurexi taiwan waldacunnas cudzuttaman. 
20. SIllä minä sanon teille: ellei teidän wanhurscaudenne ole paljon enämbi cuin kirjanoppenuitten ja Phariseusten/ nijn et te tule taiwan waldacundan. 
21. TE cuulitta mitä sanottu oli wanhoille: ei sinun pidä tappaman: mutta jocainen joca tappa/ hänen pitä duomiohon wicapää oleman. 
22. Waan minä sanon teille: että jocainen joca wihastu weljellens/ hänen pitä duomiohon wicapää oleman. Ja jocainen cuin sano weljellens Racha/ hänen pitä neuwon ala wicapää oleman. Ja jocainen joca sano: sinä tyhmä/ hänen pitä helwetin tuleen wicapää oleman. 
23. Jos sinä uhrat lahjas Altarille/ ja siellä muistat/ että weljelläs on jotakin sinua wastan: 
24. Nijn jätä lahjas Altarin eteen/ ja mene ensin sopiman weljes cansa/ ja tule sijtte lahjas uhraman. 
25. Sowi nopiast rijtaweljes cansa/ coscas wielä hänen cansans tiellä olet/ ettei rijtaweljes sinua anna joscus Duomarille/ ja Duomari anna sinun palwelialle/ ja sinä heitetän tornijn. 
26. Totisest sanon minä sinulle: et sinä pääse sieldä ulos/ sijhenasti cuins maxat wijmeisen ropoin. 
27. TE cuulitta sanotuxi wanhoille: ei sinun pidä huorin tekemän. 
28. Mutta minä sanon teille: jocainen joca cadzo waimon päälle himoitaxens händä/ nijn hän teki jo huorin hänen cansans sydämesäns. 
29. Jos sinun oikia silmäs pahenda sinun/ nijn puhcaise se ulos/ ja heitä pois tykös: sillä parambi on sinulle/ että yxi sinun jäsenistäs hucutetan/ cuin coco sinun ruumis pidäis heitettämän helwettijn. 
30. Ja jos sinun oikia kätes pahenda sinun/ nijn hacka se poicki/ ja heitä pois tykös: sillä parambi on sinulle/ että yxi sinun jäsenistäs hucutetan/ cuin coco sinun ruumis pidäis helwettijn heitettämän. 
31. On myös sanottu: jocainen joca emändäns hylkä/ hän andacan hänelle erokirjan. 
32. Mutta minä sanon teille: että joca emändäns hylkä/ muutoin cuin huoruden tähden/ hän saatta hänen huorin tekemän/ ja joca nai sen hyljätyn/ hän teke huorin. 
33. TAas te cuulitta sanotuxi wanhoille: älä wanno wäärin/ mutta pidä walas Herralle. 
34. Waan minä sanon teille: älkät ensingän wannoca/ ei taiwan cautta/ joca on Jumalan istuin. 
35. Eikä maan cautta/ joca on Jumalan astinlauta: ei myös Jerusalemin cautta/ joca on suuren Cuningan Caupungi. 
36. Ei sinun myös pidä wannoman pääs cautta/ sillä et sinä woi yhtän hiusta walkiaxi eli mustaxi tehdä. 
37. Teidän puhen pitä oleman: On/ On/ Ei/ Ei: mutta mitä sijhen lisätän/ se on pahasta. 
38. TE cuulitta sanotuxi: silmä silmäst/ hammas hambast. 
39. Mutta minä sanon teille: älkät olco paha wastan/ waan joca sinua lyö oikialle poskelle/ nijn käännä myös hänelle toinen. 
40. Ja joca sinua tahto oikiuden eteen ja otta sinun hames/ nijn salli myös hänelle muukin waate. 
41. Joca sinua waati peniculman/ nijn seura händä caxi. 
42. Anna sille joca sinulda ano/ ja älä käännä sinuas sildä pois/ joca lainan pyytä. 
43. TE cuulitta sanotuxi: racasta lähimmäistäs ja wiha wihollistas. 
44. Waan minä sanon teille: racastacat wihollisian/ siunatcat nijtä jotca teitä sadattawat: tehkät nijlle hywin jotca teitä wihawat: rucoilcat nijden edest/ jotca teitä wainowat ja wahingoittawat. 
45. Että te olisitta teidän Isänne pojat joca on taiwas: sillä hän saldi Auringons coitta nijn pahain ylidze cuin hywäingin/ ja anda sata nijn wäärille cuin wanhurscaillekin. 
46. Sillä jos te racastatte nijtä ainoastans jotca teitäkin racastawat/ mitä teidän sijtä palcka on? eikö Publicanit nijn myös tee? 
47. Ja jos te ainoastans weljein cansa soweliat oletta/ mitä te sen cansa erinomaista teettä? eikö Publicanit myös nijn tee? 
48. Olcat sijs täydelliset nijncuin teidän taiwallinen Isängin täydellinen on. 

1. 6. Lucu. 
CAwattacat ettet te anna almuisatan ihmisten edes/ että te heildä nähtäisin/ nijn et te saa palcka teidän Isäldän/ joca on taiwais. 
2. Coscas sijs almu annat/ nijn älä edelläs torwella soita/ nijncuin wieckat Synagogis ja cujilla tekewät/ että he ihmisildä cunnioitetaisin. Totisest sanon minä teille: he owat saanet palckans. 
3. Mutta cosca sinä almu annat/ nijn älkön sinun wasen kätes tietkö mitä oikia kätes teke. 
4. Että sinun almus olis salaudes/ ja sinun Isäs/ joca salaisudet näke/ maxais sinulle julkisest. 
5. JA coscas rucoilet/ nijn ei sinun pidä oleman nijncuin wieckat: sillä he rucoilewat Synagogis ja cujain culmis/ että he ihmisildä nähdäisin. Totisest sanon minä teille: he owat saanet palckans. 
6. Waan cosca sinä rucoilet/ nijn mene Camarijs ja sulje owi/ ja rucoile sinun Isäs salaisest/ ja sinun Isäs/ joca salaudet näke/ maxa sinulle julkisest. 
7. Ja cosca te rucoiletta/ nijn älkät olco paljo puhuwaiset nijncuin pacanat: sillä he luulewat heidäns paljon puhens tähden cuulduxi. 
8. Sentähden älkät olco heidän caltaisens: sillä teidän Isän tietä kyllä mitä te tarwidzetta/ ennen cuin te häneldä rucoilettacan. 
9. Näin teidän sijs pitä rucoileman: ISä meidän joca olet taiwais. Pyhitetty olcon sinun nimes. 
10. Lähestykön sinun waldacundas. Olcon sinun tahtos nijn maasa cuin taiwais. 
11. Anna meille tänäpän meidän jocapäiwäinen leipäm. 
12. Ja anna meille meidän welcam andexi/ nijncuin mekin annam meidän welgollistem. Ja älä johdata meitä kiusauxeen. Mutta päästä meitä pahasta. 
13. Sillä sinun on waldacunda/ ja woima/ ja cunnia/ ijancaickisest/ Amen. 
14. Sentähden/ jos te andexi annatte ihmisille heidän ricoxens/ nijn myös teidän taiwallinen Isän anda teillen andexi. 
15. Waan jollet te andexi anna ihmisille heidän ricoxitans/ nijn ei myös teidän Isän andexi anna teidän ricoxitan. 
16. MUtta cosca te paastotta/ nijn älkät olco surulliset cuin wieckat: sillä he muuttawat muotons/ että he ihmisildä nähdäisin paastowan. Totisest sanon minä teille: he owat saanet palckans. 
17. Waan coscas paastot/ nijn woitele pääs ja pese caswos: 
18. Ettei se nähdäis ihmisildä ettäs paastot/ mutta sinun Isäldäs joca on salaisudes. Ja sinun Isäs/ joca salaisudes näke/ maxa sinulle julkisest. 
19. ÄLkät tawarata cootco maan päällä/ cusa ruoste ja coit raiscawat/ ja cusa warcat caiwawat ja warastawat. 
20. Waan cootcat teillen tawarata taiwas/ cusa ei ruoste eikä coi raisca/ ja cusa ei warcat caiwa eikä warasta: 
21. Sillä cusa teidän tawaran on siellä on myös teidän sydämen. 
22. Silmä on ruumin walkeus/ jos sijs sinun silmäs on yxikertainen/ nijn coco ruumis on walaistu. 
23. Waan jos sinun silmäs on paha/ nijn sinun coco ruumis on pimiä. Jos sijs se walkeus joca sinus on/ on pimeys/ cuinga suuri on idze pimeys? 
24. EI kengän woi palwella cahta Herra: sillä taicka hän tätä wiha/ ja toista racasta/ taicka hän tähän suostu ja toisen ylöncadzo: et te woi palwella Jumalata ja Mammonat. 
25. Sentähden sanon minä teille: älkät murhettico teidän hengenne tähden/ mitä te syöttä eli juotta: eikä teidän ruuminne tähden/ millä waattella te teidän werhotta. Eikö hengi enämbi ole cuin ruoca? ja ruumis parembi cuin waate? 
26. Cadzocat taiwan linduja/ ei he kylwä/ eikä nijtä/ ei myös coco rijheen/ ja teidän taiwallinen Isän ruocki heidän. Ettäkö te paljo enämbi ole cuin he? 
27. Eli cuca teistä woi surullans lisätä kynärän hänen pitudellens? 
28. Ja/ mitä te suretta waatteista? cadzocat cuckaisita kedolla: cuinga he caswawat/ ei he työtä te eikä kehrä. 
29. Cuitengin sanon minä teille: ettei Salomon caikes cunniasans ollut nijn waatetettu/ cuin yxi heistä. 
30. Jos Jumala näin waatetta pellon ruohon/ joca tänäpän seiso ja huomen pädzijn heitetän/ eikö hän paljo enämmin teidän sitä tee te wähäuscoiset? 
31. Älkät sijs surulliset olco/ sanoden: mitä me syömme/ taicka mitä me juomma? eli millä me meitäm werhoitam? sillä caickia näitä pacanat edziwät. 
32. Teidän taiwallinen Isän kyllä tietä teidän caickia näitä tarwidzewan. 
33. Edzikät ensin Jumalan waldacunda ja hänen wanhurscauttans/ ja nijn caicki nämät teille annetan. 
34. Älkät sentähden sureco huomenisesta päiwästä: sillä huomenisella päiwällä on suru idzestäns. Tytykän cukin päiwä surullens. 

1. 7. Lucu. 
ÄLkät duomitco/ ettei teitä duomitais: 
2. Sillä millä duomiolla te duomidzetta/ pitä teitä duomittaman. Ja sillä mitalla jolla te mittatta/ pitä teille myös mitattaman. 
3. Mixis sijs näet raiscan weljes silmäs/ ja et äckä malca omas silmäsäs? 
4. Taicka/ cuinga sinä sanot weljelles: pidäs/ minä otan raiscan silmästäs/ ja cadzo/ malca on omas silmäsäs? 
5. Sinä wiecas/ heitä ensin malca ulos sinun silmästäs/ ja cadzo sijtte/ cuingas saisit raiscan ulos sinun weljes silmäst. 
6. ÄLkät andaco coirille pyhä/ ja älkät teidän Pärlyjänne heittäkö sicain eteen/ ettei he nijtä joscus talla jalgoillans/ ja käändäwät nijn idzens teitä wastan/ ja repelewät teitä. 
7. ANocat/ nijn teille annetan: edzikät nijn te löydätte: colcuttacat nijn teille awatan: 
8. Sillä jocainen joca ano/ hän saa: ja cuca ikänäns edzi/ hän löytä/ ja colcuttawalle awatan. 
9. Eli ongo teisä jocu ihminen/ jolda hänen poicans anois leipä/ annaisco hän hänelle kiwen? 
10. Eli jos hän cala anois/ annaisco hän hänelle kärmen? 
11. Jos te/ jotca pahat oletta/ taidatte hywiä lahjoja anda teidän lapsillen/ cuinga paljo enä/ teidän Isän joca on taiwais/ anda nijlle hywiä jotca häneldä anowat. 
12. CAicki sijs mitä te tahdotta että ihmiset pitä teille tekemän/ nijn te myös heille tehkät: sillä nämät owat Laki ja Prophetat. 
13. MEngät ahtast portist sisälle/ sillä lawia portti ja awara tie wie cadotuxen/ jota monda waeldawat. 
14. Ja se portti on ahdas ja tie caita/ joca wie elämähän/ ja harwat sen löytäwät. 
15. CAwahtacat sijs teitän wääristä Prophetaista/ jotca teidän tygön lammasten waatteilla tulewat/ mutta sisäldä he owat raatelewaiset sudet. 
16. Heidän hedelmistäns te tunnetta heidän. Hakeco jocu wijnamarjoja orjantappuroist? taicka ficunita ohdackeista? 
17. Nijn jocainen hywä puu caswa hywät hedelmät/ mutta mädänny puu häijyt hedelmät. 
18. Hywä puu ei taida häijyjä hedelmitä caswa/ eikä mädänny puu hywiä hedelmitä. 
19. Jocainen puu cuin ei caswa hywä hedelmät/ hacatan pois ja tuleen heitetän. 
20. Sentähden tutcat heitä hedelmistäns. 
21. Ei jocainen cuin sano minulle: Herra/ Herra/ pidä tuleman Taiwan waldacundaan/ mutta joca teke minun Isäni tahdon/ cuin on Taiwais. 
22. Monda sano minulle sinä päiwänä: Herra/ Herra/ emmäkö me sinun nimes cautta ennustanet/ ja sinun nimelläs ajanet ulos Perkeleitä/ ja olemma sinun nimes cautta monda wäkewätä työtä tehnet? 
23. Ja silloin minä heille tunnustan: en minä teitä ikänäns tundenut/ mengät pois minun tyköni te wäärintekiät. 
24. SEntähden jocaidzen/ cuin minulda nämät puhet cuule ja ne teke/ wertan minä toimelliseen mieheen/ joca huonens calliolle rakensi. 
25. Ja sade langeis/ ja wirrat tulit/ ja tuulet puhalsit/ ja sitä huonetta sysäisit/ joca ei cuitengan cukistunut: sillä hän oli calliolle perustettu. 
26. Ja jocainen cuin cuule minulda nämät puhet/ ja ei tee nijtä/ hän werratan tyhmän mieheen/ joca huonens sannalle rakensi. 
27. Ja sade langeis/ ja wirrat tulit/ ja tuulet puhalsit/ ja sitä huonetta sysäisit/ joca cukistui/ ja sen langemus oli suuri. 
28. Ja se tapahtui/ cosca Jesus lopetti nämät puhet/ että Canssat hämmästyit hänen oppians: sillä hän opetti heitä woimallisest/ ja ei nijncuin Kirjanoppenet. 


[Raamattu Kansalle: Matt. 5:1-7:29]

1. Luku 5 
Vuorisaarna 
Autuaaksi julistaminen 
(Luuk. 6:20-23) 
Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle, ja kun hän oli istuutunut, opetuslapset tulivat hänen luokseen. 
2. Hän alkoi puhua ja opetti heitä sanoen: 
3. "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. 
4. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. 
5. Autuaita ovat sävyisät, sillä he perivät maan. 
6. Autuaita ovat ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, sillä heidät ravitaan. 
7. Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. 
8. Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan. 
9. Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi. 
10. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. 
11. Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni solvaavat ja vainoavat teitä ja valehdellen puhuvat teistä kaikkea pahaa. 
12. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Samoinhan vainottiin profeettoja, jotka olivat ennen teitä."  

13. Maan suola ja maailman valo 
(Mark. 9:50; Luuk. 14:34,35) 
"Te olette maan suola. Mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei kelpaa enää mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi. 
14. Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. 
15. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. 
16. Niin loistakoon teidänkin valonne ihmisten edessä, että he näkisivät hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa."  

17. Jeesus ja laki 
"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan vaan täyttämään. 
18. Totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut. 
19. Joka siis jättää pois yhdenkin näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavoin opettaa ihmisiä, sitä kutsutaan pienimmäksi taivasten valtakunnassa. Mutta joka noudattaa ja opettaa näitä käskyjä, sitä kutsutaan suureksi taivasten valtakunnassa. 

20. Minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljon suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, te ette pääse taivasten valtakuntaan."  

21. Tappaminen ja viha 
"Te olette kuulleet, että esi-isille on sanottu: 'Älä tapa'(6) ja 'Joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion.' 
22. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Se taas, joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion. Mutta joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. 

23. Jos siis tuot lahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 
24. niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, käy ensin sopimassa veljesi kanssa ja mene sitten uhraamaan lahjasi. 

25. Tee pian sovinto riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin olet hänen kanssaan matkalla, ettei riitapuolesi luovuttaisi sinua tuomarille ja tuomari vartijalle ja ettei sinua heitettäisi vankilaan. 
26. Totisesti minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennen kuin olet maksanut viimeisenkin kolikon."  

27. Aviorikos ja avioero 
"Te olette kuulleet sanottavan: 'Älä tee huorin.' 
28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten, on sydämessään jo tehnyt huorin hänen kanssaan. 
29. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Sinulle on parempi, että yksi osa ruumiistasi tuhoutuu, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin. 
30. Jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Sinulle on parempi, että yksi osa ruumiistasi tuhoutuu, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. 

31. On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan.' 
32. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, saattaa hänet tekemään aviorikoksen, ja joka nai hylätyn, tekee aviorikoksen."  

33. Vala ja vannominen 
"Vielä olette kuulleet, että esi-isille on sanottu: 'Älä tee väärää valaa' ja 'Täytä Herralle vannomasi vala.' 
34. Mutta minä sanon teille: älkää vannoko lainkaan, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, 
35. älkää maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki. 
36. Älä vanno myöskään pääsi kautta, sillä et sinä pysty tekemään ainuttakaan hiusta valkoiseksi tai mustaksi. 
37. Olkoon teidän puheenne 'kyllä' tai 'ei'. Mitä siihen lisätään, on pahasta."  

38. Kosto 
(Luuk. 6:29,30) 
"Te olette kuulleet sanottavan: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta.' 
39. Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin. 
40. Jos joku tahtoo käydä oikeutta sinua vastaan viedäkseen paitasi, anna hänelle viittasikin. 
41. Jos joku pakottaa sinut virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. 
42. Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka tahtoo lainata sinulta."  

43. Rakastakaa vihamiehiänne 
(Luuk. 6:27-36) 
"Te olette kuulleet sanottavan: 'Rakasta lähimmäistäsi' ja 'Vihaa vihamiestäsi.' 
44. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä(7), 
45. että olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin pahoille kuin hyvillekin ja antaa sataa niin vanhurskaille kuin väärintekijöillekin. 
46. Jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, minkä palkan te siitä saatte? Eivätkö publikaanitkin tee samoin? 
47. Jos te tervehditte ainoastaan veljiänne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin? 
48. Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen."  

1. Luku 6 
Almut, rukous ja paasto 
(Luuk. 11:2-4) 
"Varokaa harjoittamasta hurskauttanne ihmisten edessä sitä varten, että he katselisivat teitä, muuten ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa. 

2. Kun siis annat almuja, älä soitata torvea edelläsi, niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kaduilla, jotta ihmiset ylistäisivät heitä. Totisesti minä sanon teille: he ovat jo palkkansa saaneet. 
3. Kun sinä annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee, 
4. jotta almusi pysyisi salassa. Isäsi, joka salassa näkee, palkitsee sinut. 

5. Kun rukoilette, älkää olko niin kuin tekopyhät. He asettuvat mielellään rukoilemaan synagogiin ja katujen kulmiin, jotta ihmiset näkisivät heidät. Totisesti minä sanon teille: he ovat jo palkkansa saaneet. 
6. Mutta kun sinä rukoilet, mene kammioosi, sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka salassa näkee, palkitsee sinut(8). 

7. Kun rukoilette, älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka luulevat tulevansa kuulluiksi monisanaisuutensa tähden. 
8. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan. Teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennen kuin häneltä anottekaan. 

9. Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. 
10. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. 
11. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. 
12. Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme. 
13. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.  [Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.](9)

14. Sillä jos te annatte ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi. 
15. Mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne. 

16. Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He tekevät kasvonsa surkean näköisiksi, jotta ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat jo palkkansa saaneet. 
17. Mutta kun sinä paastoat, voitele pääsi ja pese kasvosi, 
18. jotta sinun paastoamistasi eivät näkisi ihmiset vaan sinun Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka salassa näkee, palkitsee sinut."  

19. Jumala vai mammona? 
(Luuk. 12:33,34, 11:34-36, 16:13) 
"Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste turmelevat ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 
20. Kootkaa sen sijaan itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste turmele eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. 
21. Sillä missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi. 

22. Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, niin koko ruumiisi on valaistu. 
23. Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka on sinussa, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys! 

24. Ei kukaan voi palvella kahta herraa, sillä hän joko vihaa toista ja rakastaa toista tai on uskollinen toiselle ja halveksii toista. Ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."  

25. Jumalan huolenpito 
(Luuk. 12:22-34) 
"Sen tähden minä sanon teille: älkää olko huolissanne hengestänne, siitä mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, siitä mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? 
26. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljon arvokkaampia kuin ne? 
27. Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? 

28. Miksi te kannatte huolta vaatteista? Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat. Eivät ne tee työtä eivätkä kehrää. 
29. Kuitenkin minä sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. 
30. Jos siis Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa mutta huomenna joutuu uuniin, eikö hän paljon ennemmin vaateta teitä, te vähäuskoiset? 

31. Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tai 'Mitä juomme?' tai 'Mitä puemme päällemme?' 
32. Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää, että te tarvitsette kaikkea tätä. 
33. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille annetaan lisäksi myös kaikki tämä. 
34. Älkää siis kantako huolta huomisesta, sillä huominen päivä pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa."  

1. Luku 7 
Älkää tuomitko 
(Luuk. 6:37-42) 
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 
2. Millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan, ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. 
3. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä omassa silmässäsi? 
4. Tai kuinka voit sanoa veljellesi: 'Anna minun ottaa roska silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi? 
5. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, niin sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä. 

6. Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi raatelemaan teitä."  

7. Anova saa 
(Luuk. 11:9-13) 
"Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. 
8. Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. 
9. Vai kuka teistä antaisi pojalleen kiven, kun hän pyytää leipää, 
10. tai käärmeen, kun hän pyytää kalaa? 
11. Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä anovat. 

12. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää myös te samoin heille. Tämä on laki ja profeetat."  

13. Ahdas portti 
(Luuk. 13:24) 
"Menkää sisään ahtaasta portista, sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monet menevät siitä portista sisään. 
14. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja harvat löytävät sen!"  

15. Hedelmästään puu tunnetaan 
(Luuk. 6:43,44, 13:25-27) 
"Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. 
16. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. 
17. Jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee huonoja hedelmiä. 
18. Ei hyvä puu voi tehdä huonoja hedelmiä eikä huono puu hyviä hedelmiä. 
19. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. 
20. Hedelmistä te siis tunnette heidät. 

21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. 
22. Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimessäsi profetoineet, sinun nimessäsi ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimessäsi tehneet paljon voimatekoja?' 
23. Silloin minä vastaan heille: 'Minä en ole koskaan tuntenut teitä. Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät.'"  

24. Kaksi rakentajaa 
(Luuk. 6:47-49) 
"Sen tähden jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattavissa järkevään mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle. 
25. Tuli sade, virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä sen perustus oli laskettu kalliolle. 

26. Mutta jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattavissa tyhmään mieheen, joka rakensi talonsa hiekalle. Luuk. 6:49 
27. Tuli sade, virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät taloa vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli perinpohjainen."  

28. Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, ihmiset olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan, 
29. sillä hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa. 


[Jumalan Kansan Raamattu: Matt. 5:1-7:29]

1. 5 LUKU 
VUORISAARNA 5-7 
Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen. 
2. Hän alkoi puhua ja opetti heitä näin: 
3. Autuaaksi julistukset 
"Autuaita ovat hengessä köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta*. 
4. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. 
5. Autuaita ovat sävyisät *, sillä he saavat periä maan. 
6. Autuaita ovat ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, sillä heidät ravitaan*. 
7. Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. 
8. Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan. 
9. Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heitä on kutsuttava Jumalan lapsiksi. 
10. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan*, sillä heidän on taivasten valtakunta. 
11. Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni solvaavat ja vainoavat teitä ja valehdellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. 
12. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Samoinhan he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä. 
13. Suolana ja valona maailmassa 
Te olette maan suola. Jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi. 
14. Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä, 
15. eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. 
16. Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. 
17. Laki ja profeetat 
Älkää luulko, että minä olen tullut lakia* tai profeettoja kumoamaan. En ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. 
18. Totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, laista* ei katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, kunnes kaikki on tapahtunut. 
19. Joka mitätöi yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, häntä on sanottava vähäisimmäksi taivasten valtakunnassa. Mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, häntä on sanottava suureksi taivasten valtakunnassa. 
20. Minä sanon teille: Ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi ja parempi* kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, te ette pääse taivasten valtakuntaan. 
21. Viha, riita, sovinto 
Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä murhaa'*, ja: 'joka murhaa, on ansainnut oikeuden tuomion'. 
22. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion. Joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö!', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja joka sanoo: 'Sinä hullu!', on ansainnut helvetin tulen. 
23. Jos sinä olet viemässä lahjaasi alttarille ja muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 
24. jätä lahjasi siihen alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten uhraamaan lahjasi. 
25. Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, kun vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen, ja tuomari antaisi sinua vartijalle vankilaan pantavaksi. 
26. Totisesti minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennen kuin maksat viimeisenkin kolikon*. 
27. Huoruus, avioero, hylätyn naiminen 
Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin.' 
28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssaan. 
29. Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. 
30. Jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Parempi on sinulle menettää yksi jäsenistäsi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. 
31. On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan'. 
32. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hylätyn, tekee huorin. 
33. Vannomisesta 
Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi'. 
34. Minä sanon teille: Älkää lainkaan vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, 
35. älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki. 
36. Älä vanno pääsi kautta, sillä et sinä voi yhtään hiusta muuttaa valkoiseksi etkä mustaksi. 
37. Olkoon teidän puheenne: 'Kyllä', tai: 'Ei'. Mitä siihen lisätään, on pahasta. 
38. Silmä silmästä 
Te olette kuulleet sanottavan: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta'. 
39. Minä sanon teille: Älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin. 
40. Jos joku tahtoo oikeutta käymällä ottaa paitasi, anna hänen saada viittasikin. 
41. Jos joku pakottaa sinua mailin* matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. 
42. Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka pyytää sinulta lainaa. 
43. Rakasta lähimmäistäsi 
Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi'. 
44. Minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, 
45. että olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän näet antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin. 
46. Jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, minkä palkan te siitä saatte? Eivätkö publikaanitkin tee niin? 
47. Jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin? 
48. Olkaa siis täydellisiä, niin kuin taivaallinen Isänne on täydellinen." 

1. 6 LUKU 
Köyhien auttaminen ja rukoileminen 
"Varokaa harjoittamasta hurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat. Muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa. 
2. Kun siis autat köyhiä*, älä soitata torvea edelläsi kuten ulkokullatut tekevät synagogissa ja kaduilla saadakseen ylistystä ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. 
3. Kun autat köyhiä, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee, 
4. että lahjasi olisi salassa. Isäsi, joka näkee salassa, maksaa sinulle. 
5. Kun rukoilette, älkää menetelkö tekopyhien tavoin. He mielellään seisovat ja rukoilevat synagogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset näkisivät heidät. Totisesti, minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. 
6. Kun sinä rukoilet, mene kammioosi, sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee salassa, maksaa sinulle. 
7. Kun te rukoilette, älkää hokeko tyhjiä kuten pakanat, jotka luulevat, että heitä kuullaan heidän monisanaisuutensa tähden. 
8. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan. Teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennen kuin häneltä anottekaan. 
9. "Isä meidän" -rukous 
Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. 
10. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. 
11. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. 
12. Ja anna meille [synti]velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille [synti]velassa. 
13. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen*, vaan päästä meidät pahasta, [sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.] 
14. Jos te annatte ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, teidän taivaallinen Isännekin antaa teille anteeksi. 
15. Mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne. 
16. Paastoaminen 
Älkää paastotessanne olko synkännäköisiä kuten ulkokullatut, jotka tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Minä sanon teille totuuden: he ovat saaneet palkkansa. 
17. Kun sinä paastoat, voitele pääsi ja pese kasvosi, 
18. etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee salassa, maksaa sinulle. 
19. Maalliset ja taivaalliset aarteet 
Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaavat ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 
20. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä varkaat eivät murtaudu sisään ja varasta. 
21. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sydämesi. 
22. Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. 
23. Jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis sinussa oleva valo on pimeyttä, millainen onkaan pimeys! 
24. Ei kukaan voi palvella kahta herraa. Joko hän tätä vihaa ja toista rakastaa, tai hän tähän liittyy ja toista halveksii. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa. 
25. Jumalan isällinen huolenpito 
Sen tähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä pukisitte yllenne. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? 
26. Katsokaa taivaan lintuja: ne eivät kylvä eivätkä leikkaa ja kokoa varastoihin. Teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa arvokkaampia kuin ne? 
27. Kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? 
28. Mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat. Ne eivät tee työtä eivätkä kehrää. 
29. Kuitenkin minä sanon teille: kaikessa loistossaankaan Salomo ei ollut vaatetettu kuten yksi niistä. 
30. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna heitetään uuniin, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? 
31. Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mistä me saamme ruokaa?' tai: 'Mistä me saamme juomaa?' tai: 'Mistä me saamme vaatteet?' 
32. Tätä kaikkea kansat* tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. 
33. Etsikää yli kaiken Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan*, niin myös kaikki tämä annetaan teille. 
34. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa. 

1. 7 LUKU 
Omat ja toisten viat ja synnit 
Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 
2. Millä tuomiolla te näet tuomitsette, sillä teidät tuomitaan. Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. 
3. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa* omassa silmässäsi? 
4. Tai kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', vaikka malka on omassa silmässäsi. 
5. Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten näet ottaa rikan veljesi silmästä. 
6. Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sioille, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa, kääntyisi ja repisi teitä. 
7. Anova saa, etsivä löytää 
Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan. 
8. Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. 
9. Kuka teistä on ihminen, joka antaa pojalleen kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää, 
10. tai hänen pyytäessään kalaa antaa hänelle käärmeen? 
11. Jos siis te pahat osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä anovat! 
12. "Kultainen sääntö", portti ja tie 
Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää tekin heille, sillä tämä on laki ja profeetat. 
13. Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka menevät siitä sisälle. 
14. Mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat sen löytävät. 
15. Puu ja sen hedelmät 
Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevia susia. 
16. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita! 
17. Jokainen hyvä puu tuottaa hyviä hedelmiä, ja huono puu tuottaa huonoja hedelmiä. 
18. Hyvä puu ei saata kasvaa huonoja hedelmiä eikä huono puu tuottaa hyviä hedelmiä. 
19. Jokainen puu, joka ei tuota hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. 
20. Hedelmistä te siis tunnette heidät. 
21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaassa olevan Isäni tahdon. 
22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimessäsi ennustaneet, sinun nimessäsi ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimessäsi tehneet monta voimatekoa?' 
23. Silloin minä julistan heille: 'En ole koskaan teitä tuntenut. Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät'. 
24. Jokainen, joka kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattava ymmärtävään mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle. 
25. Tuli rankkasade, virrat tulvivat, tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli perustettu kalliolle. 
26. Sitä vastoin jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. 
27. Niin tuli rankkasade, virrat tulvivat, tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä taloa vastaan. Se sortui, ja sen sortuminen oli suuri." 
28. Kun Jeesus lopetti nämä puheensa, kansanjoukot olivat hämmästyneitä hänen opetuksestaan, 
29. sillä hän opetti heitä kuten se, jolla on valta, eikä kuten heidän kirjanoppineensa. 

[Aapeli Saarisalon UT: Matt. 5:1-7:29]

1. Nähdessään kansajoukot Hän nousi vuorelle, ja kun oli istuutunut, tulivat opetuslapsensa tykönsä. 
2. Niin avasi suunsa ja opetti heitä sanoen: 

3. "Onnellisia hengessä köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. 

4. Onnellisia murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. 

5. Onnellisia sävyisät, sillä he saavat periä maan. 

6. Onnellisia ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. 

7. Onnellisia laupiaat, sillä he saavat laupeuden. 

8. Onnellisia sydämeltään puhtaat, sillä he saavat nähdä Jumalan. 

9. Onnellisia rauhantekijät, sillä heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi. 

10. Onnellisia ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.  

11. Onnellisia olette, kun ihmiset Minun tähteni solvaavat ja vainoavat teitä ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.  

12. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.  

13. Olette maan suola. Mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se suolataan? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.  

14. Olette mailman valo. Ei voi vuorella oleva kaupunki piiloutua, 
15. eivätkä sytytä lamppua ja pane sitä vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja se loistaa kaikille huoneessa oleville. 
16. Niin loistakoon valonne ihmisten edessä, jotta näkisivät hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. 

17. Älkää luulko, että olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. 
18. Sillä totisesti sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa yksikään kirjain eikä yksikään piirto, kunnes kaikki on tapahtunut. 
19. Joka siis kumoaa yhden näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavoin opettaa ihmisiä, sitä tullaan kutsumaan pienimmäksi taivasten valtakunnassa. Mutta joka tekee ja opettaa niitten mukaan, sitä tullaan kutsumaan suureksi taivasten valtakunnassa. 
20. Sillä sanon teille: ellei vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineitten ja fariseusten, ette totisesti pääse taivasten valtakuntaan. 

21. Olette kuulleet sanotun vanhoille: 'Älä tapa' ja: 'Joka tappaa, ansaitsee tuomion.' 
22. Mutta Minä sanon teille: jokainen, joka kantaa vihaa veljeänsä vastaan, ansaitsee tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', ansaitsee suuren neuvoston tuomion, ja joka sanoo: 'Sinä hullu', ansaitsee helvetin tulen. 
23. Jos siis tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 
24. jätä lahjasi siihen alttarin eteen ja mene ensin ja sovi veljesi kanssa, ja tule sitten ja uhraa lahjasi. 
25. Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa niin kauan kuin olet hänen kanssaan tiellä, jottei riitapuolesi luovuttaisi sinua tuomarille ja tuomari antaisi sinua palvelijalle ja sinua heitettäisi vankilaan. 
26. Totisesti sanon sinulle: et pääse sieltä, ennen kuin maksat viimeisenkin rovon.  

27. Olette kuulleet sanotun: 'Älä tee aviorikosta.' 
28. Mutta Minä sanon teille: jokainen, joka katsoo toisen vaimoa himoitakseen häntä, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen kanssaan. 
29. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi. Sillä sinulle on hyväksi, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan eikä koko ruumistasi heitetä helvettiin. 
30. Jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi. Sillä sinulle on hyväksi, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan eikä koko ruumistasi heitetä helvettiin. 
31. On myös sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan.' 
32. Mutta Minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin haureuden tähden, saattaa hänet tekemään aviorikoksen, ja joka nai hylätyn, tekee aviorikoksen.  

33. Vielä olette kuulleet sanotun vanhoille: 'Älä vanno väärin, vaan täytä Herralle valasi.' 
34. Mutta Minä sanon teille, ettei tule ensinkään vannoa, ei taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, 
35. ei maan kautta, sillä se on jalkainsa astinlauta, ei Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki. 
36. Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et voi yhtään hiusta tehdä valkeaksi tai mustaksi, 
37. vaan olkoon puheenne: 'On, on', 'ei, ei', sillä mikä on tämän yli, on paholaisesta.  

38. Olette kuulleet sanotun: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.' 
39. Mutta Minä sanon teille, ettei tule vastustaa pahaa, vaan sille, joka lyö sinua oikealle poskelle, käännä toinenkin, 
40. ja sille, joka tahtoo käydä kanssasi oikeutta ja ottaa ihokkaasi, suo vaippasikin. 
41. Sen kanssa, joka pakottaa sinut yhden virstan matkalle, kulje kaksi. 
42. Anna sinulta anovalle, äläkä käänny pois siitä, joka tahtoo lainata sinulta.  

43. Olette kuulleet sanotun: 'Rakasta lähimäistäsi' ja: 'Vihaa vihollistasi.' 
44. Mutta Minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa niitten puolesta, jotka teitä parjaavat ja vainoavat, 
45. jotta olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa, sillä antaa aurinkonsa nousta niin pahoille kuin hyvillekin ja antaa sataa niin vanhurskaille kuin väärillekin. 
46. Sillä jos rakastatte teitä rakastavia, mikä palkka teillä on? Eivätkö veronkantajatkin tee samoin? 
47. Jos käytte tervehtimässä vain veljiänne, mitä erinomaista teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin? 
48. Olkaa siis täydelliset niin kuin Isänne, joka on taivaissa, on täydellinen." 

1. "Kavahtakaa antamasta almuja ihmisten edessä, jotta näkevät. Muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.  

2. Kun siis annat almua, älä soitata torvea edelläsi niin kuin ulkokullatut tekevät kokoushuoneissa ja kujilla, jotta ihmiset heitä ylistäisivät. Totisesti sanon teille: ovat saaneet palkkansa. 
3. Vaan kun annat almua, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee, 
4. jotta almusi olisi salassa, ja Isäsi, joka salassa näkee, maksaa itse sinulle julkisesti.  

5. Kun rukoilet, älä ole niin kuin ulkokullatut. Nämä mielellään rukoilevat seisoen kokoushuoneissa ja katujen kulmissa, jotta ihmiset katselisivat heitä. Totisesti sanon teille: ovat saaneet palkkansa. 
6. Vaan kun rukoilet, mene kammioosi, sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa, ja Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle julkisesti. 
7. Rukoillessanne älkää tyhjiä hokeko niin kuin pakanat, sillä luulevat, että heitä monien sanojensa tähden kuullaan. 
8. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan, sillä Isänne tietää, mitä tarvitsette, ennen kuin Häneltä anotte. 
9. Rukoilkaa siis näin: 'Isämme, jokat olet taivaissa, pyhitettäköön nimesi, 
10. tulkoon valtakuntasi, täytettäköön tahtosi myös maassa niin kuin taivaassa, 
11. anna meille tuleva leipämme tänään 
12. ja anna velkamme anteeksi niin kuin mekin olemme antaneet velallisillemme, 
13. äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta, sillä Sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iäti. Aamen.' 
14. Sillä jos annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin myös taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi, 
15. mutta ellette anna ihmisille anteeksi heidän rikkomuksiaan, ei Isännekään anna teille anteeksi rikkomuksianne.  

16. Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin ulkokullatut, sillä tekevät kasvonsa surkeiksi, jotta ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti sanon teille: ovat saaneet palkkansa. 
17. Vaan kun paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi, 
18. jotteivät ihmiset näkisi sinun paastoavan, vaan Isäsi, joka on salassa, ja Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle julkisesti.  

19. Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste turmelee ja missä varkaat murtauvat sisään ja varastavat, 
20. vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste turmele ja missä varkaat eivät murtau sisään eivätkä varasta. 
21. Sillä missä aarteesi on, siinä on myös sydämesi oleva.  

22. Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, on koko ruumiisi tuleva valaistuksi. 
23. Mutta jos silmäsi on paha, koko ruumiisi on oleva pimeä. Jos siis valo, joka on sinussa, on pimeää, kuinka suuri onkaan pimeä!  

24. Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Sillä joko vihaa yhtä ja rakastaa toista tai liittyy yhteen ja halveksii toista. Ette voi palvella Jumalaa ja rahaa.  

25. Sen tähden sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, tai ruumiistanne, mitä pukisitte yllenne. Eikö henki ole ruokaa enempi ja ruumis vaatteita? 
26. Katsokaa taivaan lintuja: eivät kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö ole paljoa arvokkaammat kuin ne? 
27. Kuka teistä voi murehtimisella lisätä kasvuansa yhden kyynärän? 
28. Mitä murehditte vaatteista? Katsokaa vainion kukkia, kuinka kasvavat: eivät työtä tee eivätkä kehrää. 
29. Kuitenkin sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. 
30. Jos siis Jumala näin vaatettaa vainion ruohon, joka tänään on ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, vähäuskoiset? 
31. Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä söisimme?' tai: 'Mitä joisimme?' tai: 'Mihin pukeutuisimme?' 
32. Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän tätä kaikkea tarvitsevan. 
33. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa, niin tämä kaikki teille lisätään. 
34. Älkää siis murehtiko huomisesta, sillä huominen murehtii itsestään. Kylliksi päivälle vaivansa." 

1. "Älkää tuomitko, jottei teitä tuomittaisi, 
2. sillä millä tuomiolla tuomitsette, tuomitaan teidät, ja millä mitalla mittaatte, mitataan teille. 
3. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, etkä huomaa malkaa, joka on omassa silmässäsi? 
4. Tai kuinka sanot veljellesi: 'Annas otan pois rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi? 
5. Ulkokullattu, heitä ensin malka pois omasta silmästäsi, ja sitten näet selvästi ottaa rikan pois veljesi silmästä.  

6. Älkää antako pyhää koirille älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, jotteivät tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.  

7. Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan. 
8. Sillä jokainen anova saa ja etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. 
9. Vai kuka teistä on ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää, 
10. tai kun pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen? 
11. Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin Isänne, joka on taivaissa, antaa hyvää niille, jotka Häneltä anovat. 

12. Sen tähden, kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää tekin samoin heille, sillä tämä on laki ja profeetat.  

13. Menkää ahtaasta portista sisälle, sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät. 
14. Sillä ahdas on se portti ja kaita se tie, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.  

15. Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevia susia. 
16. Hedelmistään tunnette heidät. Ei orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? 
17. Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta kelvoton puu tekee pahoja hedelmiä. 
18. Ei saata hyvä puu tehdä pahoja hedelmiä eikä kelvoton puu tehdä hyviä hedelmiä. 
19. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. 
20. Niin tunnette siis heidät hedelmistään. 
21. Ei jokainen, joka sanoo Minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaissa olevan Isäni tahdon. 
22. Moni sanoo Minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö Sinun nimessäsi ennustaneet ja Sinun nimessäsi ajaneet ulos riivaajia ja Sinun nimessäsi tehneet monta voimatekoa?' 
23. Silloin lausun heille julki: 'En ole koskaan teitä tunnustanut. Menkää pois luotani, te laittomuuden tekijät.'  

24. Sen tähden on jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niitten mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle. 
25. Rankkasade lankesi ja virrat tulivat ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu. 
26. Mutta jokainen, joka kuulee nämä sanani eikä tee niitten mukaan, on verrattava mieheen, joka rakensi talonsa hiekalle. 
27. Rankkasade lankesi ja virrat tulivat ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä taloa vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri." 

28. Kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansajoukot hämmästyneitä Hänen opetuksestaan, 
29. sillä opetti heitä niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa.  


[King James Version 1758: Matt. 5:1-7:29]

1. And seeing the multitudes, he went up into a mountain: and when he was set, his disciples came unto him: 
2. And he opened his mouth, and taught them, saying, 
3. Blessed are the poor in spirit: for theirs is the kingdom of heaven. 
4. Blessed are they that mourn: for they shall be comforted. 
5. Blessed are the meek: for they shall inherit the earth. 
6. Blessed are they which do hunger and thirst after righteousness: for they shall be filled. 
7. Blessed are the merciful: for they shall obtain mercy. 
8. Blessed are the pure in heart: for they shall see God. 
9. Blessed are the peacemakers: for they shall be called the children of God. 
10. Blessed are they which are persecuted for righteousness' sake: for theirs is the kingdom of heaven. 
11. Blessed are ye, when men shall revile you, and persecute you, and shall say all manner of evil against you falsely, for my sake. 
12. Rejoice, and be exceeding glad: for great is your reward in heaven: for so persecuted they the prophets which were before you. 
13. Ye are the salt of the earth: but if the salt have lost his savour, wherewith shall it be salted? it is thenceforth good for nothing, but to be cast out, and to be trodden under foot of men. 
14. Ye are the light of the world. A city that is set on an hill cannot be hid. 
15. Neither do men light a candle, and put it under a bushel, but on a candlestick; and it giveth light unto all that are in the house. 
16. Let your light so shine before men, that they may see your good works, and glorify your Father which is in heaven. 
17. Think not that I am come to destroy the law, or the prophets: I am not come to destroy, but to fulfil. 
18. For verily I say unto you, Till heaven and earth pass, one jot or one tittle shall in no wise pass from the law, till all be fulfilled. 
19. Whosoever therefore shall break one of these least commandments, and shall teach men so, he shall be called the least in the kingdom of heaven: but whosoever shall do and teach them, the same shall be called great in the kingdom of heaven. 
20. For I say unto you, That except your righteousness shall exceed the righteousness of the scribes and Pharisees, ye shall in no case enter into the kingdom of heaven. 
21. Ye have heard that it was said by them of old time, Thou shalt not kill; and whosoever shall kill shall be in danger of the judgment: 
22. But I say unto you, That whosoever is angry with his brother without a cause shall be in danger of the judgment: and whosoever shall say to his brother, Raca, shall be in danger of the council: but whosoever shall say, Thou fool, shall be in danger of hell fire. 
23. Therefore if thou bring thy gift to the altar, and there rememberest that thy brother hath ought against thee; 
24. Leave there thy gift before the altar, and go thy way; first be reconciled to thy brother, and then come and offer thy gift. 
25. Agree with thine adversary quickly, whiles thou art in the way with him; lest at any time the adversary deliver thee to the judge, and the judge deliver thee to the officer, and thou be cast into prison. 
26. Verily I say unto thee, Thou shalt by no means come out thence, till thou hast paid the uttermost farthing. 
27. Ye have heard that it was said by them of old time, Thou shalt not commit adultery: 
28. But I say unto you, That whosoever looketh on a woman to lust after her hath committed adultery with her already in his heart. 
29. And if thy right eye offend thee, pluck it out, and cast it from thee: for it is profitable for thee that one of thy members should perish, and not that thy whole body should be cast into hell. 
30. And if thy right hand offend thee, cut it off, and cast it from thee: for it is profitable for thee that one of thy members should perish, and not that thy whole body should be cast into hell. 
31. It hath been said, Whosoever shall put away his wife, let him give her a writing of divorcement: 
32. But I say unto you, That whosoever shall put away his wife, saving for the cause of fornication, causeth her to commit adultery: and whosoever shall marry her that is divorced committeth adultery. 
33. Again, ye have heard that it hath been said by them of old time, Thou shalt not forswear thyself, but shalt perform unto the Lord thine oaths: 
34. But I say unto you, Swear not at all; neither by heaven; for it is God's throne: 
35. Nor by the earth; for it is his footstool: neither by Jerusalem; for it is the city of the great King. 
36. Neither shalt thou swear by thy head, because thou canst not make one hair white or black. 
37. But let your communication be, Yea, yea; Nay, nay: for whatsoever is more than these cometh of evil. 
38. Ye have heard that it hath been said, An eye for an eye, and a tooth for a tooth: 
39. But I say unto you, That ye resist not evil: but whosoever shall smite thee on thy right cheek, turn to him the other also. 
40. And if any man will sue thee at the law, and take away thy coat, let him have thy cloke also. 
41. And whosoever shall compel thee to go a mile, go with him twain. 
42. Give to him that asketh thee, and from him that would borrow of thee turn not thou away. 
43. Ye have heard that it hath been said, Thou shalt love thy neighbour, and hate thine enemy. 
44. But I say unto you, Love your enemies, bless them that curse you, do good to them that hate you, and pray for them which despitefully use you, and persecute you; 
45. That ye may be the children of your Father which is in heaven: for he maketh his sun to rise on the evil and on the good, and sendeth rain on the just and on the unjust. 
46. For if ye love them which love you, what reward have ye? do not even the publicans the same? 
47. And if ye salute your brethren only, what do ye more than others? do not even the publicans so? 
48. Be ye therefore perfect, even as your Father which is in heaven is perfect.  

1. Take heed that ye do not your alms before men, to be seen of them: otherwise ye have no reward of your Father which is in heaven. 
2. Therefore when thou doest thine alms, do not sound a trumpet before thee, as the hypocrites do in the synagogues and in the streets, that they may have glory of men. Verily I say unto you, They have their reward. 
3. But when thou doest alms, let not thy left hand know what thy right hand doeth: 
4. That thine alms may be in secret: and thy Father which seeth in secret himself shall reward thee openly. 
5. And when thou prayest, thou shalt not be as the hypocrites are: for they love to pray standing in the synagogues and in the corners of the streets, that they may be seen of men. Verily I say unto you, They have their reward. 
6. But thou, when thou prayest, enter into thy closet, and when thou hast shut thy door, pray to thy Father which is in secret; and thy Father which seeth in secret shall reward thee openly. 
7. But when ye pray, use not vain repetitions, as the heathen do: for they think that they shall be heard for their much speaking. 
8. Be not ye therefore like unto them: for your Father knoweth what things ye have need of, before ye ask him. 
9. After this manner therefore pray ye: Our Father which art in heaven, Hallowed be thy name. 
10. Thy kingdom come. Thy will be done in earth, as it is in heaven. 
11. Give us this day our daily bread. 
12. And forgive us our debts, as we forgive our debtors. 
13. And lead us not into temptation, but deliver us from evil: For thine is the kingdom, and the power, and the glory, for ever. Amen. 
14. For if ye forgive men their trespasses, your heavenly Father will also forgive you: 
15. But if ye forgive not men their trespasses, neither will your Father forgive your trespasses. 
16. Moreover when ye fast, be not, as the hypocrites, of a sad countenance: for they disfigure their faces, that they may appear unto men to fast. Verily I say unto you, They have their reward. 
17. But thou, when thou fastest, anoint thine head, and wash thy face; 
18. That thou appear not unto men to fast, but unto thy Father which is in secret: and thy Father, which seeth in secret, shall reward thee openly. 
19. Lay not up for yourselves treasures upon earth, where moth and rust doth corrupt, and where thieves break through and steal: 
20. But lay up for yourselves treasures in heaven, where neither moth nor rust doth corrupt, and where thieves do not break through nor steal: 
21. For where your treasure is, there will your heart be also. 
22. The light of the body is the eye: if therefore thine eye be single, thy whole body shall be full of light. 
23. But if thine eye be evil, thy whole body shall be full of darkness. If therefore the light that is in thee be darkness, how great is that darkness! 
24. No man can serve two masters: for either he will hate the one, and love the other; or else he will hold to the one, and despise the other. Ye cannot serve God and mammon. 
25. Therefore I say unto you, Take no thought for your life, what ye shall eat, or what ye shall drink; nor yet for your body, what ye shall put on. Is not the life more than meat, and the body than raiment? 
26. Behold the fowls of the air: for they sow not, neither do they reap, nor gather into barns; yet your heavenly Father feedeth them. Are ye not much better than they? 
27. Which of you by taking thought can add one cubit unto his stature? 
28. And why take ye thought for raiment? Consider the lilies of the field, how they grow; they toil not, neither do they spin: 
29. And yet I say unto you, That even Solomon in all his glory was not arrayed like one of these. 
30. Wherefore, if God so clothe the grass of the field, which to day is, and to morrow is cast into the oven, shall he not much more clothe you, O ye of little faith? 
31. Therefore take no thought, saying, What shall we eat? or, What shall we drink? or, Wherewithal shall we be clothed? 
32. (For after all these things do the Gentiles seek:) for your heavenly Father knoweth that ye have need of all these things. 
33. But seek ye first the kingdom of God, and his righteousness; and all these things shall be added unto you. 
34. Take therefore no thought for the morrow: for the morrow shall take thought for the things of itself. Sufficient unto the day is the evil thereof.  

1. Judge not, that ye be not judged. 
2. For with what judgment ye judge, ye shall be judged: and with what measure ye mete, it shall be measured to you again. 
3. And why beholdest thou the mote that is in thy brother's eye, but considerest not the beam that is in thine own eye? 
4. Or how wilt thou say to thy brother, Let me pull out the mote out of thine eye; and, behold, a beam is in thine own eye? 
5. Thou hypocrite, first cast out the beam out of thine own eye; and then shalt thou see clearly to cast out the mote out of thy brother's eye. 
6. Give not that which is holy unto the dogs, neither cast ye your pearls before swine, lest they trample them under their feet, and turn again and rend you. 
7. Ask, and it shall be given you; seek, and ye shall find; knock, and it shall be opened unto you: 
8. For every one that asketh receiveth; and he that seeketh findeth; and to him that knocketh it shall be opened. 
9. Or what man is there of you, whom if his son ask bread, will he give him a stone? 
10. Or if he ask a fish, will he give him a serpent? 
11. If ye then, being evil, know how to give good gifts unto your children, how much more shall your Father which is in heaven give good things to them that ask him? 
12. Therefore all things whatsoever ye would that men should do to you, do ye even so to them: for this is the law and the prophets. 
13. Enter ye in at the strait gate: for wide is the gate, and broad is the way, that leadeth to destruction, and many there be which go in thereat: 
14. Because strait is the gate, and narrow is the way, which leadeth unto life, and few there be that find it. 
15. Beware of false prophets, which come to you in sheep's clothing, but inwardly they are ravening wolves. 
16. Ye shall know them by their fruits. Do men gather grapes of thorns, or figs of thistles? 
17. Even so every good tree bringeth forth good fruit; but a corrupt tree bringeth forth evil fruit. 
18. A good tree cannot bring forth evil fruit, neither can a corrupt tree bring forth good fruit. 
19. Every tree that bringeth not forth good fruit is hewn down, and cast into the fire. 
20. Wherefore by their fruits ye shall know them. 
21. Not every one that saith unto me, Lord, Lord, shall enter into the kingdom of heaven; but he that doeth the will of my Father which is in heaven. 
22. Many will say to me in that day, Lord, Lord, have we not prophesied in thy name? and in thy name have cast out devils? and in thy name done many wonderful works? 
23. And then will I profess unto them, I never knew you: depart from me, ye that work iniquity. 
24. Therefore whosoever heareth these sayings of mine, and doeth them, I will liken him unto a wise man, which built his house upon a rock: 
25. And the rain descended, and the floods came, and the winds blew, and beat upon that house; and it fell not: for it was founded upon a rock. 
26. And every one that heareth these sayings of mine, and doeth them not, shall be likened unto a foolish man, which built his house upon the sand: 
27. And the rain descended, and the floods came, and the winds blew, and beat upon that house; and it fell: and great was the fall of it. 
28. And it came to pass, when Jesus had ended these sayings, the people were astonished at his doctrine: 
29. For he taught them as one having authority, and not as the scribes.  

Comments