Historiaa ja nykypäivää

1. TIETÄVÄLÄ

HISTORIA

Tietävälän kylä sijaitsi alunperin Kirvussa, luovutetussa Karjalassa. Vuonna 1944 kyläläiset lähtivät lopulliselle evakkomatkalleen ja päätyivät mutkien kautta Orimattilan Tönnöön. Kyläläiset rakensivat kauppias Askolinin maille yhteistoimin uuden kylän. Hallintasopimukset maihin saatiin 1946 ja asumaan päästiin 1947. Kylän kaikki siirtolaiset olivat lähtöisin Kirvun Tietävälästä ja uusi kylä nimettiin entisen asuinpaikan mukaan.

 

TIETÄVÄLÄ TÄNÄÄN

Seuratoiminta on Tietävälässä edelleen vireää. Tietävälännuorisoseura on ainoita edelleen toimivia
siirtonuorisoseuroja Suomessa yltäen 105-vuoden ikään. Lisäksi toimivat martat ja maamiesseura.
Seuratoiminta on yhteistä Uudenkartanon alueen kanssa joka syntyi Askolinin laidunmaille pääosin
Jaakkiman pitäjän Rukolan kylän perheiden asutettua alueen sotien jälkeen. Sekä Tietävälän että
Uudessakartanon siirtolaisten ansiosta alueelle rakennettiin Tietävälän koulu vuonna 1959,
joka toimii vireänä edelleen.

Perinteisen maanviljelyksen lisöksi Tietävälässä on teollisuutta ja eri alojen yrittäjiä. Tietäväläntien varrella toimii parturi-kampaamo, metallisorvaamo ja Tilasiemenpakkaamo. Ollostentien teollisuusalueella toimii kylmäalan yritys Hermetel, Lemminkäisen betonituotetehdas sekä lounaskahvila. Tietävälän koulua vastapäätä toimii Orimattilan Lepokoti, joka tarjoaa tehostettuja asumispalveluja ikääntyneille ja mielenterveyskuntoutujille. Lepokoti on rakennettu vuonna 1949 lastenkodiksi. Lepokodin käytössä rakennus on ollut vuodesta 1989. Ämmänäyräällä, Mäntymäen entisen tanssilavan kupeessa, asiakkaista lähes vuoden jokaisena päivänä palvelee Tarmo-lähikauppa, tutummin "Kallen kauppa".

Tietävälän alueella on hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Ämmänäyrään hiihtokeskuksessa on vaihteleva latumaasto ja kesällä voi kuntoilla pururataa pitkin. Hiihtokeskukseen johtaa Olympiavoittajantie, joka on nimetty olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan mukaan. Saman tien varrella sijaitsee Orimattilan Seudun Urheiluampujien (OSU) haulikkorata sekä seuran viihtyisä hirsimaja. Ollostentien teollisuusaluetta vastapäätä on Orimattilan Moottorikerhon Motocrossrata. Muutaman kilometrin päässä Tietävälän koulusta Ollosten suuntaan toimii Vironmäen ponitalli.


2. PAKAA

PAKAA (entinen Pakaankylä)

Eteläisessä Orimattilassa Myrskylän naapurina sijaitsevaa Pakaata hallitsevat laajat peltoaukeat kuin Pohjanmaalla konsanaan. Pakaalta löytyykin perinteistä maaseutumaisemaa ja luonnonrauhaa. Asukkaita Pakaalla on yli 400. Pakaan historia ei suurmiehiä tunne. Kylän menneisyys on ahkerien ja tavallisten ihmisten työtä täynnä.

PAKAAN HISTORIA

Historiankirjoista löytyy mainintoja Pakaasta jo 1400- luvulla. Nimi Pakaa juontuu ensimmäisen asutuksen paikasta. Nimi lienee tullut ruotsin backa–sanasta, joka tarkoittaa mäkeä. Pakaan ensimmäiset talot sijaitsivat paikalla, joka tunnetaan nykyisin Sepänmäkenä.

Rautatien vaikutus Pakaan aseman kehitykseen ja teollistumiseen on kiistaton. Loviisa-Vesijärven – rata avattiin väliaikaiselle liikenteelle syyskuun lopussa 1900. Myöhemmin kylä sai myös oman aseman. Kulkuyhteyksiensä vuoksi Pakaa oli yksi merkittävimmistä Orimattilan kylistä. Rautatie ei ollut pelkästään tavarankuljetusta varten. Matkustajaliikenne oli vilkasta kunnes se lopetettiin toukokuussa 1970. Nykyään radalla kulkee pelkkä tavaraliikenne puksuttaen vauhdilla kylän ohitse.

Radan tulo herätti metsänomistajissa ajatuksen sahan perustamisesta, joka perustettiin jo seuraavan vuoden tammikuussa. Sahaus Pakaalla loppui heinäkuussa 1979.

Sahan lisäksi kylässä oli muutakin yritystoimintaa. Ainakin kolme tiilitehdasta, jotka kaikki toimivat vain kesäisin. Nuorin ja viimeisin tiilitehdas lopetti toimintansa 1940 -1950–lukujen vaihteessa.

Pakaalla ilmestyi 1920- 30–luvuilla oma lehti; Pakaan Sanomat. Kyseinen lehti ilmestyi Pakaan Nuorisoseuran aktivistien toimesta. Lehti kirjoitettiin käsin ja se kiersi talosta taloon. Itse Nuorisoseura perustettiin jo vuonna 1909. Kun ensimmäinen lehti ilmestyi 14. joulukuuta 1919, ei Pakaalla vielä ollut nuorisoseurantaloa. Toukokuussa 1920 Pakaan Sanomissa ehdotettiinkin jokaisen kyläläisen lahjoittavan pienen summan nuorisoseuran talon hyväksi.  Ja näin talkoovoimin Pakaalle rakennettiin nuorisoseurantalo, jonka avajaiset olivat tammikuussa 1933.

Sodan jälkeen Pakaalla muuttui moni asia. Kylään tuli oma posti, aikaisemmin posti oli tullut Pakaan asemalle, josta se jaettiin kylän kauppaan. Kartanoiden (Hilsdahlin kartano ja Riihimäen kartano) vaikutus heikkeni kyläläisten työllistäjinä. Koneellistumisen myötä työvoiman tarve kartanoissa väheni.

Pakaalla on historiankirjojen mukaan ollut parhaimmillaan neljä kauppaa, 1960–luvun alussa kylässä oli vielä kaksi kauppaa ja posti sekä koulu. Nyt niistä ei mikään ole enää toiminnassa.

PAKAA TÄNÄÄN

Vaikka Pakaa onkin sivukylä, se ei ole syrjäkylä.  Pakaalta pääsee nopeasti moniin isompiin kaupunkeihin. Lahteen tai Mäntsälään ajaa puolessa tunnissa, Helsinkiin tai Porvooseen tunnissa.

Ulkopuolinen erehtyy helposti luulemaan Pakaata kuolleeksi paikaksi koska kylässä ei ole enää palveluja tai koulua, joissa kyläläiset tapaisivat toisiaan ja vaihtaisivat kuulumisiaan. Pakaalla toimii yhä edelleen Nuorisoseura, jonka järjestämänä pelataan säännöllisesti sählyä sekä aktiivinen metsästysseura.

Lähde: Wikipedia

SelectionFile type iconFile nameDescriptionSizeRevisionTimeUser