Kuka kukin on:

Liimi Kantele, o.s. Ruuth, s.1858. Opettaja ja perheenäiti, puoliso Otto Kantele (1856-1928). Liimi-mummi (kirjeissä äiti tai mummi) asui Helsingissä Marja-tyttärensä kanssa. Talvisodan aikana Tervaniemessä, jatkosodan aikana osin Naakkaniemessä, Kalliolassa ja Helsingissä enolassa t.s. veljensä Martti Ruuthin kodissa osoitteessa Korkeavuorenkatu 27. Liimi-mummin vointi heikkeni ja hän kuoli syksyllä 1944.

Liimin ja Oton lapset:

• Väinö Kantele, s.1882, pappi ja lähetyssaarnaaja, Kiinassa 1936-1946, perhe Suomessa. (Kirjeissä Väinö tai isä) Puoliso Signe Kantele, o.s. Heikinheimo, s.1890 (kirjeissä Sippa tai äiti). Signe elätti perhettään kirjoittamalla ja käännöstöillä sekä Lähetysseuran avustuksella. Hän kuitenkin sairasteli paljon eikä jaksanut mitä olisi halunnut.

Väinön ja Signen lapset ikäjärjestyksessä:

• Kaisu, s.1914, valmistui ennen talvisotaa sairaanhoitajaksi ja kihlautui ja avioitui sodan aikana Pentti Lehtosen kanssa. Pentti palveli sotien aikana 1940-1944 Lentorykmentin lääkärinä, Kaisu jonkin aikaa Lappeenrannan sotasairaalassa. Lapset Antti (s.1940), Matti (s.1941, kirjeissä Papu), Riitta-Leena (s.1943) ja Merja-Liisa (s. 1945) syntyivät nopeassa tahdissa; Kaisun (joskus Katariinaksi kutsutun) sisaret ja Sippa-isoäiti olivat vuoron perään auttamassa lasten hoidossa, välillä oltiin Naakkaniemessä tai isoäidin luona Helsingissä Eläintarhan huvilassa.

• Saara, s.1916, oli jo ennen sota-aikaa opiskellessaan Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa sairastunut skitsofreniaan. Vointinsa mukaan hän teki toimistotöitä tai auttoi mummin hoidossa ja taloudessa kotona. Huonoimpina aikoina hän oli hoidettavana Nikkilän ja Kellokosken sairaalassa. Saaran lempinimi  oli Serafiina, Liimi-pikkusisko kutsui häntä toisinaan nimellä Zarathustra.

• Maija-Leena, s.1920, joskus Mailneksi kutsuttu, oli talvisodan syttyessä ylimmällä luokalla Tehtaanpuiston Yhteiskoulussa. Talvisodan ajan hän oli Helsingissä väestönsuojelutehtävissä lottakomennuksella. Keväällä 1940 hän valmistui ylioppilaaksi. Maija-Leena opiskeli sairaanhoitajaksi Helsingin Diakonissalaitoksella ja palveli myös lottana sotasairaalassa Helsingissä. Äidin hoitoon ja kodin taloustöihin hän osallistui tietysti myös.

• Liimi, s.1922, oli talvisodan ajan Mäntyharjun Kalliolassa tehden taloustöitä ja päivystäen välillä Penttilässä ilmavalvonnassa. Välirauhan keväänä 1941 Liimi pääsi ylioppilaaksi. Lottakomennukset veivät hänet Kemiin saksalaisten sotasairaalaan ja v. 1943 Itä-Karjalaan Ahvenjärvelle kenttäsairaalaan ja kesällä 1944 vielä sotasairaalaan Saimaan rannalle. Yliopiston lukukausien aikana hän opiskeli Helsingissä lääketieteellisen valmistavalla kurssilla ja pääsi aloittamaan varsinaiset lääketieteen opinnot helmikuussa 1944.

• Hanno, s.1925, oli oppikoululainen ja talvisodan aikana Kalliolassa. Hänen päätehtävänsä siellä lienee ollut halonhakkuu. Koulunkäynti jatkui sitten Helsingissä, mutta myös varastotyö koulun ohessa. Kesäloman aikana 1941 hän oli Ruukilla tukinuitossa. Vuonna 1943 Hanno astui asepalvelukseen ja oli sitten tositoimissa myös Lapin sodassa. Hänet kotiutettiin vasta vuoden 1946 puolella.

• Sirkka, s. 1927, koululainen, jota kutsuttiin Petteriksi, myöhemmin käyttöön jäi Pette. Talvisodan ajan hän oli Kalliolassa ja oli suureksi hyödyksi sukulaislasten Aimon ja Auvon hoitajana. Koulunkäynti ei ollut Petelle helppoa sodan oloissa ja isän ollessa poissa. Hän olikin useaan otteeseen hoitamassa Kaisun lapsia etenkin loma-aikoina.

• Kerttu Kantele, s.1886, kansakouluopettaja ja Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston opettaja Sortavalassa. Lempinimet kirjeissä Kekku tai musteri. Hän oli talvisodan ajan Sortavalassa ja työskenteli kansanhuollossa. Kun alue evakuoitiin, Kerttu ja hänen kasvattinsa Laura Järvinen tulivat ensin Parkanoon, mistä matka jatkui Nurmijärvelle, jossa Kerttu jatkoi opettajan työtään.

• Marja Kantele, s.1889, lastentarhanopettaja ja Ebeneserin lastentarhanopettajaopiston johtaja (kirjeissä myös Maija). Marja hoiti talvisodan aikana Helsingissä Ebeneserin ja sen ensiapuaseman taloutta ja johti jonkin aikaa myös kaupungin ulkopuolelle sijoitettujen lasten siirtolaa. Jatkosodan aikana hän työskenteli omassa työssään, milloin se oli mahdollista, mutta myös vapaaehtoisena sairaalassa. Kesälomansa hän vietti äidin ja siskojen kanssa Naakkaniemessä ja jäi syksyllä 1944 virkavapaalle hoitamaan Liimi-äitiään viimeisiksi kuukausiksi.

• Sirkka Kantele, s.1894, oli luonnonhistorian ja maantiedon opettajana Paimion yhteiskoulussa. Silloin kun koulut olivat toiminnassa, hän toimi sotien aikanakin omassa virassaan, jonka lisäksi hän opetti  muitakin aineita, muun muassa äidinkieltä ja kielioppia, miesopettajien ollessa rintamalla. Loma-aikoina puutarhatyöt Naakkaniemessä ja äidin hoito olivat etusijalla. Toki myös sukkien neulonta sotilaille, mikä vaati häneltä jonkin verran ponnistelua.

• Paavo Kantele, s.1896, oli ammattisotilas, majuri. Hänen palveluspaikkansa vaihtelivat, yksi oli Lahden Hennala. Siellä Paavon perhe - vaimo Edith (Etti, s.1901) ja tyttäret Liisa (s.1924) ja Irmeli (s.1926) -  asui sotavuodet ja niiden jälkeenkin.

Leena Manner