FM Mauri Junttila


Tyrnävä on pohjoispohjalainen maataloudesta toimeentulonsa saava kunta. Se oli ennen osa suurta emäpitäjä Liminkaa, joka oli laajimmillaan Pohjanlahdelta Kainuun maakunnan, nykyiselle Suomen ja Venäjän rajalle yltävä suurpitäjä. Tyrnävä on ollut itsenäinen kunta ja seurakunta 1800-luvun loppupuolelta. Se on nykyisin 6585 asukkaan ja 494,88 neliökilometrin kokoinen (v.2012). Liminka on 9308 asukkaan ja pinta-alaltaan 651,64 neliökilometrin kunta (v.2012). Vuoden 2001 alusta Tyrnävään liitettiin suurin osa lakkautettua pientä Temmeksen kuntaa.


Maitopitäjä


Tyrnävä oli ennen pitkän aikaa karjanhoidosta ja erityisesti maidontuotannosta elänyt maalaispitäjä. Suuret, laitumilla käyskentelevät lehmäkarjat ja maantien varsien sekä talojen kujansuiden ”pänikkälavat” olivat kauan tyypillistä Tyrnävä kuvaa.


Tyrnävän meijerivoita valmistanut osuusmeijeri perustettiin vuonna 1905. Rakennus sille valmistui seuraavana vuonna. Ennen isoa osuusmeijeriä Tyrnävällä oli toiminut useita pieniä kylämeijereitä. Suurten maitomäärien Tyrnävän pitäjän osuusmeijerin juustola valmistui vuonna 1913. Sen laajennus toteutui vuonna 1918. Tyrnävän meijerin juustolassa oli valmistettu emmentaljuustoja. Kookkaita, jopa 70 kilon painoisia emmentaljuustoja, sanottiin joskus myös tahkojuustoiksi.


Vuosina 1910-1930 Tyrnävän osuusmeijeri oli ollut välillä Suomen suurin meijeri. Tyrnävän osuusmeijeri toimi vuoteen 1947 saakka. Monien Tyrnävän talojen maidot alettiin kuljettaa Oulun Valiolle kunnan oman meijerin lopetettua meijeritoimintansa.


Tyrnävän osuumeijeri oli lähes aina kotipitäjänsä suurin yritys. Meijeritoiminnan ja erikoisen vehnämyllyn lisäksi siellä oli toiminut myös tavallinen jauhomylly. Se oli perustettu vuonna 1919. Tyrnävän Osuusmeijerin omistamilla myllyillä olivat olleet laajat asiakaspiirit. Isäntiä oli tehnyt sinne myllyreissujaan aina Rantsilasta saakka.


Meijerin omistaman yksiraamisen sahan sahaustoiminta alkoi vuonna 1920 ja sitä oli lähes nykypäiville. Tukkipuiden sahausta lankuiksi ja laudoiksi oli tehty paikallisille isännille, mutta myös rahtisahausta oli tehty. Tyrnävän osuusmeijeri omisti itsekin metsiä esimerkiksi Tyrnävän Ylipäässä. Tyrnävällä sahattua sahatavaraa oli aikoinaan mennyt Oulun Toppilan sataman kautta muiden Oulun seudun sahojen tuotteiden lisäksi Englantiin. Tyrnävän osuusmeijerin omistama saha työllisti useiden vuosien aikana suuret määrät paikkakuntalaisia. Sahan työnjohtajana toimi 1970-1980 luvuilla esimerkiksi Tyrnävän keskikyläläinen Sulo Keränen.


Erikoisemmasta Tyrnävän osuusmeijerin toiminnasta voi mainita lähes Muhoksen ja Tyrnävän rajalla, suurella turvesuolla toimineen turvepehkutehtaan. Se oli nostanut, kuivannut ja paalannut suoturvetta suuriksi paaleiksi. Osuusmeijerin konehuoneessa oli latailtu useamman vuosikymmenen aikana nestesisältöisiä akkuja, jotka olivat antaneet käyttövirran vanhanajan radioille. Saharakennuksen seinän vierellä toimi keväisin osuusmeijerin omistama pärehöylä. Se höyläsi päreitä asiakkaiden omista päreenmittaisista tuoreista mäntypuisista pölkyistä. Tyrnävän osuusmeijeri omisti pesulan, jolla oli asiakkaita esimerkiksi Oulussa.


Viljanviljelypitäjä


Myöhemmin, myöhäiseltä 1960 - luvulta alkaen monet Tyrnävän maatilat alkoivat luopua maidontuotannostaan. Niinä aikoina Tyrnävä alkoi vakiintua yhä enemmän viljanviljelypitäjäksi. Viljakasveina ovat olleet kaura, ohra ja ruis. Ikävällä, koko Suomea koetelleella lama-, pula-ajalla 1930 - luvulla oli ollut erikoinen ns. kuumien kesien kausi. Vehnänviljely levisi kauas pohjoiseen. Tyrnävällä toimi muutamien kymmenien vuosien ajan pohjoisen leveysasteille harvinainen vehnämylly.


Tyrnävällä oli 1950 ja 1960 luvuilla erikoisempaa torajyvän viljelyä. Kyseinen ”luonnonoikku” kasvoi biologisesti käsitellyn rukiin jyvänä. Sitä meni niinä aikoina lääketeollisuuden tarpeisiin.


Uudemmalla ajalla, viime vuosisadan parilta viimeiseltä vuosikymmeneltä lähtien, Tyrnävällä on ollut myös kauniitten keltaisten peltojen rypsin ja rapsin viljelyä. Tyrnävän Keskikyläntien varressa on ollut ammattimaista mansikanviljelyä. Keskikylässä on koriste-/hyötypensaiden taimia kasvattava puutarha-alan yrittäjä. Tyrnävä on tänään merkittävimmin perunanviljelyaluetta. Nykyinen Tyrnävä on selvästi perunapitäjä.


Manttaalitaloja


Tyrnävällä oli ennen ollut manttaalitaloiksi sanottuja suurtiloja. Manttaali niillä seuduilla oli ollut tuhat hehtaaria maa-/metsämaata. Manttaalitalojen tarina muuttui tai oikeammin päättyi toisen maailmansodan myötä. Myös Etelä-Suomen valtavat kartanot joutuivat luovuttamaan maata sodan jälkeiseen asutukseen. Tyrnävällä entisiä manttaalitaloja siirtyi II maailmansodan seurauksena suomalaisten sotapakolaisten omistukseen. Tyrnävälle perustettiin Suomen viime sotien jälkeen rintamamiestaloja. Niiden maapohjaksi tuli myös entisten manttaalitalojen maita.


Suuripinta-alaisia maataloja oli ennen ollut niillä seuduilla myös naapurikunnissa. Esimerkiksi Tyrnävän kirkonkylän Konttilaa noin vuodesta 1830 - 1900-luvun aluille hallinneet Konttila sukunimiset olivat ostaneet vuosien 1830-1840 aikoina Korven metsäsarkansa runsaan 4700 hehtaarin Limingan Alatemmeksen Lassila/Ahmalan suurtilasta.


Tyrnävän kirkonkylän Konttilaa ei ole ollut manttaalitalo, mutta suuripinta-alainen talo sekin on joskus ollut. Esimerkiksi Konttilan talon Korven metsäsarka, syrjäniitty alkoi ostonsa aikoina, viime vuosisadan lopuilla uudelleen vesitetystä Leppijärvestä. Ja, ostomaata piisasi muutamia kilometrejä Tyrnävän Nipsingin ja Alatemmeksen Vaaranmaan suuntaan.


Suunnilleen tuolle välille sijoittuva muukin maa, kuin Konttilan talon Korven ostomaa, metsäsarka/syrjäniitty, on saattanut joskus olla Konttilan talon maata? Mutta, keskeinen osa siitä oli ollut alkujaan oulujokisen Matti Vauhkolan (myöh. Konttilan) ja aluiltaan pudasjärvisen Walborg Konttilan os. Räisäsen yhdessä hankkimaa Konttilan talon Korven syrjäniittyä.


Vielä vuonna 1965 Tyrnävän kirkonkylän Konttilalla oli Korvenkylän Limingan puoleisen pään kyläaavalla, Latvasuolla muutamien hehtaarien maapala Se oli maarekisterissä edelleen Konttilan nimellä ja sen omisti niinä aikoina Konttilan silloinen isäntä Jaakko Viittala.


Kyseisen Korven syrjäniiityn, metsäsaran vuosien 1830-1840 aikaan ostaneet Konttilat olivat olleet muualta Tyrnävälle muuttaneita. Konttilan vävy ja sittemmin talon isäntä, omistaja Matti Vauhkola (myöhemmin Konttila sukuniminen) oli muuttanut Oulujoelta, nähtävästi 1830-luvulla. Hänen jo Konttilassa asuneen, talon omistaneen puolisonsa Räisäsen suku oli ollut lähtöisin Koillismaalta Pudasjärveltä. Tyrnävällä, noiden uuteen kotipitäjään muualta muuttaneiden sukunimet olivat muuttuneet ja vakiintuneet talon mukaan Konttilaksi.


Suuria karjoja


Eräs vanha sanonta kertoo Konttilan karjamääristä: ”tuhat villan tukkijaa ja sata sarven kantajaa”. Nuo valtavan suuret lammas- ja lehmäluvut eivät oikeasti pidä paikkaansa vanhojen aikojen Pohjois-Pohjanmaan Tyrnävällä. Ne ovat niitä tarinoita, joita eli ennen ja niitä kertoiltiin ajankuluksi. Nuo valtavat luvut sopivat hyvin Etelä-Suomen kartanoiden karjamääriä kuvaaviksi jo vanhoina 1800 - luvun aikoina.


Näin tämän vuosituhannen aluilla joskus vuosina 2001-2002 Oulun maakunta-arkistossa esimerkiksi 1890 - luvun Limingan kihlakunnan perunkirjoja, kun tein erästä historian opiskeluuni liittyvää tutkimustani. Suurin karja, joka mainittiin kyseisissä perunkirjoissa oli eräs Tyrnävän Ängeslevän kylän isännän karja. Se oli 25 lypsylehmän karja.


Perunkirjat kuolleen ihmisen jälkeen ovat olleet pakollisia jo hyvin kauan Suomessa. Esimerkiksi, kun olivat kirjoittaneet perunkirjoitusta vuonna 1901 kuolleen Yli- Temmeksen Sillankorvan talon Maria emännän jälkeen. Talossa oli silloin ollut 15 lypsylehmää ja muuta karjaa sekä hevosia. Eli jo noin 20 lypsylehmän karjat olivat suuria lypsykarjoja runsas sata vuotta sitten Tyrnävällä ja sen lähiseuduilla.


Tyrnävän kirkonkylän Konttilassa vuosien 1970-1980 aikoihin isännöinyt, alkujaan sieviläinen maanviljelijä Paavo Tölli rakensi Konttilaan 100 parsisen parsinavetan. Niinä aikoina Tyrnävän Leppiojalla isännöi isoa taloaan maanviljelijä Paavo Rehu. Tarinoivat ennen Tyrnävällä hänellä olleen enimmillään noin 100 lypsylehmää. Lähes Tyrnävän naapurikuntaan Lumijoelle, lähes samoille ajoille, perusti eräs eteläsuomalainen mies ”Lännen Karjatila” - nimisen suuren karjatilan. Se oli erikoistunut lihakarjan kasvatukseen.


Noina aikoina alkoi Tyrnävän seudulla lisääntyä viljanviljelyyn erikoistumista. Mutta, samoihin aikoihin Tyrnävän taloissa oli myös voimakasta karjojen koon kasvua. Nähtävästi siihen vaikutti maatalouden koneellistuminen ja erityisesti tuorerehun, ”virtasen” kasvattamisen hyvät edellytykset sekä sen helpohkot keräämismahdollisuudet suuriltakin pinta-aloilta.


Merkittävää silloin oli myös se, että alettiin rakentaa vähätöisempiä hallimaisia navetoita, joissa oli putkilypsykone ja koneellinen lannanpoisto. Rehujen, esimerkiksi tuorehun jakelua nautaeläimille oli myös koneellistettu. Niinä aikoina alkoi tulla myös entistäkin vähemmän työvoimaa tarvinneita pihatoita.


Tyrnävän osuumeijerin sikala


Sikala toimi osuusmeijerin omistamana. Siellä oli ollut esimerkiksi emakoita ja sikala oli ollut tyrnäväläisille ja muillekin mainio porsaiden tuottaja, myyjä. Meijerin sikala ”oli ollut haisemassa” kirkonkylässä nykyisen Tyrnävän Seurojentalon takana. Ennen oli erilaista. Olihan ennen esimerkiksi hevosten - tosin miedompaa ulosteiden tuoksua kaikkialla. Lehmiä ja sikoja oli ennen ollut esimerkiksi oululaisilla.


Sikala uusiokäytössä


Tyrnävän osuusmeijerin entinen sikala toimi lopettamisensa jälkeen pitkän aikaa ehostettuna, kunnostettuna Tyrnävän urheiluseura Tempauksen toimitalona. Sikalaa sanottiin myös valistustaloksi. Kyseiseen Valistustalo nimeen on saattanut vaikuttaa paikallisen nuorisoseuraliikkeen perintö ja ehkä myös taannoin toiminut paikallinen suojeluskunta? Olihan Suomen suojeluskuntaliikkeellä, -järjestöllä ollut merkittävänä toimintana valitustoiminta. Tyrnävän suojeluskunnan varsinaisena toimitalona oli toiminut nykyinen Tyrnävän työväentalo marraskuun aluille 1944.


Arkielessä, ennen meijerin entinen sikala oli aina ja edelleen Sikala. Ei taloa taidettu juuri tuntea muulla nimellä? Siellä miellettiin olleen tiettyä urheiluun ja muuhun vapaa-ajan viettoon liittyvää toimintaa.


Arkikielessä iät ajat ”Sikalan” nimellä kulkeneessa Valistustalossa oli vielä 1960-luvulla elokuvia jopa kolme kertaa viikossa. Elokuvia näyttivät tyrnäväläiset Siiran veljekset ja ovimiehenä toimi usein myös Tyrnävän manttaalikunnan ”pillaria” ajanut Alpo Lithovius. Sikalan elokuviin olivat kohtalaisen edulliset pääsyliput. Sinne myytiin myös lastenlippuja. Sikalassa järjestettiin myös iltamia ja tansseja. Tanssit olivat siellä joka viikonloppu. Tavanomaisesti siellä järjestettiin vuotuiset Tyrnävän Tempauksen ja Oulun Valion maidonlähettäjien pikkujoulut. Tyrnäväläinen Olavi Markus lauloi niissä ”Sylvian joululaulun”.


Sikalassa oli kahvila ja pieni ruokala, mistä saattoi ostaa keittolautasen. Johonkin aikaan elokuvissa kävijät ostivat kahvilasta limonadipullon. Kahvilaa piti vuosien ajan ”pistooli - Heikki” lempinimen saanut lyhyt, paksu mies. Olisiko mies saanut liikanimensä siitä, kun tanssien aikaan oli välillä levotonta, jopa joukkotappeluita. Pistooli-Heikki oli erään kerran ampunut pistoolillaan ilmaan rauhoittaakseen tilannetta.


Kahvila toimi yhtä kauan kuin Valistustalo Sikalakin. Sikalan eteissalin nurkassa seisoi Pajatso - niminen kolikoita nielevä peliautomaatti. Enemmän se otti kuin antoi. Niinhän peliautomaatit tavanomaisesti tekevät.


Kun, Tyrnävän Tempaus järjesti ennen perinteisiä jokatalvisia kilpahiihtojaan. Sikala toimi niiden pitopaikkana. Lähtö ja maali olivat välittömästi Sikalan vieressä. Ladut kiersivät eripituisina Tyrnävänjokivartta Keskikylään päin. Ennen vanhaan Tempauksen hyviä hiihtäjiä olivat esimerkiksi: Heikki Lassila, Niilo Turunen ja Toivo Yrttiaho.


Lähteitä:


http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_urheilu

http://www.evl.fi/srk/tyrnava/historia.htm

http://www.jurvansuu.net/patsi_suku.htm

http://www.tyrnava.fi/vierailijalle/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Temmes_%28taajama%29

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu

http://tyrnavakorpi.suntuubi.se/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Torajyv%C3%A4

Ahti Pasasen ja Anna Junttila os. Pasasen tarinoita.

Oiva ja Kalervo Junttilan tarinoita.

HIIHTÄJÄPATSAS Tyrnävällä pidettiin Suomen ensimmäiset hiihtokilpailut.

Tyrnävän hiihtäjäpatsas

Tyrnävän pitäjän entinen lainajyvämakasiini toimii museona
Tyrnävän entinen lainajyvämakasiini toimii museona

Tyrnävän osuusmeijerin mylly toimii nykyisin kunnankirjastona


Tyrnävän osuusmeijerin mylly toimii tänään kirjastona

(mjj)